Suomalaisista Isis-äideistä uutta tietoa – kahta uhkaa pitkä vankeus
Kaksi suomalaisnaista on saamassa syytteen törkeästä ihmiskaupasta vuosia al-Holista palattuaan.
Mikko Marttinen
28.03.2025
- Keskusrikospoliisi on saamassa valmiiksi esitutkinnan kahdesta al-Holista palanneesta suomalaisnaisesta.
- Naisia epäillään törkeästä ihmiskaupasta, jonka uhreina ovat heidän lapsensa.
- Naiset matkustivat Syyrian konfliktialueelle alaikäisten lastensa kanssa ja asuivat Isisin kalifaatissa.
- Törkeästä ihmiskaupasta voi saada 2–10 vuoden vankeusrangaistuksen.
Kun kansainvälinen media löysi suomalaisen
Sannan maaliskuussa 2019 al-Holin vankileiriltä, hän sanoi uskovansa, että joutuu Suomessa vankilaan.
Nyt, yli kuusi vuotta myöhemmin, niin saattaa todella käydä.
Keskusrikospoliisi on saanut lähes valmiiksi Sannaa ja toista al-Holista palannutta suomalaisnaista koskevan esitutkintansa. Heitä epäillään törkeästä ihmiskaupasta. Tapausten tutkinnanjohtajien mukaan asia etenee seuraavaksi syyteharkintaan.
Asianomistajina rikoksissa ovat naisten lapset. Molemmat naiset matkustivat Syyrian konfliktialueelle alaikäisten lasten kanssa. He asuivat Isisin kalifaatissa, ja sen sortuessa 2019 heidät suljettiin al-Holiin.
Suomi kotoutti Sannan, 53, ja tämän neljä lasta joulukuussa 2020. Toisesta naisesta on käytetty tiedotusvälineissä peitenimeä ”Doris”. Reilu nelikymppinen nainen palasi Suomeen joulukuussa 2021.
Yhteensä jutuissa on viisi asianomistajaa. Sannan kaikki kolme Suomessa syntynyttä lasta ovat palanneet Suomeen. Doriksen Syyriaan viemistä lapsista kaksi menehtyi Syyriassa ja kaksi palasi Suomeen.
Ihmiskaupasta voidaan syyttää, jos ”käyttämällä hyväksi toisen riippuvaista asemaa tai turvatonta tilaa” kuljettaa toisen ”ihmisarvoa loukkaaviin olosuhteisiin”.
Ihmiskaupasta tekee törkeän muun muassa se, jos ”rikos kohdistuu kahdeksaatoista vuotta nuorempaan lapseen tai henkilöön”.
Törkeän ihmiskaupan rangaistusasteikko on kahdesta kymmeneen vuotta vankeutta.
Rikosoikeuden emeritusprofessori
Matti Tolvanen sanoo, että poliisilla vaikuttaisi olevan vahva näyttö naisten syyllisyydestä, vaikka heidän oleskelunsa yksityiskohdat jäisivät hämärän peittoon. Naiset ovat kiistatta matkustaneet konfliktialueelle alaikäisten lastensa kanssa.
– Kyllä kai nuo ihmisarvoa loukkaavat nuo olosuhteet tuolla ovat, Tolvanen sanoo.
– Sen takia heidät pois tuotiin, kun katsottiin että he siellä eivät voi asua.
Al-Holissa on ollut erittäin vaikeat olosuhteet. Leirillä on ollut pulaa niin ravinnosta kuin lääkkeistä, ja sieltä on raportoitu rajusta väkivallasta.
Suomessa on ollut yksi aikaisempi tapaus, jossa al-Holista palannutta äitiä epäiltiin alaikäisten lastensa viemisestä Syyrian konfliktialueelle. Se ei edennyt edes syyteharkintaan.
KRP kuuli naista rikoksesta epäiltynä ja tämän kahta vanhinta lasta asianomistajana. Tutkinnanjohtaja
Sanna Springare totesi päätöksessä tutkinnan päättämisestä, että olosuhteet Syyriassa olivat huonot ja ihmisarvoa loukkaavat, mutta kuulusteluissa ei ”tullut ilmi sellaisia seikkoja, joiden perusteella olisi syytä epäillä ihmiskaupparikosta”.
Äiti kertoi kuulusteluissa, että perhe oli matkustanut Turkkiin lomalle, eikä hän ollut edes tietoinen Syyrian puolelle siirtymisestä. Hän oli luullut perheen matkustavan Turkin sisällä mutta herännyt rajan ylityksen jälkeen.
- - -
Ulkoministeriön mukaan Suomeen on palannut al-Holista 9 täysi-ikäistä naista ja 26 lasta. Leirillä on tiettävästi edelleen kymmenkunta Suomen kansalaista, joista suurin osa on lapsia. He eivät ole halunneet olla yhteydessä Suomen viranomaisiin.
Sanna kertoi Ylelle al-Holissa toukokuussa 2019 antamassaan
haastattelussa menneensä Syyriaan kolmen pienen lapsensa kanssa vapaaehtoisesti, vuosi sen jälkeen, kun hänen marokkolaissyntyinen miehensä matkusti alueelle.
– Mä en halunnut, mä ajattelin että tämä on kauhea paikka. Meni vähän sukset ristiin muutenkin, mutta sitten taas parani. Sitten mun mies sai puhuttua ympäri, että kyllä täällä on kaikki hyvin, ei täällä ole mitään pahaa. Sitten me tultiin, Sanna kertoi.
Ilta-Sanomat selvitti Sannan vaiheita keväällä 2019 laajassa tutkivassa
artikkelissa. Kävi ilmi, että hänen puolisonsa ”Rahim” solmi islamilaisen avioliiton toisen kantasuomalaisen naisen kanssa 2013.
Tämä nainen, ”Fatima”, oli keskeinen hahmo itähelsinkiläisissä ääri-islamistissa piireissä. Hän itse matkusti Syyriaan omien lastensa kanssa muutamaksi kuukaudeksi loppuvuodesta 2013.
Ilta-Sanomien hiljattain haltuunsa saamista asiakirjoista ilmenee, että Rahim matkusti Syyriaan syyskuussa 2013 ja Sanna lapsineen seurasi häntä 14. lokakuuta 2014. Nämä tiedot on viranomaisille antanut Sanna itse.
Sannan nuorin lapsi oli juuri täyttänyt kaksi vuotta. Vanhin oli seitsenvuotias.
Rahim kuoli Syyriassa joulukuussa 2015. Sanna
kertoi Ylelle keväällä 2019, että mies oli "toimistoheppu Manbijissa" ja kuoli kurdien iskussa valittuaan väärän reitin.
Ilta-Sanomien haltuunsa saamassa asiakirjassa Sanna kertoo miehensä kuolemasta näin:
– Hän lähti tuolloin aamulla autolla Manbijista Raqqaan neljän muun miehen kanssa. He joutuivat väijytyksen kohteeksi ja (Rahim) surmattiin ampumalla, Sanna kertoo.
Sannan mukaan hän näki valokuvan surmatusta puolisostaan.
Manbij oli tuohon aikaan osa Isisin kalifaattia. Sanna jäi sinne lastensa kanssa. Jossain vaiheessa Syyriassa ollessaan hän sai neljännen lapsen. Sannan viranomaisille antamien tietojen mukaan Rahim on myös tämän lapsen isä.
Sanna ja hänen lapsensa päätyivät lopulta Baghuziin, Isisin viimeiseen linnakkeeseen. Siellä Sannan vanhin tytär meni naimisiin 13-vuotiaana. Hän on esiintynyt julkisuudessa nimellä ”Sumeya”, mutta se ei ole hänen oikea nimensä.
– Mun äiti ei liity tähän ollenkaan. Mä päätin mennä naimisiin. Ei se ole mitenkään mun äidin päätös. Te ette voi syyttää mun äitiä siitä, Sumeya sanoi Ylelle syyskuussa 2019.
– Mä olin kaks kuukautta naimisissa. Sitten mun mies ammuttiin. Se oli siinä.
Sanna sanoi Ylen haastattelussa toukokuussa 2019, että hän katui Syyriaan lähtöä. Hän toivoi saavansa palata Suomeen.
– Toivon että päästään takaisin normielämään. Koulut ja työt ja normaali arjen pyöritys Suomessa, Sanna sanoi.
Joulukuussa 2020 Sannan toive toteutui. Suomi kotiutti hänet ja hänen lapsensa al-Holista.
Sannan kaikki kolme Suomessa syntynyttä lasta asettuivat Helsingissä asumaan samaan osoitteeseen.
Ilta-Sanomat ei ole pystynyt vahvistamaan, asuivatko myös Sanna ja hänen Syyriassa syntynyt nuorin lapsensa samassa osoitteessa. Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan al-Holista palanneita lapsia ei otettu huostaan.
Sannan kaikki kolme Suomessa syntynyttä lasta ovat käyneet samaa helsinkiläistä peruskoulua. Sumeya on jo täysi-ikäinen. Hän jatkoi peruskoulun jälkeen ammatillisiin opintoihin.
Sumeyan peruskoulun päättötodistuksen arvosanat olivat melko heikot. Nuoremmat sisarukset ovat menestyneet koulussa arvosanojen perusteella häntä paremmin.
Toinen törkeästä ihmiskaupasta epäilty Isis-äiti, vantaalainen Doris, on alun perin kotoisin Suomen ulkopuolelta.
Helsingin Sanomat ja
Yle ovat kertoneet hänen vaiheistaan.
Doriksen äiti kertoi, että Doris muutti 2014 neljän lapsensa kanssa ensin Turkkiin. Lapsista vanhimmat olivat teini-ikäisiä. Heidän isänsä oli kuollut. Kaikki matkaan lähteneet perheenjäsenet olivat Suomen kansalaisia.
Doris meni Turkissa uudelleen naimisiin. Keväällä 2015 hän viestitti äidilleen, että vanhin poika oli mennyt Syyriaan ja hän menisi perässä muiden lasten kanssa. Niin kävikin. Perhe asettui Isisin kalifaatin pääkaupunkiin Raqqaan. Siellä Dorikselle syntyi viides lapsi.
Isisiä vastaan taistellut liittouma pommitti Raqqaa rajusti. Doriksen mies ja kaksi hänen lapsistaan kuolivat. Toinen kuolleista oli vanhin poika. Doris meni uudelleen naimisiin.
Isisin kalifaatin sortuessa Doris ja kaksi hänen hengissä ollutta lastaan päätyivät Baghuzin kautta al-Holin leirille. Doriksen toiseksi vanhimman lapsen, 17-vuotiaan pojan, kurdit olivat jo aiemmin vieneet alaikäisille pojille tarkoitettuun pidätyskeskukseen.
Yle
haastatteli poikaa elokuussa 2019. Nimellä ”Mikael” esiintynyt poika kertoi, että perheen vei Syyriaan äidin uusi mies. Mikaelin mukaan mies ei päästänyt heitä pois Syyriasta, ja kun tämä kuoli 2017, poistumisen esti Isis.
Mikael kertoi Ylelle, että sekä hänen äitinsä uusi mies että hänen isoveljensä olivat Isisin taistelijoita. Hän sanoi, ettei itse ollut mukana taisteluissa.
Mikaelin mukaan kurdit ottivat hänet kiinni helmikuussa 2018. Hän kertoi olleensa kiinniottohetkellä nukkumassa eri talossa kuin perheenjäsenensä eikä siten tiennyt, mitä heille tapahtui.
Doris palautettiin Suomeen al-Holista joulukuussa 2021 mukanaan kaksi omaa lastaan: yksi Suomessa syntynyt ja yksi Syyriassa syntynyt. Ulkoministeriö tiedotti tuolloin, että Suomeen palasi äiti neljän lapsen kanssa. Doris hoiti al-Holissa myös kahta kuolleen miehensä lasta, joilla oli toinen äiti.
Mikaelin täytyi odottaa aina toukokuuhun 2024 asti, ennen kuin Syyrian kurdihallinto karkotti hänet Suomeen. Mikael oli ollut maasta poissa kymmenen vuotta, niistä kuusi kurdien pidätyskeskuksessa.
Kurdihallinto ei epäillyt Mikaelia mistään rikoksesta. Myöskään Suomen poliisi ei epäile häntä rikoksista.
– Hän oli kuusi vuotta kiinniotettuna ilman tietoa kiinnioton perusteista tai kestosta ja ilman yhteyttä asianajajaan tai oikeusavustajaan. Hänellä ei ole ollut muitakaan oikeussuojakeinoja käytössään, ulkoministeriön konsulipäällikkö Jussi Tanner
kertoi Ilta-Sanomille.
– Hän ei siis ole ollut kärsimässä tuomiota Syyriassa mistään rikoksesta, mutta hän on ollut ikään kuin tällaisessa oikeudellisessa välitilassa kuusi vuotta tähän karkotuspäätökseen asti.
Dorista koskevan esitutkinnan tutkinnanjohtaja
Jan Aarnisalo ei ota kantaa epäillyn henkilöllisyyteen. Hän kuitenkin kertoo, että epäillyn keväällä 2024 Suomeen palannutta nyt täysi-ikäistä poikaa on kuultu jutussa asianomistajana. Myös naisen kanssa Suomeen palannutta jo täysi-ikäistä lasta on kuultu asianomistajana.
Sekä Dorista että Sannaa koskevat esitutkinnat ovat valmiit lukuun ottamatta yhtä kumpaankin juttuun liittyvää asiatuntijalausuntoa. Sannan jutun tutkinnanjohtaja
Mikko Salminen myöntää, että esitutkinnat ovat venyneet poikkeuksellisen pitkiksi.
– Yksi ongelma on ollut tiedon saaminen tuollaisilta alueilta. Se on ollut hankalaa johtuen kaoottisista olosuhteista, Salminen sanoo.
Myöskään Salminen ei ota kantaa tutkimansa jutun epäillyn henkilöllisyyteen.
Suomesta matkusti Syyrian sodan aikana useita kymmeniä miehiä taistelemaan islamistijoukkojen riveissä. Lisäksi konfliktialueelle matkusti parikymmentä naista.
Osa näistä naisista päätyi Suomeen ennen Isisin kaatumista, osa kuoli sodassa. Naisista tiettävästi 11 päätyi al-Holiin. Heistä 9 on palannut Suomeen.
Sanna ja Doris ovat näistä naisista ainoat, joita epäillään rikoksesta. Keskusrikospoliisin henkirikostutkintalinjan päällikkö
Risto Lohi kertoo, että muita palaajia koskeneet esiselvitykset ovat valmistuneet mutta eivät johtaneet esitutkintaan. Myöskään kalifaatista Suomeen palanneita miehiä ei ole syytetty rikoksista.
Muissa Euroopan maissa tilanne on toinen. Palanneet Isis-naiset ovat saaneet useita kymmeniä tuomioita teoistaan.
Helsingin Sanomat selvitti laajassa artikkelissaan syksyllä 2023, miksi Suomen viranomaiset eivät ole saaneet kalifaatissa olleita suomalaisia tilille teoistaan. Syitä oli useita: Suomen poliisilla on ollut vaikeuksia saada todisteita konfliktialueelta, ja palaajat eivät ole halunneet puhua poliisille.
Merkittävä ero moniin muihin maihin on ollut se, että Suomessa tuli voimaan vasta 2022 laki, jossa myös terroristiryhmän tukitoimiin osallistuminen säädettiin rangaistavaksi.
Monissa Euroopan maissa oli jo Isisin kalifaatin aikaan voimassa laki, jonka perusteella naisia saatettiin tuomita terrorismin tukemisesta vaikka he olisivat vain tehneet ruokaa tai hoitaneet lapsia kalifaatissa.
Naisia on tuomittu myös rikoksista ihmisyyttä vastaan. Joidenkin on todettu osallistuneen jesidien orjuuttamiseen.
Toistaiseksi ei ole tiedossa, onko kenelläkään Sannan tai Doriksen lapsista rikosoikeudellisia vaatimuksia äitiään kohtaan.
Rikosoikeuden emeritusprofessori Matti Tolvanen muistuttaa, että lapsilla on oikeus olla todistamatta omia vanhempiaan vastaan.
– Siinä voi tulla semmoisia ongelmia, mutta tietysti tässä nyt varmaan nämä objektiiviset tosiasiat ovat aika hyvin osoitettavissa, että heidät on sinne alueelle viety, Tolvanen sanoo.
– Uskoisin, että tässä ratkaisevin näyttö on tullut muilla selvityksillä kuin henkilöiden omilla kertomuksilla.
Rikoksen vakavuuteen ja rangaistuksen suuruuteen saattavat Tolvasen mukaan vaikuttaa se, painostettiinko äitejä viemään lapset Syyriaan, miten hyvin heidän katsotaan tienneen Syyriassa odottavista olosuhteista, kuinka huonot olosuhteet ovat tosiasiassa olleet ja millaisia mahdollisuuksia heillä on ollut poistua alueelta.
Oma lukunsa on Sannan tyttären avioituminen 13-vuotiaana. Pakkoavioliitto on yksi ihmiskaupan tekomuodoista.
– On arvioitava erikseen, että kuinka vapaaehtoisesta se oli 13-vuotiaalla, että oliko se pakkoavioliittoon liittyvä vai ei ollut, Tolvanen sanoo.