MURHA.INFO

No niinhän tuolla selvästi lukee, mutta kuitenkin 5.6.1960 n. klo. 09.00 aamulla niemellä olleet Keskusrikospoliisit, eivät olisi muka kiinnittäneet mitään huomiota, esimerkiksi lasten ja nuorten mieliin?

Vanhempi väki, olisi kaiketi jonkin aikaa voinut olla vaiti, mutta tuskin kovin pitkään.

Mitä tulee sitten taas tuohon poliittiseen kenttään, niin salailu olisi ollut siihen aikaan peräti mahdotonta, sillä kyllä "isokenkäinen kapitalisti" ja niihin "kahteentoista perheeseen" (vai montako niitä kommareitten paskalauluissa sanotiin olevankaan) kuuluneet, olisi laakista "ojennettu" niin julkisuudessa, kuin käräjätuomiolla!

Kyllä tuollaoinen salaliitto vaikuttaa uskomattomalta, jos järjellisesti ajatellaan.

skoone kirjoitti:...
Muistanko väärin, eikö joku valokuvaaja kuollut jotenkin oudosti Kuopiossa? Siis Husman tai miehensä, oi olla että muistan aivan väärin?

Sellainen juttu oli. Muistan lehtiuutisen ja, että tekijän mielenterveyttä epäiltiin. Millainen tuomio tuli?

Negatiivejäkin käsitellyttä nettikeskustelua murhan ympäriltä rupesin seuraamaan vasta sillä lailla keskeltä, etten tiedä, mikä yhteys on Kuopion ja Petaksen Husmanien välillä. Olisiko tästä tarkempaa tietoa saatavissa?

Jos olisi ollut kysymys Bodom-kuvista (mistä en ole nähnyt mitään näyttöä) niin ei toki ole mahdotonta, että Marita Husman olisi helluntai-aamuna kuvannut Bodomilla jo ennen poliisin ja Rosenqvistin tuloa, vaihtanut täyteen kuvatun filmin uuteen kamerassaan sekä vaadittaessa antanut tämän varafilminsä poliisille. Siten hänelle olisi voinut jäädä kuvia paikalta. Vaan kukapa sen tietää, kun mitään sen suuntaista tietoa ei oikeastaan ole. Jorma Koskisesta ottamansa kuvan hän joka tapauksessa luovutti poliisille, ETP:n mukaan.

Hän on esitellyt muita kuviaan myöhemmin Rosenqvistille. Niiden joukossa voisi olla palstalla kaivattuja yleiskuvia Bodomilta. Samoin niitä voi olla Wagnerilla, perintönä saatuja. Toivottavasti W ehtii hakea.

Hessu52 kirjoitti:..5.6.1960 n. klo. 09.00 aamulla niemellä olleet Keskusrikospoliisit, eivät olisi muka kiinnittäneet mitään huomiota, esimerkiksi lasten ja nuorten mieliin?..

Paikalla tuolloin olleista yli 15-vuotiaista tehtiin piiri, joka esti lasten paikallaolon.
Tämä oli tavanomaista 1960-luvulla, jolloin nopeusrajoituksia ei ollut ja kolaritilanteissakin lapsia pyrittiin suojaamaan näyiltä kolariautoihin palaneista ihmisistä mustneine kalloineen.

Muistaisin Aallon ainakin lainanneen jotain lehtimieheltä oliko se nyt filmiä, tai peräti kameran, mutta Aaltohan tuli paikalle joskus 14,00 jälkeen, kun Paavola kävi Munkasta hakemassa, muistaakseni!

Mutta hyvä Wagner, eivätkö ne olleet juuri nuorempia lapsia, jotka ensimmäisinä näkivät Gussen verisen naaman?

Hessu52 kirjoitti:Mutta hyvä Wagner, eivätkö ne olleet juuri nuorempia lapsia, jotka ensimmäisinä näkivät Gussen verisen naaman?

Minusta tuntuu, että ensimmäisinä Nilsin verisen naaman näkivät Arska ja 'lintutieteilijät'.
Kuultaessa Heikki Salonen vastasi, että teltan päällä maannut henkilö olisi heidät voinut nähdä.
Tämä vastaus kertoo, että näkivät tuon henkilön kasvot, joissa näköaistimet, silmät, sijaitsevat.
Lisäksi se kertoo sen, että jos pojat olivat kasvot havainneet, olisi heillä ollut myös havainto verisistä kasvoista.

Harjateltasta heillä oli havainto. Joko ennen surmia tai sen jälkeen. Teltta ja maasto oli verinen.
Mielestäni se kertoo aika paljon Heikin ja Kilun epäiltävästä asiaosaisuudesta samoin kuin muukin tuulesta temmattu kertomansa. Surmakesänä paikalta otetut valokuvat myös kertovat sen, ettei paikalla ollut mitään pensaikkoa tai varjopaikkoja, johon tuo väitetty kello kuuden kulkija olisi voinut kätkeytyä.
Aurinko paistoi idästä, varjot jäivät siten länsirannnan puolelle.
EIkä peippokaan enää pesinyt 5.6 ja muutenkin poikien tarinointi on varsin läpinäkyvää.
Teltan paikan ja sinne tulevan polun suunta huomioiden olisi ollut mahdotonta olla havaitsematta veristä myttyä ja sen päällä maannutta veristä Gustafssonia.

Kunka monta minuuttia sinun mielestäsi Wagner, pojilta olisi mennyt lähtöpaikastaan kulkea murhaniemeen, noin suunnilleen?

Jos ja kun poijjaat ovat kuleksineen jalan, eikä veneellä, niin olisiko mennyt 10-15 minuuttia, vai enemmän?

Eikö se ranta ollut melkoista rytökasaa, jolloin kulku on ollut vaikeampaa?

Mielestäni sellainen 30-35 minuuttia olisi sopiva arvio.

Välillä oli rantateitse ylipääsemättömiä paikkoja, mm. savipohjainen oja, minkä vuoksi suoraan rantaa pitkin ei reitti voinut mennä, jos yleensäkään jalan sinne menivät.

Merivuokon tiedon mukaan olisivat olleet murhaniemessä siten joskus 6:22 - 6:27, jos lähtö Högnasistä Merivuokon korsusuunnitelija-upseeri-isän matka/menettelyohjeet annettuaan olisi pojilla alkanut 5:52.

OK olisi nähnyt väittämänsä mukaan kello kuuden kieppeillä jonkun kulkijan. Kakkaa.
'Lintutieteilijät' väittivät [erittäin verisen] teltan liepeiltä jonkun poistuneen rantaan ja piiloutuneen puskikoihin. Pusikoita ei ollut. Valo tuli idästä, ei ollut varjojakaan. Ilmenee 1960 poliisikuvista. Kakkaa.

Yks kakkaa, toinen kakkaa, muuta sitt' ei tarvitakkaa..

Miksi 'lintutieteilijät' ja OK puhuivat pehmosia?
Epäiltävästi tiesivät, ketkä ryöstömurhasivat retkeläiset.
OK on tainnut antaa tarinallaan 'lintutieteilijöille' alibin.

Joo joku ainakin OK:n tarinassa mättää, mutta ihmettelen, miksi lintupoijjaat ovat menneet "ilmiantamaan" itsensä niemeen ja kertoneet vieläpä "pikkupoijjaan" onkineen läntisimmällä kalliolla?

Eikö olisi ollut viisaampaa pysytella turpa rutussa ja ruttu taskussa, sekä odotella mitä tuleman pitää, kuin mennä oitis laukomaan "totuuksia" aamun kulusta?

Mitä tulee tuohon teltan verisyyteen, niin eikö se ollut niin, ettei teltta välttämättä vielä silloin, heti surmien jälkeen, olisi ollut "imeytynyt" niin kovin paljon vereen, joten sitä verisyyttä olisi kait lintupoikien ollut kovin vaikea havaita?

Se ihmeyttää, etteivät pojat havainneet Gustafssonin, tai Irmeliä teltanrisan päällä, kun heidän jälkeensä tulleet, kiinnittivät oitis huomionsa Gustafssonin veriseen turparustinkiin?

Muuten noista kärpäsistä sen verran, että raatokärpänen ilmestyy otollisessa ympäristössä n. minuutissa kuolleen "iholle", sillä se voi "haistaa" kuolleen kudoksen jopa kilometrin päästä.

No kudoshan alkaa hajota oitis ihmisen kuoleman jälkeen, joten niinpä kärpäset ilmestyvät kohta paikalle, mutta huom! ainoastaa kuolleeseen ihmiseen kiinni, joten tarina Gustafssonin naamalla kävelleistä kärpäslaumoista saattaa olla suuresti sekin liioiteltua.

Joku aiemmin ihmetteli lausumaani, kuinka Mankkaan suolla on voinut olla kesäkuun alussa paarmoja, niin samaten minäkin voisin ihmetellä, miksi Bodomin niemessä on voinut olla kesäkuun alussa raatokärpäsia?

Tein vielä toisen vertailun uusista ja vanhoista poluista, tällä kertaa vertasin nykyistä polkua vuoden 1968 peruskarttaan. Vertailusta nähdään, että vuoteen 1968 mennessä polku oli vakiintunut täysin nykyiselle uralle, mikä koskee myös sivuhaaroja. Ainoa poikkeama on siinä, että itään Hanabäckvikeniin kulkeva polku on mennyt v. 1968 hiukan enemmän etelässä kuin nykyään. Polku lienee silloin kulkenut suunnistuskartalla näkyvän maavallin ja kumpareen päältä, kun se nykyään menee mäen reunassa.

Vertailu v. 1968 - v. 2004

Vertailu v. 1958 - v. 2004

Selitys keskipolun rajulle muutokselle v. 1958 ja v. 1968 välillä voisi olla Bodomin tapauksen synnyttämässä lisäntyneessä trafiikissa ja sitä kautta uusien urien muotoutumisessa. Vaihtoehtoisesti v. 1958 peruskartta on voinut olla potaskaa.

Toisaalta on todettava sekin, että polku näyttää uhrikuvassa menevän lavastuskuva etelään -näkymän kuusen oikealta puolelta, mikä suhteutettuna kannon paikkaan ja Teemun esittämään kuvauspaikkaan sopii Wagnerin väitteeseen, että polku kulki v.1960 nykyistä lännempänä. Tällöin täsmäävät kuvauspaikka, kanto, v. 1958 peruskartta sekä Wagnerin muistelot polun kulusta.

Keskeinen ero vanhalla keskipolulla verrattuna nykyiseen olisi tällöin ollut, että se olisi ohittanut mäen ylimmän huipun siinä missä nykyinen polku nousee mäen päälle.

Mutta eihän tämä näin yksinkertaista voi olla - vai voiko?

^Tuohan parantaisi bongareiden näkymäaluetta teltalle?

yövuoro kirjoitti:^Tuohan parantaisi bongareiden näkymäaluetta teltalle?

Aivan.
Ja kun polulta oli suora näkymä teltalle on todella merkillistä, jos verinen mytty on vaikuttanut harjateltalta ja verinen Gustafsson auringonpalvojalta.
Tämänkin osalta katselmuksen uusinta kontra 'lintupoikien' kootut kertomukset olisi asiallista tehdä.

^^Olen alla olevaan uhrikuvaan luonnostellut, missä mielestäni nykyinen riukukuusi voisi siinä suunnilleen olla. Nykyinen keskipolku kulkisi siten ko. pisteen vasemmalta puolelta ja vanha keskipolku oikealta puolelta. Polkujen kulut ovat yhteneväisiä Teemun esittämään kuvauspaikkaan. Polkujen reunat on merkitty keltaisella. Sininen viiva kuvaa havaintokenttää riukukuusen luota. Riukukuuselta on matkaa 14 metriä moottoripyörälle.

Esitetty muutos polun kulussa ei vaikuttaisi kovin paljon siihen, mitä riukukuusen luota olisi voinut nähdä, näkökenttä teltalle on edelleen varsin suppea. Merkittävämpi on etäisyys moottoripyörälle; jos toinen bongareista oli lähempänä, havaintokenttä teltalle laajeni jokaisella metrillä, jonka bongari käveli tuolta 14 metrin päästä koivua kohti.

Alkuperäiseen tutkintaan olisi luonnollisesti pitänyt sisällyttää kummankin pojan läheisin paikka teltalle sijoitettuna tarkkaan rikospaikkakarttaan, jossa näkyvät teltta, moottoripyörät, jne. Nyt ollaan arvauksien varassa ja kiistellään lähinnä arvauksista eikä niinkään tapahtumien kulusta.

havaintokenttä

kujala kirjoitti:.. havaintokenttä teltalle laajeni jokaisella metrillä, jonka bongari käveli tuolta 14 metrin päästä koivua kohti.

Alkuperäiseen tutkintaan olisi luonnollisesti pitänyt sisällyttää kummankin pojan läheisin paikka teltalle sijoitettuna tarkkaan rikospaikkakarttaan, jossa näkyvät teltta, moottoripyörät, jne.

havaintokenttä

Mielestäni polku 'putkahti' teltta-aukiolle noin 4 cm tuon kuvan oikeasta yläreunasta alas ja oikeasta sivusta vasemmalle.

kujala kirjoitti:..Polku lienee silloin kulkenut suunnistuskartalla näkyvän maavallin ja kumpareen päältä, kun se nykyään menee mäen reunassa.
Vertailu v. 1958 - v. 2004

Selitys keskipolun rajulle muutokselle v. 1958 ja v. 1968 välillä voisi olla Bodomin tapauksen synnyttämässä lisäntyneessä trafiikissa ja sitä kautta uusien urien muotoutumisessa...kuvauspaikka sopii Wagnerin väitteeseen, että polku kulki v.1960 nykyistä lännempänä. Tällöin täsmäävät kuvauspaikka, kanto, v. 1958 peruskartta sekä Wagnerin muistelot polun kulusta.

Keskeinen ero vanhalla keskipolulla verrattuna nykyiseen olisi tällöin ollut, että se olisi ohittanut mäen ylimmän huipun siinä missä nykyinen polku nousee mäen päälle.

Mutta eihän tämä näin yksinkertaista voi olla - vai voiko?

Voi se. Käsittääkseni poliisilla uusissa tutkimuksissaan samoin kuin käräjäoikeudella katselmuksessaan on ollut 'lintupoikien' kertoma havintopaikka hieman pielessä, joka paremmin toki sopii lintupojille siten, ettei tarvinnut Salosenkaan seltitellä, ettei olisi rikosta osannut epäillä erittäin verisellä telttapaikalla.

No, väittihän Karjalainenkin nähneensä 400 metriä vastavaloon nuoria poikia niemen nenässä.
Kas kun ei joen suussa, kaislikon kupeessa, suon silmässä, sillan korvassa, kosken niskassa, joen polvessa, järven selällä, yöjalassa, lahden poskessa.

Tässä todistajahöpötteiden anatomiassa ei ole ainakaan päätä eikä häntää.


Edit: typo

^^^Polkujen hahmottaminen samalla lailla on hankalaa eri polttoväleillä ja kameran kallistuksilla otetuista valokuvista. Esimerkkinä Papin ottama kuva vesilaitokselta niemeen tulevasta pääpolusta. Se on hyvä kuva, mutta mäen ylitystä on hankala havainnollistaa siitä suoraan, muuten kuin laajemmalla kuvasarjalla, jollaisen papi jo esitti. Parhaiten tällaiset asiat voisi esittää 3D-mallilla, jonka pohjana olisi riittävän tarkka korkeusmalli. Katsotaan, olisiko sellainen saatavissa, ja mihin hintaan.

Sitä odotellessa luonnostelin polkuja telttapaikan aurinkosuuntauksen yhteydessä ottamaani kuvaan.

Selkälinjaa merkkaavien suksisauvojen maantieteellinen suunta auringon avulla määritettynä on N166E ja mänty-koivu-länsireunan linjan suunta N168,5. Tarkkuus on parempi kuin puoli astetta. Linjan etäisyys männystä on 240 cm ja koivusta 200 cm.

Ehdotan tässä, että paikalla tehtavät, jakeluun tarkoitetut vaakamittaukset sidottaisiin männyn pystyyn keskiakseliin siten, että mittaukset tehtäisiin männyn pintaan, ja niihin lisättäisiin männyn laskennallinen säde, mittaamalla myös männyn ympärysmitta ja jakamalla tämä 2*pii:llä. Korkeudet taas voitaisiin mitata männyn juuren maakiven korkeimmasta kohdasta, miinuksena alaspäin, kuten aikaisemmin oli puhe. Yhteiset määrittelyt auttaisivat hyödyntämäään muiden mittauksia.

Käytetyt polkujen merkinnät aurikosuuntauskuvassa:
Sininen: nykyinen kinttukelpoinen polku; todennäköisesti se on ollut kapeana olemassa jo 1960.
Punainen: nykyinen rollaattorikelpoinen polku; mahdollisesti se on ollut moottoripyöräkelpoinen 1960.
Vihreä: lintupoikien luontopolun reitti 1960; on yhä kulkukelpoinen jalan, paitsi idässä järvenrantaa seuraavalta osaltaan.
Keltainen: vuoden 1958 peruskartalle merkitty polku, joka tulee vesilaitoksen suunnalta. Tämä polun merkintä on arvio tarkentavaa keskustelua varten.

Polut on merkitty pilkkuviivalla, mikäli on estettä suoraan näkymiseen. Jos edessä on kasvillisuutta, niin väri on 50% läpinäkyvä, jos maata niin 70%.

Osa keskustelijoista on tiennyt pitkään, että vanha vesilaitoksen polku tulee niemeen keskiharjanteen länsipuolta. Tarkkaa paikka ei valitettavasti ole merkitty kuville. Kujalan kartakkeen mukaan eroa on 13m mäen korkeimman kohdan sivussa. Itse arvioin sen olevan 15m vertaamalla 1958 peruskarttaa ja uutta suunnistuskarttaa. Vuoden 1958 kartta on piirretty alkujaan 1:10 000 mittakaavaan. Kymmenen metrin tarkkuus on luotettava. Ehkä voidaan puhua viiden metrin tarkkuudestakin, mutta metrin tarkkuus on liioittelua. Joka tapauksessa kartoilla olevat polut ovat selvästi eri paikassa.

Paikallistietoa tarvittaisiin sen ymmärtämiseksi, miten vanhalta polulta on tultu mäen sivusta telttapaikalle.
Joitakin vaihtoehtoja on seuraavassa:
- Vesilaitoksen polulta on käännytty oikealle, moottoripyöräkelpoiselle polulle, ajettu hieman takakäteen ja käännytty suurelta kuuselta vasemmalle, takaisin niemen kärkeä kohden.
- On ylitetty em. polun ja lintupoikien reitin välinen matala alue siinä näkyvää tienpohjaa pitkin, käännytty oikealle lintupoikien tulosuuntaan, jatkettu heidän pysähdyspaikalleen ja käännytty edelleen vasemmalle niemen kärkeä kohden. Tällöin on kuljettu joko risteyksessä olleen koivun itä- tai sen länsipuolelta.
- On käännytty lintupoikien reitiltä kohti telttapaikkaa heti maaston salliessa, ja kuljettu vinon koivun länsipuolelta.
- On ollut joku suora reitti, mihin viittaa polun yleissuunnasta kertova mutkaton pilkkuviiva vuoden 1958 kartalla.

Yksi valokuva on käytettävissä telttapaikan ulkopuolelta: siinä Gustafsson tulee niemestä poliisien kanssa lintupoikien reittiä pitkin.

Muuten toivomukset tiedosta kohdistuvat Wagneriin, Heikki Saloseen, Olavi Kivilahteen, Kari Kaukiaiseen ja muihin silloisiin nuoriin, jos muistavat ja haluavat kertoa.

Takaisin kuvaan; totean kertaukseksi Gustafssonin kertovan ETP:ssä jättäneensä pyöränsä mäntyä vasten, ja piirtävän teltan männyn pohjoispuolelle, esitetyssä kuvassa siis vasempaan alanurkkaan. Tälle tiedolle voi antaa sopivan merkityksen, jos sitä tarvitaan, tai olla antamatta.

Edit: lisitty kuvien erotuskykyä

Tuo keltaisella katkoviivalla merkitty polku vastaa lähes muistikuvaani polun kulusta tuolloin.

Täytynee käydä maastossa rollaattorikelpoista polkua kärrynpyöriä tehden ( ) ja ottaa aiheesta kuvasarja, joka mahdollisimman tarkoin seuraisi mielikuvaani tuosta 1960 polun kulusta.

Digikamera pöllittiin autosta, ei murtojälkiä, ei korvauksia, mutta jonkunlaiseen resoluutioon Nokian navillakin kai yltää.

Olisi muuten mielenkiintoista tietää, mistä kohdin Heikki Salonen on kertonut tulleensa telttapaikalle, sillä jos muistamani polku on oikea, on teltan päällä maannut näkynyt kokonaan jos jalatkin ovat näkyneet, mikä tas johtaa siihen, että poikien on tullut havaita verinen makaaja varsin verisen telranraadon päällä.

Tuosta lounas-koillinen tarkastelusuunnasta katsoen ei esimerkiksi väitetty noin kello kuuden mies olisi päässyt töyrään taakse rantaan katseilta piiloon, jos oli metrinkään mittainen.

No, uskokoon menninkäisiin kuka haluaa, minä en ainakaan tässä tapauksessa: niillä kas kun on yleensä vihreä takki, harmaat housut, punaiset jalkineet ja vihreä piippalakki, erityisesti sopivissa promilleissa niitä havainnoitaessa.

Mutta, kuten luvattu, teen niemelle retken ensi tilassa sopivalla kelillä!