Juristit ottivat riskin, joka toteutui kalliisti: ”Emme saa välttämättä euroakaan”
Lähitapiola ei ole suostunut yli 5 000:ta uhria edustavien juristien ”pakettihinnoitteluun”. Uhrien juristin mukaan vakuutusyhtiön tarkat vaatimukset asiakkaita kohden ovat mahdottomia.
16.05.2025 | Onni Kalin
- Vakuutusyhtiö Lähi-Tapiola ei suostu korvaamaan Jenni Raiskion ja Paula Pajulan edustamien Vastaamon tietomurron uhrien asianajokuluja.
- Lähi-Tapiola vetoaa sopimusehtoihin ja vaatii tarkempaa erittelyä kuluista, mitä juristit pitävät mahdottomana toteuttaa.
- Raiskio ja Pajula ovat luvanneet auttaa uhreja ilmaiseksi.
- Vakuutusoikeuden professori Olli Norros pitää tapausta monella tapaa poikkeuksellisena.
Vakuutusyhtiö Lähitapiola ei ole suostunut korvaamaan Vastaamon tietomurron uhrien korvausvaatimuksiin liittyviä asianajokuluja.
Kyse on ennen kaikkea uhreista, joita edustaa vastaamonuhrit.fi-sivustostaan tunnetut Lakiasiaintoimisto Pajula & Co ja Lakiasiaintoimisto Jenni Raiskio.
”Kymmenen vuotta olen maksanut oikeusturvavakuutusta. Kun tulee tilanne, jossa oikeasti tarvitsee tätä, niin sitten voidaan tehdä tällä tavoin”, sanoo noin 30-vuotias helsinkiläismies HS:lle.
Juristi
Jenni Raiskiolla ja tämän yhtiökumppanilla
Paula Pajulalla on asiakkainaan noin 5 000 Vastaamo-uhria.
Raiskion mukaan Lähitapiola ja sen tytäryhtiö Turva ovat ainoat vakuutusyhtiöt, jotka ovat toimineet näin.
Myös HS:n haastattelema mies on yksi Raiskion asiakkaista.
”Kieltämättä aika paska fiilis, olen maksanut ihan paskasta näköjään. Vaihdoin vakuutusyhtiötä kaikkien vakuutusten osalta, en voi luottaa Lähitapiolaan tippaakaan.”
Asian arkaluontoisuuden vuoksi HS ei paljasta miehen henkilöllisyyttä. HS on nähnyt miehen saaman päätöksen Lähitapiolalta.
Päätöksessään vakuutusyhtiö vetoaa sopimusehtoihin, joiden mukaan oikeudenkäyntikuluvaatimuksessa on eriteltävä kulujen määrä ja niiden perusteet. Yhtiön mielestä tämä ei ole toteutunut riittävällä tavalla.
”Emme ole saaneet tietoja niistä toimenpiteistä, jotka ylemmän oikeustieteellisen tutkinnon suorittanut henkilö olisi suorittanut juuri sinun asiassasi ja niihin toimenpiteisiin käytetystä ajasta, joten korvauksen riidattoman osuuden määrittäminen ei ole mahdollista”, lukee päätöksessä.
Päätöksen mukaan helsinkiläismiehen tapauksessa vakuutusyhtiöltä on haluttu laskuttaa asianajokuluja reilun 5 000 euron edestä. Raiskion mukaan tämä on linjassa muihin Vastaamo-tapauksiin.
Aiemmin Yle on kertonut, että Raiskio ja Pajula ovat ainakin muutamassa tapauksessa laskuttaneet vakuutusyhtiöiltä noin 4 000 euroa asiakasta kohden. Käytännössä juristit saattavat siis laskuttaa vakuutusyhtiöitä miljoonien edestä.
Uhrien suurimmat korvaussummat ovat olleet tähän mennessä 1 500 euron luokkaa.
Raiskio ei voi kertoa, monellako hänen asiakkaallaan on Lähitapiolan vakuutus, mutta kyse on ”sadoista”. Lakitoimisto saa jatkuvasti uhreilta järkyttyneitä yhteydenottoja vakuutusyhtiön päätöksestä.
”He kokevat, että heidän heikko asemansa unohdetaan jälleen.”
Lähitapiolan markkinaosuus Suomen vahinkovakuutuksista oli Finanssialan katsauksen perusteella viime vuonna Suomen toiseksi suurin. Oikeusturvavakuutus on yleensä osa vahinkovakuutusta.
Vastaamon tietomurrossa uhreja on yli 33 000.
Raiskion mukaan Lähitapiolan vaatimus tarkasta työaikakirjanpidosta asiakasta kohden on mahdoton. Enimmillään uhrien asiaa on hoitanut yli kymmenen henkilöä samaan aikaan.
”Kaikki muut vakuutusyhtiöt ovat ymmärtäneet sen, että tällaisessa massiivisessa tapauksessa, jossa on paljon uhreja, ei voida vaatia esimerkiksi kirjauksia, mitä toimenpiteitä minkäkin asiakkaan eteen on tehty.”
Raiskion mukaan muiden vakuutusyhtiöiden kanssa lakiasiantoimisto on voinut sopia summan, jota yhtiöt pitävät kohtuullisena. Muut vakuutusyhtiöt ovat jopa ojentaneet kätensä uhrien avuksi, eivätkä ole vaatineet asiakkailta omavastuuosuutta, hän lisää.
”Meillä on mennyt järkyttäviä määriä aikoja heidän [Lähitapiolan] lisäselvityspyyntöihin eikä loppua näy.”
Raiskion mielestä Lähitapiola on katsonut, etteivät rikoksen uhrit ”ansaitse asiamiehen käyttöä oikeudenkäynnissä”. Hän pitää yhtiön vakuutusehtoja käsittämättöminä.
”Uhrit saivat käräjäoikeudelta tylysti paperinipun, että täytä lomake, jos haluat jotakin ja tee näin ja noin. Se paperinivaska oli viisi senttiä paksu. Siis sellainen, mistä tavallinen ihminen ei selviä mitenkään ilman juristin apua.”
Raiskio ja tämän yhtiökumppani ovat luvanneet edustaa Vastaamo-uhreja ilmaiseksi. Korvauksen juristien tekemästä työstä he saavat asiakkaiden oikeusturvan kautta, jos asiakkailla sellainen on.
”Tämä on se riski, jonka otimme, että emme saa välttämättä euroakaan tekemästämme työstä. Lähitapiolan asiakkaiden kohdalla tämä riski konkretisoitui.”
Pajulan mukaan osa uhreista on saanut korvausta esimerkiksi vain 280 euroa. Jos hän ja Raiskio eivät olisivat luvanneet tehdä työtään asiakkaalle ilmaiseksi, moni olisi jättänyt korvaukset hakematta. Jo pelkästään oikeusturvavakuutuksen omavastuuosuus asianajokuluista olisi monilla isompi kuin lopullinen kärsimyskorvaus.
Kun asiakkaiden vahingonkorvausasiat on saatu hoidettua, kaksikko aikoo viedä Lähitapiolan päätökset vakuutus- ja rahoitusneuvonta Finen käsittelyyn.
”Tekisin pienen korjauksen, että tässähän ei ole kysymys asiakkaiden asianajokulujen maksamisesta ollenkaan. Tietojeni mukaan sekä Raiskio että Pajula eivät ole asianajajia, he ovat juristeja. Näin ollen heitä ei sido Asianajajaliiton hyvä asianajotapa”, sanoo Lähitapiolan vakuutusliiketoiminnan palveluiden johtaja
Vesa-Matti Kultanen.
HS kysyi johtajalta, toimivatko Raiskio ja Pajula hänestä hyvän tavan vastaisesti, mutta tähän Kultanen ei halunnut ottaa kantaa.
Kultasen mukaan Lähitapiola on oikeusturvavakuutuksen pohjalta korvannut ”useita” Vastaamon tietomurtoon liittyviä korvausvaatimuksia.
”Pääsääntöisesti ne, mitä on maksettukin, niin niissä laskuerittelyt ovat olleet heti alusta alkaen hyvässä kunnossa ja selkeitä.”
Käytännössä vakuutusyhtiö on korvannut yksittäisten juristien työtä, mutta Raiskion ja Pajulan ”pakettidiiliin” se ei ole suostunut.
”Tässähän ei ole kysymys rikosten uhreille maksettavista rahoista, vaan kyse on juristien omista palkkiosta”, Kultanen sanoo.
Kultasen mukaan Lähitapiolan näkökulmasta kulujen välttämättömyyttä ja kohtuullisuutta ei ole mahdollista arvioida, jos vakuutusyhtiö ei tiedä, mitä toimenpiteitä asiakkaan eteen on tehty ja kuka ne on tehnyt.
”Meille tärkeää on, että kohtelemme kaikkia asiakkaitamme yhtenevällä tavalla. Se, että käsitelläänkö jotain rikosta julkisuudessa tai ei, ei voi olla vaikuttava tekijä sille, että me poikkeaisimme korvauskäytänteistä.”
Vakuutuslautakunnan puheenjohtajan, vakuutus- ja vahingonkorvausoikeuden professorin
Olli Norroksen mukaan juristien lupaus tehdä töitä ”ilmaiseksi” kuulostaa poikkeukselliselta.
”Se on vähän ongelmallinen ajatus. Oletuksena on, että jos otat lakimiehen, niin hänelle pitää maksaa jotain, ja vakuutus korvaa sen tiettyyn pisteeseen saakka. Mutta jos on sovittu, ettei pidä maksaa mitään ja vakuutusyhtiö vaan korvaa, niin asialta katoaa pohja.”
Norros ei ole tutustunut tapauksen yksityiskohtiin ja on julkisuudessa saatavien tietojen varassa.
Poikkeuksellinen on Norroksen mukaan myös tieto, ettei osa vakuutusyhtiöistä ole vaatinut asiakkailta omavastuuta.
Vakuutusyhtiöt ovat saattaneet ajatella, että pakettidiilillä ne säästävät rahaa.
”Onhan se järkevämpää kuin että jokainen viidestä tuhannesta uhrista ottaisi itse juristin, joka alusta alkaen lähtisi asiaa pohtimaan. Kyllä tuo säästää juristityötä.”
Raiskion ja Pajulan laskuttama 4 000–5 000 euroa on oikeudenkäyntikuluna Norroksesta yleisellä tasolla pieni. Normaalisti liikutaan kymmenessä- tai kymmenissätuhansissa euroissa.
”Tietysti, jos asiakkaita on 5 000 ja tosiseikaisto on enemmän tai vähemmän sama, niin silloin asetelma voi muuttua. Työ per asiakas voi olla tosi vähäinen. Se on vakuutusyhtiön näkökulmasta ongelma, koska sitä ei periaatteessa kiinnosta muiden vahingonkärsijöiden oikeusturva vaan se, että heidän asiakkaansa saavat lakimiesavun järkevään hintaan.”
Valtiokonttori on avannut uhreille oman asiakaspalvelukanavan, jossa he voivat kysyä apua korvauksien hakemiseen.
Siihen, onko hakemuksista mahdollista selvitä ilman juristin apua, ei Norros osaa ottaa kantaa.
Vahingonkorvaus itsessään on oikeudenalana niin vaikea, ettei ainakaan käräjäoikeudessa asioita kannata käsitellä ilman juristin apua, Norros lisää.
