HS 28.8.1969 1960 - luku 55
HELSINGIN SANOMAT
Torstaina elokuun 28. päivänä 1969
"Huomaamattani hän ei olisi voinut lähteä"
Varmasti olisin herännyt, jos mieheni olisi surmayönä lähtenyt johonkin, sanoo murhat tunnustaneen miehen 59-vuotias vaimo. "Ja olisinhan minä huomannut käyttäytymisestäkin, jos hän olisi ollut syyllinen. Humalapäissään olisi varmasti minulle kertonut".
"Muistan hyvin murhayön ja sitä edeltäneen illan tapahtumat. Pidin siihen aikaan kioskia ja myöhemmin surmatut nuoretkin kävivät alkuillasta ostamassa jotakin. En kuitenkaan kysynyt nuorilta, mihin he ovat leiriytyneet, joten minäkään en sitä tiennyt. Mieheni oli kotona, mutta hän ei nähnyt nuoria kioskilla."
"Suljettuani kioskin menin minäkin yhdeksän jälkeen televisiota katsomaan ja koko perhe oli koolla: mieheni, minä ja kaksi lastamme. Kaikki oli rauhallista, eikä mieheni ollut ryypännyt sinä iltana. Keitin vielä kahvit ja ohjelman loputtua noin klo 11 menimme nukkumaan."
Rouva näyttää kamaria, jossa hänellä ja lapsilla oli tapana nukkua. Mies jäi rouvan kertoman mukaan keittiön sängylle kuten tavallisesti. Keittiöstä johtaa ovi suoraan eteiseen, joten halutessaan mennä ulos mieheni ei olisi tarvinnut kulkea kamarin kautta.
"Olen niin herkkäuninen, että olisin varmasti herännyt liikehtelyyn, sillä keittiön ja kamarin välinen väliovi oli auki. Aamulla kun heräsin, nukkui mieheni vielä. Keitin aamukahvit hänelle kahdeksan maissa ja lähdin avaamaan kioskia. Hän tuli pian perässä ja meni töihin läheiselle mansikkamaallemme."
"Aamupäivällä sitten poliisiauto ja ambulanssi ajoivat rantaan.Jonkin ajan kuluttua myös meille tultiin kertomaan tapahtumasta. Mieheni käyttäytyi täysin luontevasti ja lähti tapahtumapaikalle.Hän myös ehdotti poliiseille, että muodostettaisiin ketjut, koska murhaaja saattoi olla lähellä. Poliisi kuitenkin ilmoitti, että motitukseen ei ole tarpeeksi väkeä paikalla."
"Hän oli hyvä uimari ja kävi uimassa melkein joka päivä, joskus humalaisenakin."
Rouva ei sano uskovansa itsemurhamahdollisuuteen. Hän uskoo, että mies oli saanut jonkin kohtauksen tai satuttanut pari vuotta sitten auto-onnettomuudessa loukkaamansa jalan.
"Olihan hän tietysti usein hermostunut ja saattoi tällöin aloittaa useankin päivän juopottelun. Sota-aikana hän oli mielisairaalassa tutkittavana ja hänet vapautettiin sodasta hermojen takia. Rauhan aikana hän ei kuitenkaan enää koskaan ollut hoidossa, eikä suostunut juuri käyttämään rauhoittavia lääkkeitä."
"Olen edelleen sitä mieltä, että nuoret surmasi sellainen henkilö, joka oli seurannut heitä pitemmän matkaa ja jonka vaikuttimena saattoi olla mustasukkaisuus."
"Tunnustaneella aina kaikki asiat vinossa"
...Tunnustuksen kuulleen miehen nukahdettua, oli tunnustaja ajanut ilmeisesti mopedillaan Bodom-järven rantaan ja sukeltanut veteen. Rannalla olleet muut uimarit huomasivat miehen katoavan ja ruumis löytyi tunnin kuluttua.
Toistaiseksi ei ole varmuutta, hukuttautuiko mies tahallaan vai hukkuiko hän, sillä ruumiinavauksesta ei ole vielä käytettävissä tietoja. Mies on ollut innokas uimari.
Rikokset tunnustanut mies oli ollut kuulusteltavana jo pian rikoksen tapahtumisen jälkeen vuonna 1960, mutta hän oli päässyt vapaaksi vaimonsa antaman alibin ansiosta.
"Rouva pysyy edelleen vanhassa kertomuksessaan murhayön tapahtumista, eikä ainakaan tältä osin asiaan näytä tulevan mitään uutta käännettä." (Krp:n apulaispääll. Arvi Vainio)
Paikkakuntalaisista jotkut tuntuvat olevan aivan varmoja miehen syyllisyydestä. Perusteluiksi esitetään yleensä kuitenkin vain se , että mies oli äkkipikainen ja väkivaltainen aiheuttaen pelkoa uhkaavalla käyttäytymisellään.
Kyläläiset haluaisivat vuosien ahdistuksen ja epätietoisuudenjälkeen vihdoinkin saada murhasta selvyyden. Lukuisasti on myös niitä, jotka eivät usko miehen syyllisyyteen, jotkut pysyvät kokonaan vaiti.
"Paljon mahdollista, että nyt ollaan murhaajan jäljillä", sanoo maanviljelijä, jonka maalta löydettiin aikanaan eräät kengät. Maanviljelijä on asunut Bodom-järveen hukkuneennaapurina yli 30 vuotta.
"Ryöstömurhaksi en tapausta usko, kyllä tekijällä oli varmasti muut vaikuttimet. Tavaroita ja kenkiä hän haali ja levitteli luultavasti vain hämätäkseen."
Maanviljelijä kertoo, että murhat tunnustaneella miehellä tuntui aina olevan kaikki asiat vinossa ja että hän oli jatkuvasti katkera yhteiskunnalle muille ihmisille.
"Vaimon antamalle alibille en anna paljoakaan arvoa. Mies käyttäytyi perhettään kohtaan niin väkivaltaisesti, että vaimo ei varmasti ole uskaltanut kertoa, mikäli hän tiesi jotain asiasta."
Hukkuneen naapurissa asuva rouva sanoo joutuneensa usein seuraamaan miehen omalaatuista käyttäytymistä. Rouva asuu hukkuneen tonttia sivuavan tien päässä.
"Meitäkin mies yritti estää kulkemasta tiellä asettamalla puomit eteen. Mieheni ajoi mopollaan nauloihin, jotka oli melko varmaan asetettu tahallisesti tielle. Naapuri oli ilkivaltainen luonne."
"Ja pyssyllä ammuskelua pelkäsin usein. Kerrankin istuin vieraiden kanssa tuossa portailla, kun kuului jysähdys ja lehdet alkoivat rapista koivusta niskaan. Säikähdin pahasti, kun niin kohti ampui."
Tunnustuksen kuullut mies asuu tiettävästi aivan hukkuneen naapurissa tien toisella puolella. Hän ei halua puhua kokemuksistaan mitään, neuvoo vain kääntymään poliisin puoleen. Itse hän harkitsi kolme viikkoa ennen kuin puhui poliisille. Pienessä kylässä ei ole helppo tehdä ilmiantoa naapurista, olkoonkin että naapuri on itse tunnustanut tappaneensa kolme ihmistä ja että kertoja ei itse enää ole vastaamassa puheistaan.
[Rouva näyttää kamaria, jossa hänellä ja lapsilla oli tapana nukkua. Mies jäi rouvan kertoman mukaan keittiön sängylle kuten tavallisesti. Keittiöstä johtaa ovi suoraan eteiseen, joten halutessaan mennä ulos mieheni ei olisi tarvinnut kulkea kamarin kautta.
"Olen niin herkkäuninen, että olisin varmasti herännyt liikehtelyyn, sillä keittiön ja kamarin välinen väliovi oli auki
Tuota en menisi kovin hyväksi alibiksi sanomaan.