MURHA.INFO

skoone kirjoitti:

Harriet Makepeace kirjoitti:Käsittämätön tapaus.
Jos mummo olisi lähtenyt sairaalasta omatoimisesti niin varmasti olisi jossain vaiheessa löytynyt kadulta harhailemasta.

Väkisin tulee mieleen ajatus että sairaalan henkilökunnalla on "näppinsä pelissä".

Kunhan ei vaan olisi insuliinia käytetty?

Pahh!
Toistaiseksi ei ole tiedossa tapausta jolloin insuliinisurmaan liittyisi esim ruumiin piilottaminen. Kyllä tässä tapauksessa taitaa olla kyse vähän toisenlaisesta 'työtapaturmasta'.

Katosi YÖLLÄ sairaalasta? Käsittääkseni yöllä pidetään sairaaloissa ovet lukittuna vai olisko siellä ollut ns avoimien ovien yö. Mitään havantoja kadonneesta sairaalan ulkopuolelta ei kuitenkaan ole. Kai nyt joku olisi huomannut sairaalan vaatteissa harhailevan vanhuksen.
Olisi mielenkiintoista tietää onko joku potilas kuollut samassa sairaalassa tuona ajankohtana...

Muistaakseni ns. automaattiovet lukitaan illalla, sivuovet myös, niin, että sisältä pääsee kyllä ulos. Tämä käytäntö käsittääkseni useimmissa sairaaloissa.

Sairaalasta pääsee kyllä varsin sujuvasti pihalle niin halutessaan.
Itsekin aikoinani lähdin käymään lätkämatsissa kesken sairaalahoidon.
Kaveri toi ensiavun kautta omat vaatteet mulle jotka vaihdoin vessassa päälle ja eikun matsiin.
Yöllä samaa tietä takaisin ja kukaan ei huomannu mitään, tai ei ainakaan asiasta maininnu.

Tässä nimenomaisessa tapauksesa kyllä tuli itselle heti mieleen, kun luin että ko mummo on unilääkkeissään lähteny hortoomaan johonkin päin ja sitten on käyny jotain, niin että henki on menny (kaatunut pahasti ja lyönyt päänsä tms.). Hoitaja on löytäny potilaan ja halunnu peittää koko hässäkän ja mummo on poistettu rakennuksesta hoitajan toimesta ja hävitetty johonkin ja sillä tiellä on edelleen.

Ihmettelen, miksi vanha tokkurainen ihminen, ei ehkä enää niin ketteräkään, lähtisi suunnistamaan kohti pimeyttä ja huonoa maastoa. Eikö todennäköisempää olisi, että hän lähtee kulkemaan tasaista, valaistua tietä kohti kaupunkia... Jos ulos sairaalasta olisi lähtenyt.

fitness kirjoitti:Ihmettelen, miksi vanha tokkurainen ihminen, ei ehkä enää niin ketteräkään, lähtisi suunnistamaan kohti pimeyttä ja huonoa maastoa. Eikö todennäköisempää olisi, että hän lähtee kulkemaan tasaista, valaistua tietä kohti kaupunkia...

Enpä ihmettele ollenkaan: tokkurassahan sitä voi kuvitella olevansa edelleen nuori notkea tyttönen. Ja ajatella, että oikaistaanpa tuosta metsikön poikki niin käy homma joutuisammin. Ja mielikuva siitäkin, missä se koti sijaitsee, voi olla vähän vääristynyt. Ja valaistulle kadulle jos lähtee kulkemaan niin siinä on aina se vaara, että joutuu etsintäjoukkojen yhyttämäksi ja takaisin sairaalan sänkyyn; parempi toimia vaivihkaa metsän hämärissä.

Siis en väitä että Aili on lähtenyt sairaalasta ja noin ajatellut, mutta pidän sitä ihan mahdollisena enkä pätkääkään ihmeellisenä.

Sairaalasta voi yöllä päästä suhteellisen helposti pois jostain sivuovesta tai joutumalla jätekuiluun ja sitä myöten kadota jäljettömiin.

Joo, kyllä voit, Rousku, olla oikeassa. Ajattelin vaan, että ei siellä pimeässä ryteikössä voi kai kovin pitkälle päästä.

Oli mielenkiintoinen uutinen, miespotilas käveli unissaan avantoon...Mahtoiko Sarpiokin kävellä unissaan?
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2008022 ... 0_uu.shtml

Oma isosetäni, 86, kertoi, että vanhainkodissa ei ole mitään rauhaa öisin, vaikka hänellä onkin yksiö asuinsiivessä. Hän tulee toimeen ilman hoitohenkilökunnan jatkuvaa apua.

Ulos pääsee milloin vain ja päivät voi tehdä mitä haluaa.

Mutta, mutta.. hän kertoi, että öisin se ainoa vuorossa oleva hoitaja juoksee käytävillä ja väliin ulkonakin karanneen vanhuksen perässä.

Hän kertoi myös, että meteli on öisin melkoista, kun useampi vanhus saa päähänsä lähteä vaeltelemaan ja haahuilemaan pitkin käytäviä. Isosetäni on eläinlääkärinä varmasti tottunut kaikenlaisiin ääniin, mutta kertoi, että pahin mitä on elämänsä aikana kuullut oli, kun hoitaja yöllä huutaen komensi ja sätti dementoitunutta vanhusta tämän yöllisen karkausyrityken takia!

Jotenkin tuntuu, ettei Aili V. ole ilman avittamista voinut kadota noin vain.

Tutkitaankohan asiaa aktiivisesti enää, vai onko tapaus mappi Öö:ssä?

IL artikkeli:
Potilas käveli unissaan - heräsi avannossa!

Erikoinen tapahtumaketju sai alkunsa, kun Sotkamon terveyskeskuksen vuodeosaston 63-vuotias potilas pääsi pujahtamaan kenenkään huomaamatta unissaan keskellä yötä ulos kävelylle.
Potilas itse ei edelleenkään tiedä, kuinka hän päätyi vuodeosaston pedistä jäiseen avantoon. Ovet saa sisäpuolelta auki. Niitä ei saa laittaa kiinni kuten jossain psykiatrisella osastolla voisi tehdä, hän selittää.Osastonhoitaja Anika Meriläinen kuitenkin huomauttaa, ettei terveysaseman vuodeosasto ole suljettu laitos.
Potilaan palatessa takaisin osastolle, paikan henkilökunta oli jo huomannut miehen katoamisen ja oli lähdössä etsimään tätä.

Tästä voidaan päätellä että yöllä pääsee sekä ulos sairaalasta että sisään sairaalaan.Minusta tämä on outoa, ei edes kotona pidetä ovia auki kaikenaikaa. Henkilökunta varmasti nukkuu ja sitten ei ole mikään ihme jos joku unissakävelijä tai vanhus menee lääketokkurassa tai muuten sekavassa tilassa harhailemaan kaduille ja päätyy vaikka avantoon tai auton alle. Minusta ensisijaisesti henkilökunnan on otettava vastuu ettei sellaista pääsisi tapahtumaan.

Harriet Makepeace kirjoitti:

IL artikkeli:
Potilas käveli unissaan - heräsi avannossa!

Erikoinen tapahtumaketju sai alkunsa, kun Sotkamon terveyskeskuksen vuodeosaston 63-vuotias potilas pääsi pujahtamaan kenenkään huomaamatta unissaan keskellä yötä ulos kävelylle.
Potilas itse ei edelleenkään tiedä, kuinka hän päätyi vuodeosaston pedistä jäiseen avantoon. Ovet saa sisäpuolelta auki. Niitä ei saa laittaa kiinni kuten jossain psykiatrisella osastolla voisi tehdä, hän selittää.Osastonhoitaja Anika Meriläinen kuitenkin huomauttaa, ettei terveysaseman vuodeosasto ole suljettu laitos.
Potilaan palatessa takaisin osastolle, paikan henkilökunta oli jo huomannut miehen katoamisen ja oli lähdössä etsimään tätä.

Tästä voidaan päätellä että yöllä pääsee sekä ulos sairaalasta että sisään sairaalaan.Minusta tämä on outoa, ei edes kotona pidetä ovia auki kaikenaikaa. Henkilökunta varmasti nukkuu ja sitten ei ole mikään ihme jos joku unissakävelijä tai vanhus menee lääketokkurassa tai muuten sekavassa tilassa harhailemaan kaduille ja päätyy vaikka avantoon tai auton alle. Minusta ensisijaisesti henkilökunnan on otettava vastuu ettei sellaista pääsisi tapahtumaan.

Paloturvallisuussyistä muilta kuin suljetuilta osastoilta on päästävä ilman avainta ulos. Tämä ei tarkoita että sisään pääsisi ilman avainta. Vrt. suurin osa ihmisistä lienee poistuu kotoaan ilman avaimella tapahtuvaa oven aukaisua mutta takaisintullessaan tarvitsee avainta sisään päästäkseen.

Monesti ratkaisuna on muovinen kahvansuojus, joka pitää murtaa lievää väkivaltaa käyttäen saadakseen oven auki. Usein osastoilla, joilla on vaeltavia vanhuksia on nelinumeroinen ovikoodi joka näppäillään ovenpielessä olevaan näppäimistöön ja joka siis toimii avaimen sijasta. Tämä järjestely ei siis auta estämään sellaista potilasta karkaamasta joka osaa onkia ovikoodin tietoonsa (..ja muistaa sen..) tai murtaa heppoisen pleksimuovin hätäuloskäynnin ovesta.

Huomaa Harriet M. että jos todetaan että terveyskeskuksen vuodeosasto ei ole suljettu laitos, se ei tarkoita että sinne pääsee sisään päivin öin...

Blond 001 kirjoitti:Sairaalasta pääsee kyllä varsin sujuvasti pihalle niin halutessaan.
Itsekin aikoinani lähdin käymään lätkämatsissa kesken sairaalahoidon.
Kaveri toi ensiavun kautta omat vaatteet mulle jotka vaihdoin vessassa päälle ja eikun matsiin.
Yöllä samaa tietä takaisin ja kukaan ei huomannu mitään, tai ei ainakaan asiasta maininnut

Reumasairaalassa ei ole päivystys sisäänkäyntiä.

(ks. ketjun 1.viesti) Ihmetyttää että oli otettu sisään osastolle kun ainakin nykyään on käytäntö että oman paikkakunnan ja osin myös lähikuntien potilaat eivät sinne helpolla pääse, ts. pitää olla pää kainalossa/toinen jalka haudassa, muutoin hoidetaan kotoa käsin (vrt. omat ja sukulaisten kokemukset) Kysymyksessä kuitenkin vain tutkimus, ei edes hoitojakso. Olikohan asiat ihan niinkuin ne on ilmoitettu.

Sukulaiseni oli lähes koko työelämänsä reuman sairaalassa töissä, kun kysyin häneltä tästä tapauksesta, ei muistanut koko asiaa..
Ihmettelen suuresti miten joku voi unohtaa tälläisen tapauksen.
Jos Työpaikaltani katoaisi asukas jäljettömiin muistaisin sen aivan varmasti loppu ikäni..
liekkö sitten halunnut puhua koko asiasta.
Mutta jos Tämä Aili mummo johonkin Heinolan maastoon/lampeen/järviin olisi hukkunut,luulisi että olisi jo löydetty..

Tilda kirjoitti:Sukulaiseni oli lähes koko työelämänsä reuman sairaalassa töissä, kun kysyin häneltä tästä tapauksesta, ei muistanut koko asiaa.

Ei ehkä halunnut muistaa. Kyllähän asia varmasti kolkuttaa henkilökunnan omaatuntoa. Kysypäs asiaa uudestaan.