Pakkopalautuksiakin saa tehdä, sanoo vihreiden Aino Pennanen – Nyt hän kertoo, miksi yritti pysäyttää Finnairin lennon
Vihreiden lainsäädäntösihteeri Aino Pennanen palaa töihin tänään tiistaina ja haluaa ennen sitä kertoa, miksi hän protestoi heinäkuun lopussa pakkopalautusta vastaan Finnairin lennolla.
- Aino Pennanen toivoi, että protesti olisi herättänyt keskustelua Suomen turvapaikkapolitiikasta. (KUVA: ELLA KIVINIEMI / HS)
- Aino_Pennanen.jpg (16.47 KiB) Katsottu 3729 kertaa
”EN KOE, että olen tarinan suuri konna tai sankari. On julkisen vallan tehtävä suojella ihmisoikeuksia, ei yksittäisten kansalaisten”, sanoo Aino Pennanen, joka ei heinäkuun viimeisenä päivänä suostunut istumaan paikalleen lentokoneessa. Protestin takia Finnairin lento Berliiniin myöhästyi 10 minuuttia.
Vihreiden eduskuntaryhmän lainsäädäntösihteerinä työskentelevä Pennanen oli nähnyt lentokoneen takarivistöllä neljän virka-asuisen poliisisaattajan kanssa istuvan, nippusiteillä sidotun miehen. Lentokoneen henkilökunta vahvisti Pennaselle, että kyseessä on käännytystilanne, eli pakkopalautus.
Pennanen oli perheensä kanssa matkalla Saksaan lapsensa mummolaan. Hän ei voinut tietää, onko kyseessä turvapaikanhakija vai esimerkiksi rikollinen. Hän pyysi kapteenia olemaan lentämättä lentoa, jossa on mukana käännytettävä henkilö.
Kun kapteeni ei siihen suostunut, Pennanen toimi hetken mielijohteesta ja jäi seisomaan matkustamoon. Idea tapahtumien kuvaamisesta Facebookiin tuli edellisellä viikolla Ruotsissa tapahtuneesta vastaavasta lentokoneprotestista.
”Mietin, että istunko paikalleni ja tilaan mustikkamehun vai nousenko ylös ja sanon, että ei minun nimissäni. En ehtinyt tehdä mitään hyöty-kustannusanalyysia.”
PROTESTI päättyi siihen, että Pennanen poistettiin koneesta. Nyt poliisi on aloittanut tapauksesta rikostutkinnan. Rikosnimikkeinä tutkinnassa ovat ilmailurikkomus ja haitanteko virkamiehelle. Pennanen kertoo, että juristina hän tiesi alusta asti, että hän saattaa toiminnallaan rikkoa lakia.
”Olen alusta asti ollut valmis kantamaan seuraukset.”
Pennanen palaa lomalta töihin tänään tiistaina.
Kannattiko protesti?
”En olisi voinut toimia tilanteessa toisin. Olen työni kautta seurannut turvapaikkapolitiikkaa kolme vuotta ja nähnyt, että turvapaikkajärjestelmämme on rikki. En voi luottaa siihen, että tämä ihminen on saanut asiansa oikein käsitellyksi. Mutta jos en olisi työni kautta seurannut turvapaikkapolitiikka, en todennäköisesti olisi osannut toimia noin.”
Oliko kansalaistottelemattomuus oikea keino protestoida pakkopalautuksia sekä mahdollisesti rikkoa lakia ja vaarantaa lentoturvallisuutta?
”Koen, ettei minulla ollut tilanteessa vaihtoehtoja. Toivon, ettei kansalaistottelemattomuus olisi ainoa keino tarttua näihin asioihin ja toivon, että poliitikot tarttuisivat tähän.”
”En myöskään koe, että olisin vaarantanut turvallisuutta. Käyttäydyin väkivallattomasti, toimin omilla kasvoillani ja kaikki näkivät sen, että jouduin turvautumaan kansalaistottelemattomuuteen. Olen työssäni yrittänyt käyttää kaikki demokraattiset kortit, mitä on käytettävissä. Suomessa on kirjoitettu esimerkiksi vetoomuksia, joita ovat allekirjoittaneet aiheen johtavat asiantuntijat. Tässä ei ole kyse mistään hallinnollisista asioista, kuten kalastusluvista, vaan elämästä ja kuolemasta.”
Lakien noudattamatta jättäminen jakoi julkisuudessa vahvasti mielipiteitä. Esimerkiksi perussuomalaisten puheenjohtaja
Jussi Halla-aho arvosteli tiedotteessa Pennasen kansalaistottelemattomuutta.
”On oikeusvaltion kannalta sietämätöntä, jos jotkin ryhmittymät nostavat itsensä lakien yläpuolelle ja katsovat oikeudekseen valita, mitä lakeja, viranomaispäätöksiä tai tuomioistuimen ratkaisuja ne kunnioittavat”, Halla-aho kirjoitti.
Olisitko protestoinut, jos olisit tiennyt, että käännytettävä on esimerkiksi rikollinen?
”Toimin spontaanisti, enkä pystynyt mitenkään tietämään, kuka palautettava oli. Toimin sen tiedon varassa, mikä minulla on. Oletin, että hän on pakkopalautettava turvapaikanhakija. En olisi voinut olla koneen kyydissä yrittämättä tehdä jotakin.”
KANSALAISTOTTELEMATTOMUUDELLA tähdätään jonkin yhteiskunnallisen epäkohdan muuttamiseen. Tässä tapauksessa Aino Pennanen halusi, että pakkopalautukset keskeytetään siksi aikaa, että turvapaikkapolitiikan luotettavuudesta tehdään kokonaisarvio.
”Emme voi olla varmoja, että turvapaikanhakijan asiat on käsitelty kunnolla eikä häntä esimerkiksi lähetetä vaaralliselle alueelle.”
Miksi mielenilmaukset ovat keskittyneet viime aikoina juuri pakkopalautusten vastustamiseen?
”Pakkopalautukset ovat turvapaikkaprosessin viimeinen ja näkyvin vaihe, johon koko prosessi kulminoituu. Kritiikki järjestelmää kohtaan kumpuaa tietenkin syvemmältä.”
Vuoden 2015 jälkeen turvapaikkapolitiikkaa on muutettu vähän kerrallaan sekä lainsäädännön kautta että hallinnollisilla menettelyillä Maahanmuuttovirastossa, mutta muutosten kokonaisvaikutusta turvapaikanhakijoiden oikeusturvaan ei ole selvitetty.
Pennanen epäilee, etteivät kaikki muutokset olisi menneet tällaisessa muodossa läpi yhdellä kertaa, minkä takia niitä on tehty osissa.
Kolmen viime vuoden aikana turvapaikanhakijoiden oikeusapua on rajattu, valitusaikoja lyhennetty ja oikeusavustajien palkkiot muutettu könttäsummiksi. Maahanmuuttovirasto on muuttanut maalinjauksia siten, että etenkin Irakissa ja Afganistanissa katsotaan olevan alueita, jonne turvapaikanhakijat voivat palata turvallisesti. Tämä on lisännyt kielteisten turvapaikkapäätösten määrää. Maan sisäisen paon mahdollisuutta korostetaan aiempaa useammin.
Sekä yhdenvertaisuusvaltuutettu että tunnetut oikeustietelijät ovat toivoneet, että perustuslakivaliokunta selvittäisi, noudattaako Suomi kansainvälisiä ihmisoikeusvelvoitteitaan. Myös korkeimman hallinto-oikeuden presidentti
Pekka Vihervuori on arvostellut ulkomaalaislakien kiristyksiä.
Lukuisten muutosten ja turvapaikanhakijoiden oikeuksien rajaamisen takia moni pelkää, että kotimaahansa palautetaan pakolla ihmisiä, joilla olisi oikeus turvapaikkaan ja jotka ovat kotimaassaan vaarassa. Suomen lain mukaan ihmistä ei saa palauttaa kotimaahansa, jos siellä on käynnissä taisteluja tai hänellä on vaara joutua maassa vainon tai kidutuksen kohteeksi.
Pitäisikö pakkopalautukset lopettaa kokonaan tai turvapaikkalainsäädäntöä keventää?
”Kyse ei ole siitä, että rajat pitäisi avata täysin, vaan siitä, että turvapaikkaperusteet pitää selvittää perusteellisesti. Totta kai turvapaikkapolitiikkaa saa kiristää, mutta se pitää lausua ääneen ja tehdä se lainsäädännön kautta. Pakkopalautukset ovat osa turvapaikkamenettelyä, mutta tällä hetkellä emme voi olla varmoja, onko turvapaikanhakijan kohdalla tehty oikea päätös.”
Pennasen mielestä esimerkiksi maalinjausten muuttaminen ja sitä kautta kielteisten päätösten määrän lisääntyminen on ollut tapa kiristää turvapaikkapolitiikkaa verhoamalla se toisenlaisiin syihin, eli maiden muuttuneeseen turvallisuustilanteeseen.
Hän huomauttaa, että kielteisten päätösten määrän kasvuun on vaikuttanut myös se, että turvapaikanhakijoita ei uskota enää samalla tavalla kuin aiemmin. Asia kävi ilmi keväällä julkaistusta yhdenvertaisuusvaltuutetun, Turun yliopiston ja Åbo Akademin selvityksestä.
”Näin suuret muutokset pitäisi tehdä lainsäädännön kautta.”
Turvapaikkalinjausten kiristäminen on ollut euroopanlaajuinen suuntaus. Monet maat ovat halunneet tehdä itsestään vähemmän houkuttelevan kohdemaan.
Eikö houkuttelevuuden vähentäminen ole oikein tilanteessa, jossa maahan saapuu paljon tavallista enemmän turvapaikanhakijoita?
”Mielestäni oikeus hakea turvapaikkaa on keskeisiä kansainvälisen oikeuden säännöksiä. Näen että pienenä kansakuntana kansainvälisestä oikeudesta kiinni pitäminen on myös oma itsekäs etumme, jos mietimme, että jossakin vaiheessa voisimme itse tarvita apua.”
AINO PENNANEN toivoi, että protesti olisi herättänyt keskustelun Suomen turvapaikkapolitiikasta, mutta näin ei käynyt. Protestin jälkeen keskustelu siirtyi nopeasti kansalaistottelemattomuuteen ja Pennaseen itseensä. Hänelle soviteltiin sekä sankarin että pahiksen viittaa ja sosiaalisessa mediassa tuli sekä ylistävää palautetta että vihapostia.
Vihreiden puheenjohtaja
Touko Aalto vertasi Pennasta yhdysvaltalaiseen ihmisoikeusaktivistiin
Rosa Parksiin ja puhui natsi-Saksasta. Kokoomuksen kansanedustaja
Wille Rydman puolestaan syytti protestin vaarantavan länsimaiset arvot.
Pennanen itse toivoo, että lainsäädännöstä kiinnostuneet Rydmanin kaltaiset juristit olisivat ennemminkin huolissaan oikeusvaltiosta.
”Turvapaikkapolitiikan nykytila on uhka oikeusvaltiolle. Toivon, että lain ystävät olisivat huolissaan siitä, että hallinnollisilla menettelyillä on heikennetty yhden ihmisryhmän kohtelua. Oikeusvaltiossa näin isot muutokset tekee lainsäätäjä.”[/i]
Helsingin Sanomat
28.8. 2:00 , Päivitetty: 28.8. 8:09
"...mutta tällä hetkellä emme voi olla varmoja, onko turvapaikanhakijan kohdalla tehty oikea päätös.”
Se päätös voi olla - ja usein onkin - väärä, perusteeton. En kuitenkaan ole huomannut, että yksikään olisi sen takia noussut tai ryhtynyt protestoimaan. Onkin siis niin, että väärin perustein myönnetyt luvat ilmaiseen elämään ovat betonoidut, mutta kaikenlaiset kuvitelmat hakijan oikeuksien polkemisesta ovat sallittuja ja ihmiset ovat oikeutettuja loputtomiin valituksiin. Miksi?
. Tosiaan kyseinen tyttö sai hirveästi huomiota tapauksen johdosta, kun väkivaltainen mamu oli halunnut palata omatoimisesti kotimaahansa ja Elin esti palautuksen. Pennanen sitten matki häntä, vaikka näki 4:n poliisin pitävän kiinni palautettavasta mamusta.