MURHA.INFO

Peräkylän Maigret kirjoitti:Mielentilatutkimus tuntuu jotenkin omituiselta kun tuomittu/syytetty välituomionkin mukaan on ".... luonteeltaan harkitseva, looginen ja hermonsa hyvin hallitseva..." eli en millään voi kuvitella että ko. henkilö ei olisi toiminut tekohetkellä täydessä ymmärryksessä ja täysin ymmärtänyt mitä peruuttamatonta tekoa on suorittamassa

Voihan asiaa tarkastella niinkin, että teko on ollut pitkäkestoinen ja raaka ja tehty läheiselle ihmiselle. Silti syyllinen on tekojensa jälkeen toiminut kylmähermoisesti lavastellen ja tunteitaan osoittamatta. Voisivat viitata siihen, ettei kaikki ole ihan kohdallaan noin normiajatusmaailmaan verrattuna.

Tässä pieni kopsaus:

Ihmismielen arkeologi

Ylilääkäri Hannu Lauerma työskentelee Psykiatrisessa vankisairaalassa, joka sijaitsee Turun vankilan muurien sisäpuolella. Sairaalassa hoidetaan psyykkisesti sairaita vankeja ja tehdään oikeuslaitosten tilaamia mielentilatutkimuksia.

Mielentilatutkimusta tehdessä kootaan kaikki mahdollinen tutkittavan elämänkaaresta kertova materiaali - esimerkiksi viranomaisilta ja henkilöiltä, jotka tuntevat tutkittavan.

- Syntymäkertomuksesta selviää tultiinko tähän pahaan maailmaan ehkä napanuora kaulan ympärillä ja kasvot sinisinä. Neuvolakortti paljastaa oliko lapsuuden kehitys normaalia.

Ihminen tutkitaan päästä varpaisiin. Katsotaan elämän jättämät jäljet: tatuoinnit, arvet, leikkausten jäljet. Yksittäiset poikkeavuudet saattavat nostaa epäilyn vaikkapa kromosomihäiriöstä, joka on saattanut vaikuttaa mielentilaan.

Esimerkiksi seksuaalirikolliselta saattaa löytyä poikkeava ruumiinrakenne. Luustossa voi olla tiettyjä poikkeavuuksia, luuston rakenne feminiininen, pienet kivekset, heikko kuulo ja niin edelleen.

- Kaikkia tällaisia piirteitä pidetään silmällä. Jos jotain poikkeavaa ilmenee, se saattaa johtaa sellaisten häiriöiden jäljille, joilla on oma vaikutuksensa mielentilaan. Yleensä nämä eivät kuitenkaan ole ratkaisevassa asemassa.

Eilen syyntakeinen, tänään pakkohoidossa

Mielentilatutkimuksen suurin ongelma on se, että se on takautuva. Rikoksesta on pahimmassa tapauksessa saattanut kulua vuosi. Tuona aikana on saattanut tapahtua olennainen muutos tutkittavan mielentilassa.

Henkilö voi olla rikosta tehdessään syyntakeinen, mutta sairastuu reaktiona esimerkiksi vankilaan joutumiselle. Tällöin hän saa tuomionsa syyntakeisena, mutta häntä voidaan joutua hoitamaan vankeusaikana tahdosta riippumatta.

Teeskentely ei kannata

Mielentilatutkimuksessa on erittäin vaikea huijata. Mielisairauden oireiden teeskentely ympäri vuorokauden – sopivan tasoisena ei ole helppoa.

- Jos hän vaikuttaa sangen hilpeältä pelatessaan biljardia, mutta ottaa murheellisen ilmeen nähdessään lääkärin, niin voimme tehdä joitain johtopäätöksiä.

Voiko ihminen tulla hulluksi niin, että teeskentelee onnistuneesti mielentilatutkimuksessa mielisairasta? Lauerman mukaan näin ei voi käydä. On olemassa mielisairaita henkilöitä, jotka eivät ymmärrä olevansa mielisairaita. He eivät ymmärrä esimerkiksi, että heidän kokemansa vainoharhaluulot ovat sairauden oire, vaan he pitävät itseään todella vainottuina.

- He tapaavat kertoa muille mielentilatutkittaville tarinaa, että he vain teeskentelivät. Heidän sairautensa saattaa joissakin tapauksissa olla kehittynyt päällenäkyväksi. Tällaisessa tilanteessa tämän kaltainen kertomus tuntuu varsin järkyttävältä ja todelta.

Sairauden oireiden peittely onkin yleisempää kuin se, että yritettäisiin teeskennellä sairasta. Syyntakeettomaksi todettu joutuu pakkohoitoon, jonka kesto on ennalta määräämätön. Psykiatrisesta vankisairaalasta ei pääse lomallekaan.

Alentuneesti syyntakeinen voi saada lievennystä tuomioonsa, mutta tämän kategorian monet oikeuspsykiatrit haluaisivat poistaa.

- Se on paradoksaalinen menettely että ihmisen tuomio lyhenee, mutta mitään hoitovelvoitetta ei synny.

Jo 12 vuotta vankimielisairaalassa

Psykiatrinen vankisairaala kuulostaa työpaikkana ahdistavalta. Asiassa on vähintäänkin kaksi puolta.

- Minusta kaikki työnteko tässä maailmassa on sellaista, että pyritään tekemään maailmasta jollain tavoin parempi. Palkitsevaa tämä työ on, kun tulokset ovat niin näkyviä. Itsemurhakuolleisuus on suomalaisissa vankiloissa puolittunut kymmenessä vuodessa, itsensä vahingoittaminen vähentynyt kahdella kolmasosalla.

Lisää aiheesta:
http://www.niuva.fi/toiminta/tutkimus.htm
http://www.vvs.fi

Tarina nähtiin Poliisi-tv:ssä 25.9.2008

Lähde:
http://yle.fi/poliisitv/henktar.php

turumurre kirjoitti:
Tutkimusnäytteessä oli nimeen omaan verta, siinä oli kuitenkin sekoittuneena kahden eri henkilön DNA: Jukan ja jonkun muun miehen.

Sitten olin väärässä. Mielenkiinnosta: mistä kohtaa esitutkintamateriaalia löytyy maininta, että halon DNA oli nimenomaan verta? Tuntuu oudolta, kun sen kerrottiin voineen syntyä esim. puhumisesta tai yskimisestä. Yskässä voi toki olla verta, mutta että puheessa... ?

Ei halon vieras dna ollut välttämättä verta. Halosta otetussa näytteessä oli muistaakseni Lahden verta ja siihen sekoittuneena vierasta dna:ta, jonka siis ei tarvitse olla verta. Tää on kyllä käyty jonkun kerran läpi.
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2010042 ... 0_uu.shtml

turumurre kirjoitti: Ei se kyl noin 'menny'!

Tutkimusnäytteessä oli nimeen omaan verta, siinä oli kuitenkin sekoittuneena kahden eri henkilön DNA: Jukan ja jonkun muun miehen.

Tuntematon DNA oli ihan halon 'terävässä kärjessä', joten sopii hyvin esim lyönnistä tulleeksi.

Onhan se toki voinut tulla niinkin, että halonhakkaaja on raapinu sillä persettään!
Mutta kuis sattuikin, että se tuntematon DNA on juuri siinä tietyssä halossa ja sellaisessa kohtaa.

No ei se kyl noinkaa sit menny

IL kirjoitti:Rikoskemistin mukaan dna voi olla tullut halkoon esimerkiksi ihosolukosta, verestä, syljestä tai luusta. Jopa puhuminen tai yskiminen halon lähellä on voinut riittää siihen, että dna-jälki on jäänyt klapiin.

Kaikille ei tunnu olevan selvillä DNAn syvin olemus

Kuten jo aiemmin sanoin, olisi poliisilta ollut kohtalaisen fiksua tutkituttaa halkopinon muutkin halot satojen satakuntalaisten sijaan. Pinon alin ja peimmäisin halko olisi voinut halvemmalla ja helpommin ratkaista DNA-mysteerin.

tämän päivän iltalehti, Anneli kiintyi Seppoon, tapaaminen lähti siitä, kun Anneli löysi Sepon kännykän lenkkipolulta, sai palkinnoksi suklaata ja sähköpostiosoitteen

turumurre kirjoitti:Seuraavaksi siis mielentilatutkimus.

Onko jollain minfolaisella tietoa, miten luotettavaan lopputulokseen tällä tutkimuksella päästään?

Mitä tutkimuksen tulos vaikuttaa hovissa;
Jos todetaan että on 'järjissään'?
Jos todetaan ettei ole 'järjissään'?

Halusivatko kärjäoikeuden tuomarit päätöksellään varmentaa,
että AA joutuu mielentilatutkimukseen, vaikka näytöt olivatkin olemattomia?

Kirjoitin tästä pitkän pätkän tänne http://murha.info/phpbb2/viewtopic.php? ... 60#p322360
mutta noin yleensä mielentilatutkimuksella saadaan kohtalaisen hyvin selville tutkittavan mielentila tekohetkellä. Sataprosenttinen tulos se ei ole, koska teosta on kulunut jo vuosia. Kuitenkin tutkimus ja siinä kerätyt tiedot antavat viitteitä tutkittavan syyntakeisuudesta. Tutkimuksella on merkitystä lähinnä käräjäoikeuden antamaan tuomioon, toki se otettaneen hovioikeudessakin huomioon samojen periaatteiden mukaisesti.

Jos tutkittava todetaan syyntakeiseksi, teosta tuomitaan "normaalisti". Jos syyntakeettomaksi, mikä edellyttää tässä tapauksessa mielisairautta, tutkittava määrätään hoitoon. Välimuoto on alentuneesti syyntakeinen eli lähinnä tekoon vaikuttanut persoonallisuushäiriö tai vastaava, oikeus harkitsee tuomion pituuden. Käytännössä persoonallisuushäiriö ei enää lyhennä tuomiota. Oikeudella säilyy tuomiovalta, eli se voi toimia itsenäisesti huolimatta mt-tutkimuksen lopputulemasta ja suosituksista.

Koska oikeus on katsonut näytön riittäväksi eli epäillyn syylliseksi, se voi määrätä mt-tutkimukseen. Pääsääntöisesti tutkimus tehdään kaikissa raa´oissa henkirikoksissa (prosentti taitaa olla n. 85), mutta niin, että tutkimukseen määrätyn pitää olla syylliseksi todettu. Tutkimuksessa ei oteta kantaa niinkään syyllisyyteen tai sen vahvistamiseen, vaan siihen, onko tutkittava ymmärtänyt tekonsa merkityksen ja tehnyt sen "täydessä ymmärryksessä".

Esko kirjoitti:

turumurre kirjoitti:
Tutkimusnäytteessä oli nimeen omaan verta, siinä oli kuitenkin sekoittuneena kahden eri henkilön DNA: Jukan ja jonkun muun miehen.

Sitten olin väärässä. Mielenkiinnosta: mistä kohtaa esitutkintamateriaalia löytyy maininta, että halon DNA oli nimenomaan verta? Tuntuu oudolta, kun sen kerrottiin voineen syntyä esim. puhumisesta tai yskimisestä. Yskässä voi toki olla verta, mutta että puheessa... ?

Verta voi olla mukana vaikka siinä pienessä kikkarassa, josta jokaisella on kokemusta, kun nenää kutittaa. Tietääkseni useimmat ihmiset kaivelevat nenäänsä silloin tällöin. Ja kun sitä harmaankellervän rusehtavaa pallukkaa ei kehtaa ihan minne vain laittaa ainakaan julkisesti, niin se tönäistään johonkin vaan pois silmistä, johonkin harmittomaan paikkaan pois silmistä. Kaikenlaisia DNA:ita löytyy melkein mistä tahansa kun vähän tarkemin syynätään.

Tara kirjoitti:
Verta voi olla mukana vaikka siinä pienessä kikkarassa, josta jokaisella on kokemusta, kun nenää kutittaa. Tietääkseni useimmat ihmiset kaivelevat nenäänsä silloin tällöin. Ja kun sitä harmaankellervän rusehtavaa pallukkaa ei kehtaa ihan minne vain laittaa ainakaan julkisesti, niin se tönäistään johonkin vaan pois silmistä, johonkin harmittomaan paikkaan pois silmistä. Kaikenlaisia DNA:ita löytyy melkein mistä tahansa kun vähän tarkemin syynätään.

Entä jos ko. klapista olisi löytynyt AA:n DNA:ta..vaikkapa nenänkaivauksesta, niin olisiko asia kuitattu näin juohevasti..ett se on voinut tulla milloin vaan..? Tuskinpa.

No ei se kyllä tosiaankaan mikään raskauttava todiste olisi ollut, AA on ihan milloin tahansa voinut aivastaa sitä halkopinoa kohti tai vaikka kolhasta ittensä klapeihin kun ne kerta hänen makuuhuoneessaan olivat.

Melkein mikä tahansa asukkaan ja puukotuksen uhrin DNA murhapaikalla on selitettävissä viattomasti paitsi ehkä tuoreet verilammikot jossakin missä hän ei kertomansa mukaan ollut lähimaillakaan murhan tapahtuessa tai sen jälkeen.

Jos poliisi tulee tutkimaan syystä tai toisesta niin Maigretin koti on todennäköisesti täynnänsä Maigretin DNA:ta ja surferin koti surferin DNA:ta.

Jotenkin tuntuu, ettei osalle kirjoittajista ole vielä valjennut se, että käräjäoikeus on todennut AA:n syylliseksi henkirikokseen. Todennäköisesti tuomiosta tullaan valittamaan korkeampiin oikeusistuimiin, mutta en tiedä sellaista tapausta äkkäältään, jossa henkirikoksesta tuomittu olisi korkeammissa oikeusasteissa todettu syyttömäksi.

Ainoa avoin tällä hetkellä ja tässä oikeusasteessa on rikosnimike. Ei syyllisyyskysymys.
__________________________________________

Syyttäjä Ulvilan tapauksesta: Syyttäjä: Kiistanalaisin henkirikosjuttu koskaan
A A
22.6.2010 03:16 (Päivitetty 22.6.2010 16:10)


STT

Syyttäjä Jarmo Valkama pitää Ulvilan henkirikosta näytöllisesti harvinaisen hankalana tapauksena. Hän kertoo, ettei ole koskaan aiemmin törmännyt yhtä kiistanalaiseen henkirikosjuttuun.

Syyttäjän mukaan ei ollut yllätys, että oikeuden jäsenet olivat erimielisiä lopputuloksesta. Yksi kolmesta tuomarista olisi vapauttanut rikoksesta syytetyn perheenäidin.

Syyttäjästä on loogista, että oikeus määräsi naisen mielentilatutkimukseen.

Satakunnan käräjäoikeus katsoi Ulvilan surmatyöstä syytetyn nelilapsisen perheen äidin syylliseksi.

Oikeus ottaa rikosnimikkeeseen kantaa mielentilatutkimuksen jälkeen. Syyttäjä vaati tuomiota murhasta ja vaihtoehtoisesti taposta.

Oikeuden mukaan naisen syyllisyydestä ei jää järkevää epäilystä. Häntä vastaan puhuu esimerkiksi hätäkeskuspuhelu.

Nainen järkyttyi syvästi oikeuden ratkaisusta. Asianajaja Juha Mannerin mukaan nainen oli varma vapautumisestaan ja oli jo pakannut tavaransa vankilassa.

Manner sanoo mielentilatutkimuksen pitkittävän naisen piinaa, koska tuomiosta ei pääse valittamaan hovioikeuteen.

No minä uskon kyllä että on mahdollista että henkirikoksen tuomio muuttuu hovissa koska muutenhan se olisi ihan turhaa ajan ja resurssien hukkaamista kaikille osapuolille, varsinkin kun AA:n tuomio ei käräjäoikeudessakaan ollut ihan yksimielinen.

Mut eihän vapauttava tuomio hovissakaan välttämättä tarkoita sitä, että XX ei tehnyt sitä tai että on todistettu että XX ei voinut tehdä sitä, vaan se voi tarkoittaa että ei ole tarpeeksi näyttöä XX:ää vastaan.

^ Totta. Jotkut kirjoittajat suhtautuvat asiaan aivan kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan, ja kääntävät väkisin kuin kelloa taaksepäin ja pohtivat asiaa aivan kuin sen voisi aloittaa alusta, tyhjältä pöydältä.

Sitä minäkin ihmettelen: mikä saa ihmisen uskomaan, että on itse oikeassa ja oikeuslaitos väärässä?

Välillä kun tänne palaa, alkaa ihan epäuskoinen olotila, koska muutamat kivenkovan uskovat syyttömyyteen vastoin kaikkea järkeä.