Nuorten tekemät ryöstöt hälyttävällä tasolla – "Rikoksia voi jäädä selvittämättä, kun ilmoittaja ei enää vastaa, kun poliisi ottaa yhteyttä"
Itä-Uudenmaan poliisipäällikkö Ilkka Koskimäen mukaan poliisi havahtui ryöstöilmiöön viime kesänä.
Nuoret tekevät tasaisesti rikoksia Vantaalla.
Nuorten tekemät ryöstöt ovat hälyttävällä tasolla. Itä-Uudenmaan poliisin mukaan rikosten selvittämistä vaikeuttavat yllättävätkin seikat.
Sivulliset eivät välttämättä huomaa ryöstötilannetta. Ryöstö ei välttämättä sisällä fyysistä väkivaltaa, vaan sillä uhkailua. Nuoret osaavat myös piilotella rikoksiaan tekohetkellä tilanteissa, joissa sivullisen pitäisi periaatteessa nähdä, mitä tapahtuu. Teräasetta ei esimerkiksi nosteta kaikkien nähtäville.
Poliisille tulee vastaan myös tilanteita, joissa ryöstöistä tai väkivallanteoista vinkannut ei enää vastaa yhteydenottoihin.
– Rikoksia voi jäädä selvittämättä, kun ilmoittaja ei enää vastaa, kun poliisi ottaa yhteyttä ilmoituksen jälkeen, kertoo Itä-Uudenmaan poliisipäällikkö Ilkka Koskimäki.
Nuorten osuus näkyy selkeästi ryöstörikoksissa. Muissa ikäryhmissä kasvu ei näy samalla tavalla.
– Havahduimme ilmiöön viime vuoden kesästä lähtien, Koskimäki sanoo.
Vuonna 2022 alaikäisiä, mutta rikosoikeudellisesti vastuullisia 15–17-vuotiaita ryöstöstä epäiltyjä oli 155. Aikaisempina vuosina epäiltyjä on ollut 60–70.
Alle 15-vuotiaissa oli yli 100 epäiltyä, kun aikaisempina vuosina heitä oli 20–40.
18–20-vuotiaita epäiltyjä oli 105, edellisenä vuonna epäiltyjä oli 64.
Nuorten tekemien rikosten selvittäminen vie poliisin resursseja. Esimerkiksi Vantaan Sanomissakin uutisoidut tapahtumat kuten bussikuskin ja sivullisten pahoinpitely Länsimäessä sekä Kivistön ryöstöt vaativat poliisilta valtavan työmäärän.
– Jos kehitys jatkuu, niin emme voi välttyä vastaavilta raaoilta väkivaltatapauksilta, Koskimäki toteaa.
Vuonna 2022 alle 15-vuotiaiden tekemiä henkeen ja terveyteen kohdistuvia väkivaltarikoksia oli Itä-Uudenmaan poliisin alueella 484. Vuonna 2019 luku oli 222.
Alle 15-vuotiaiden tekemiä törkeitä pahoinpitelyitä oli viime vuonna 40.
Alaikäisten rikosten selvittäminen vaatii viranomaistahojen yhteistyötä. Poliisi kuulustelee kaikki osalliset, mutta lisäksi epäillyt asioivat esimerkiksi sosiaaliviranomaisten ja nuorisotoimen kanssa. Myös vanhemmat osallistuvat selvittämiseen. Jos rikokset tehtiin porukassa, niin kaikki epäillyt käyvät saman prosessin läpi.
Lisäksi muita asianomaisia ja todistajia voi olla useampi.
Muut viranomaiset ovat olennaisessa asemassa alaikäisen rikoskierteen katkaisemisessa. Rikosten selvittämisen suhteen ongelmana on, että prosessi hidastuu, kun nuoret asioivat eri viranomaisten kanssa. Poliisin mukaan prosessi on ollut ennen kevyempi, mutta lakimuutoksien myötä on päädytty nykyiseen malliin.
Törkeistäkin rikoksista nuori voi saada poliisin mukaan tuomioksi, vaikka kaksi vuotta ehdollista vankeutta.
– Nuori voi olla epäiltynä vaikka 4–5 törkeästä ryöstöstä, mutta hän ei silti välttämättä saa ehdotonta vankeutta, kertoo nuorten tutkintaryhmän ryhmänjohtaja rikosylikonstaapeli Pia Katajala.
Törkeän ryöstön tunnusmerkit täyttyvät Minilexin mukaan muun muassa niin, että ryöstössä aiheutetaan toiselle vaikea ruumiinvamma, vakava sairaus tai hengenvaara tai rikos tehdään erityisen raa'alla tai julmalla tavalla. Myös ampuma- tai teräasetta tai niihin rinnastettavalla hengenvaarallisella välineellä tehdyt ryöstöt täyttävät törkeän ryöstön tunnusmerkit.
Rangaistuksena törkeästä ryöstöstä voidaan tuomita vankeuteen vähintään kahdeksi ja enintään kymmeneksi vuodeksi. Myös yritys on rangaistava.
Alle 15-vuotiaat eivät ole rikosoikeudellisesti vastuussa. Heitä ei voi pidättää, vangita, määrätä tehostettuun matkustuskieltoon tai matkustuskieltoon.
15–17-vuotiaan vangitseminen edellyttää painavia syitä. Muuten pakkokeinojen käyttöön ei ole esteitä. Nuoruus on kuitenkin huomioon otettava seikka, kun poliisi arvioi pakkokeinon kohtuullisuutta.
18–20-vuotiaisiin voi käyttää kaikkia keinoja, mutta heihinkin sovelletaan kohtuullisuus- ja suhteellisuusarviointia.
Valtaosa nuorista voi hyvin, mutta huonovointisuus keskittyy pienelle osalle nuoria.
– Huonovointisuus kasvaa absoluuttisesti ja suhteellisesti. Kyse ei ole kasvun lopettamisesta vaan sen hidastamisesta, Koskimäki toteaa.
https://www.vantaansanomat.fi/paikalliset/6025471