MURHA.INFO

Mikko82 kirjoitti:
Tuo viimeinen vois kääntää Eppu Normaali - Puhtoinen lähiöni: "...kalsareita peseviä vaimoja urheita". Meillä on toki pyykin pesukone, mutta tiskit pestään käsin. Ei oikein viitti hankkia tiskikonetta, kun asutaan vuokralla, kun sitä ei saa enää irrottaa kun muuttaa tms. Saan jatkuvasti siitä kuulla ja sitten saan kuulla siitä kun koko tiskipöytä lainehtii kun meitsi on tiskannut. Sitten olen ehdottanut vitsinä että laitetaan tiskit pyykin pesukoneeseen. Ei vaan sellainen tiskikone ois kyl hyvä. Oppiiko lapset sitten ikinä esim. tiskaamaan, jollei yläkoulussa köksän tunnilla?

Auttaako lapset ollenkaan laittamaan niitä astioita sinne tiskikoneeseen tai ottamaan pois?

auttää kai jos sä sitä niiltä vaadit/sen opetat. Samaa asiaa kuin sen roskapussin vieminen. Et varmasti sitä saa/osaa sitä viedä 4 vuotiaana jollei sitä kukaan sulle näytä. Samoin kuin tiskaaminen. ei sinne koneeseen ihan mitä vaan saa laittaa/kaikki ei sinne välttämättä kerralla mahdu (kun puolityhjää konetta ei kannata laittaa päälle),niin tarvii myös osa tiskata käsin.

Tässä äidin kanssa joku aika sitten keskusteltiin juurikin näistä pyykkien pesun ja tiskien tiskaamisen opettamisesta.

Meillä on muutama vuosi pikkuveljen kanssa ikäeroa, ja minä olin pienenä erittäin innokas opettelemaan pyykin pesun, tiskien laiton, imuroinnin ja järjestelmisen. Tämä on kuulemma siinä mielessä kostautunut nyt pikkuveljen kohdalla, että hänellä on joissain kotitöissä peukalo keskellä kämmentä sen takia, että minä olin se innokas siivoja ja tein hänenkin osuutensa kotitöistä. Eli tein vahingossa karhunpalveluksen pikkuveljelleni olemalla liian aktiivisesti imurin varressa.

Tämähän on mielenkiintoinen keskustelu!!

Lusikka soppaan:

Oma kasvatukseni oli floppi ja oman lapseni kanssa olen ottanut aika erilaisen tyylin.
Vanhempani ovat kyllä aivan mahtavia ihmisiä ja rakastan heitä paljon, mutta minun kasvatuksessani he tekivät virheitä.

Minua ei ole koskaan kuritettu fyysisesti. Minulle on kyllä huudettu ja yritetty kaikin muunkin keinoin saada tottelemaan, mutta siinä ei onnistuttu. Olin aivan hirviö.
Minulta ei koskaan vaadittu mitään. Yritettiin kyllä kovasti komentaa siivoamaan huone, viemään roskat, tekemään läksyt, mutta KOSKAAN en tehnyt mitään, koska tiesin etten kuitenkaan saa mitään rangaistusta. En esimerkiksi ollut ikinä tiskannut astioita, ennen kuin muutin omilleni 19 -vuotiaana. Vielä senkin jälkeen useita vuosia vanhempani kävivät minulle kaupassa, ostivat vaatteeni ja antoivat lähes kaiken mitä pyysin.
Olin siis todellakin lellitty pentu, jolla ei ollut mitään rajoja. (Kännykkää en tosin omistanut, kun vasta parikymppisenä, mutta se kyllä johtui ihan siitä, ettei niitä ollut olemassakaan ennen sitä )

Seuraus: Minusta tuli LAISKA. En jaksanut käydä kouluja, oma kämppäni oli siivoamaton läävä, en tehnyt töitä ja olin seurustelukumppaneilleni todella pomotteleva ja k*sipää. Käytin huumeita, biletin, enkä kantanut vastuuta mistään!
Oli aikamoinen isku vasten kasvoja herätä todelliseen maailmaan ja aikamoinen työ selvitä siitä iskusta. Onneksi sentään heräsin ja nyt elän täysin toisenlaista elämää.

Sen sentään opin, että omalla lapsellani on tiukempi kuri. Torupenkki on ollut käytössä, lelujen ym saaminen edellyttää kunnioittavaa ja hyvää käytöstä. Omat lelut on siivottava paikoilleen joka ilta ja muutenkin kotitöissä on autettava esimerkiksi auttamalla tiskikoneen tyhjennyksessä tai pyykkien levittämisessä kuivumaan. Lapseni ei ole vielä kouluikäinen, joten tietysti mitään raskasta ja hankalaa hänen ei tarvitse tehdä. Lisäksi vaadin aika pieneltäkin lapseltani jo esimerkiksi kirjainten opettelua, lukemaan opettelua ym vähän niin kuin esimakuna läksyistä, mutta tämä tehdään leikin varjolla, ettei koulunkyntiin ja uusien asioiden opetteluun tulisi mitään negatiivista varjoa. Joidenkin tuttavieni mielestä minulla on "natsimainen" kuri ja avopuolisoni on mm huomattavasti minua lepsumpi. Kuri on tosiaan kohtuullinen (fyysistä kurittamista en käytä), mutta en ole huomannut muuta kuin positiivisia vaikutuksia. Lapseni osaa käyttäytyä ja on tottelevainen, samalla myös iloinen ja onnellinen! Toivon että onnistuisin edes hieman omia vanhempiani paremmin ja saisin omasta lapsestani auktoriteetteja kunnioittavan NORMAALIN aikuisen. En sen enempää, enkä vähempää

Mikko82 kirjoitti:

Cassandra kirjoitti:Mikko, mä haluan kysyä sulta vielä yhden asian. Kun sä katsot telkkaria, niin käytätkö sä kaukosäädintä, vai käveletkö telkkarin luo säätämään volumea tai vaihtamaan kanavaa?

Kysyn vastakysymyksen:
Entäs jollei mulla olisi telkkaria? Huomaatteko ollenkaan, että säkin oletat täällä kaiken aikaa, että kaikilla olisi telkkari, kännykkä, auto, stereot jne. ja pidät sellaista "outona", jolla ei sellaista ole koska sä et voisi itse elää niitä päivääkään.

Sillä kaverillani nelikymppisellä kaverilla, joka oli Salon Nokialla töissä ei ole "telkkaria", koska sillä ei ole digiboxia. Yksi toinen kaverini jo n. 70-v sanoo, ettei omista sen takia telkkaria, koska sieltä tulee sontaa ja ohjelmat on lasten kengissä.

Kirjoittelen tästä lähtien vain yksityisviestien välityksellä, jos välttämättä minun kanssani tahdotte asiasta keskustella.

En mä oleta yhtään mitään, vaan laskin 1+1. Tietysti sulla on voinut olla BB 24/7 kautta aikojen, mutta miks ihmeessä sä olisit siitä sonnasta maksanut? Joten telkkarista sä sitä olet seurannut. Mitä jos vastaisit kerrankin suoraan sulle esitettyyn kysymykseen sen sijaan että kiertelet, kaartelet ja vastaat kysymykseen kysymyksellä: käytätkö sä kaukosäädintä vai käytkö vaihtamassa kanavan itse aparaatista?
2 vaihtoehtoa, ei luulis menevän liian vaikeaksi. Jos sä nyt kuitenkin haluat kuitenkin esittää et sulla ei telkkaria ole, niin vastaa sen mukaan miten olet toiminut kun olet moisen turhakkeen pariin joutunut.

Sitä mä en ymmärrä, minkä takia sun täytyy jatkuvasti mainita kaverista, joka on ollut Salon Nokiassa töissä. Niin on varmasti noin 5000 muutakin ollut. Vaihtuvuus siellä on suuri, ja tietäen tehtaan tuotantotyöntekijöiden määrän tuo luku on suurinpiirtein oikea. Mäkin tunnen useamman siellä töissä olleen, ja myöskin monta siellä edelleen työskentelevää, ja mä uskon että Salo-Turku-akselilla ei ole yhtäkään alle viisikymppistä aikuista, joka ei tietäisi edes yhtä siellä työskennellyttä tai työskentelevää ihmistä.
Vaikuttaa siltä, että sä ihannoit koko puljua. Mikäs siinä, jos haluaa raataa niska limassa yhtenä muurahaisena muiden joukossa, huonolla palkalla ja vieläkin surkeammilla työajoilla. Mä en halua.

Mä en keskustele julkisesti aloitetuista aiheista yksityisviesteillä, joten vastaan tänne. Ja näin teen jatkossakin, yksärin tasosta riippumattta.

Kuva edellisellä sivulla oli ns. ''vaihtoehtoromantiikkaa'' kynttilöille.

Kyllä ainakin meillä lapset on kotitöissä auttanut niin pienestä kun ovat laitteisiin ylettyneet.

Tiskikoneen tyhjennys tosi tuli kuvioihin vasta siinä vaiheessa, kun ikää oli sen verran, että uskalsi antaa niiden hillua tuolilla lasit käsissä. Kaappiin laitto, kun pätkiltä ei muuten onnistunut.
Sen sijaan täyttö onnistui jo aiemmin.
Roskien vienti tosi pienenä, pyykkien levitys jo melko pienenä. Ja luonnollisesti se omien rojujen keräys iltaisin ennen nukkumaan menoa.
Meillä joutui myös kohtuullisen pienenä tyhjentämään marjapuskia ja imuroimaan.

Käytössä meillä oli jossain vaiheessa (n. 9-13 iässä) erikoistaulukko, jolla saattoi tienata lisäansioita tai menettää osia viikkorahasta.
Taulukossa oli määriteltynä ns. viikon pakolliset tehtävät, jotka oli edellytys viikkorahalle. Lisäksi oli liuta erityistehtäviä hinnoiteltuna. Ja niillä saattoi jopa tuplata viikkorahan.
Erityistehtävä listalla oli kaikkea mahdollista auton pesusta puiden kantoon ja haravointiin, lumenluontiin, siivoukseen jne jne...

Vain kerran tuli viikkoraha miinustus, mutta lisäansioita sen sijaan välilää rutkastikkin. Systeemi toimi hyvin ja kaikki oli tyytyväisiä.

Ja nyt kun päästiin irti kännyköistä, tuli oikein into!

Minusta tv:n katsomista pitää ehdottomasti rajoittaa. Niin ajallisesti, kuin laadullisestikin. Vaikka Muumit on kivoja ja Teletapit viattomia, ei ne toimi lasten vahtina. Kitisevälle kakaralle pitää löytää muuta puuhaa kuin töllön tuijotus yhtenään.

Samoin tietsikan käyttöä.

Tietokoneesta tuli meillä jopa jossain vaiheessa ongelma. Melkein jouduin raahaamaan modemin töihin, koska yksin kotona olevien lasten tietokoneen käyttöä on aika vaikea kontrolloida töistä käsin. Tuohonkin onneksi löytyi sopuratkaisu pienen henkisen painin jälkeen.

Joskus edelleen hämmästelen vanhempia, jotka ovat sitä mieltä, että lapselle riittä yksi barbi. (barbi nyt vaan esimerkkinä) Ei tavaraa tarvitse olla talo täynnä, mutta totuushan on, että yhdellä barbilla on aika vaikea saada aikaiseksi ''linnan juhlia'' tai ''prinsessa ruusussen maailma''. Leikkiminen, mielikuvitusmaailmat ja ne kersojen omat vielä isoksikin mielessä pysyvät leikkimaailmat on ääritärkeitä vielä isonakin.
Katselen välillä säälien ''naapurin kakaroita'', joilla ei tunnu keskenään syntyvän minkänlaista kunnon leikkiä.
Meillä oli aikanaan kesäisin pihassa valtaisat ''barbikaupungit'', jotka me yhteistuumin peitettiin pressulla yöksi. Leikki saattoi jatkua viikkoja ja kaupunki laajeta hallitsemattomaksi. Taloja oli rakennettu haloista ja tiilistä ja pahvilaatikoista. Aitauksia eläimille (lähinnä hevosille) villalangasta ja tikuista jne jne.
Välillä pihamaan valtasi laudoista kyhätyt puuhevoset. Nurmikolla oli läjäpäin vanhalta heinäpellolta kerätyä heinää ja taas niitä aitauksia: nyt vähän isompia ja villalangan tilalla pyykkinarua

Mutta hauskaa oli kaikilla. Eikä sisällä telkkarin ääressä oltu useinkaan.

Ja se OMOn mainos ''lika on hyväksi'' pitää muuten paikansa: pesukoneet on keksitty, joten on ihan yksi lysti, jos ne kersat on yltäpäältä mudassa.

Cassandra kirjoitti:En mä oleta yhtään mitään, vaan laskin 1+1. Tietysti sulla on voinut olla BB 24/7 kautta aikojen, mutta miks ihmeessä sä olisit siitä sonnasta maksanut?

Minusta on älytöntä laittaa yksityisviestejä tänne julkiseen osioon. Sehän nyt viimeistään kertoo minulle ihmisestä että on joku "murkkuikäinen" tai ei ole aikoinaan tainnut mennä mikään vanhempien sana perille tai ovatko vanhemmat viitsineet edes kasvattaa tavoille?

Oletko sä sitten maksanut siitä Big Brother 24/7 sonnasta? Taidat olla ainut, minkä mä tiedän.

Mitä tulee kaukosäätimeni käyttöön, niin mitä se liittyy ylipäätänsä käytyyn "lasten kasvatus"- keskusteluun, miten lapsia tulee käsitellä. Telkkaria ei välttämättä saa noissa uusimmissa telkkareissa enää ilman kaukosäädintä päälle tai kanavaa vaihdettua, ellei käy kanavia järjestyksessä läpi haluamaansa kanavaan. Mutta jos on olemassa vaihtoehto joissakin muissa asioissa, niin yleensä tyydyn siihen mitä minulla on. Esimerkiksi kuvalaatuisempaan telkkariin.

Pakko laittaa kaukosäätimet 2 kissan takia yöksi kirjahyllyihin, vaikka pöydille hyppiminen on kielletty niin aina paukkuu ja rytisee yö aikana. Jos ne kaukosäätimet olisivat pöydällä, niin ne olisivat heti lattialla ja paristot kenties vaikka kidassa tai leluina jossakin sohvan alla. Jos mä kosken kaukosäätimeen, niin siitäkin tulee suuri haloo, vaikka ois tarkoitus vaihtaa kanavaa sille itä kummatkin haluaisi kattoa. En kestä passaamista.

Cassandra kirjoitti:Sitä mä en ymmärrä, minkä takia sun täytyy jatkuvasti mainita kaverista, joka on ollut Salon Nokiassa töissä. Niin on varmasti noin 5000 muutakin ollut. Vaihtuvuus siellä on suuri, ja tietäen tehtaan tuotantotyöntekijöiden määrän tuo luku on suurinpiirtein oikea. Mäkin tunnen useamman siellä töissä olleen, ja myöskin monta siellä edelleen työskentelevää, ja mä uskon että Salo-Turku-akselilla ei ole yhtäkään alle viisikymppistä aikuista, joka ei tietäisi edes yhtä siellä työskennellyttä tai työskentelevää ihmistä.

Et ymmärrä siis pointteja ollenkaan, jos totean että ystäväni on nelikymppinen ja oli Salon Nokian tehtaalla töissä korjaajana, eikä hänellä ole ollut koskaan omaa kännykkää tai laajakaistaa tai digiboksia jne., niin sä et ymmärrä sitä pointtejani, joten älä kommunikoi aiheesta enää kanssani, kiitos.

---

MissHolmes:
Kaikkein hienointa oli leikkiä pienenä kompostissa. Nykyisin ei ole pahemmin mitään sairauksiakaan tullut. Ne lapset joilta kiellettiin esim. kompostissa leikkiminen ovat nyt aikuisempana yhtä mittaan kipeinä ja kuumeessa. En nyt tarkoita, että esim. matoja olisin laittanut suuhuni kun leikin kompostissa.

Mikko82 kirjoitti:[
Minusta on älytöntä laittaa yksityisviestejä tänne julkiseen osioon. Sehän nyt viimeistään kertoo minulle ihmisestä että on joku "murkkuikäinen" tai ei ole aikoinaan tainnut mennä mikään vanhempien sana perille tai ovatko vanhemmat viitsineet edes kasvattaa tavoille?




Et ymmärrä siis pointteja ollenkaan, jos totean että ystäväni on nelikymppinen ja oli Salon Nokian tehtaalla töissä korjaajana, eikä hänellä ole ollut koskaan omaa kännykkää tai laajakaistaa tai digiboksia jne., niin sä et ymmärrä sitä pointtejani, joten älä kommunikoi aiheesta enää kanssani, kiitos.

Eiköhän pointti ollut noissa yksäreissä se,että sä ilmotat ette keskustele täällä ja muut (tässä tapauksessa cassandra) eivät keskustele asiasta yksäreillä... Siihen mä en puutu,mitä yksityisviestit on sisältänyt.

Ja toiseksi ymmärrämme varmaan sun pointtisi että tämä ystäväsi on nykyteknologian "vastustaja" ja hän ei näitä "välineitä" tarvitse. Mutta on täällä tainnut muidenkin vanhemmat sanoa aikanaan että mähän en tietokonetta tai kännykkää hanki,mutta niin vaan ovat hankkineet. Eikä siltikään sinun ystäväsi niitä tarvitse hankkia,EI tämä lausunto sitä tarkoita.

Sä yhätikki jaksat jankuttaa samoista asioista,muttet suostu vastaamaan sinulle asiallisesti esitettyihin kysymyksiin. Nyt kylläkin kysyit ja vastasitkin kaukosäädin kysymykseen että miten se lastenkasvatukseen liittyy. Ei mitenkään,vaan se liittyi siihen,miten sinä itse toimit,kun olet osittain nykyteknologiaa vastaan.

Mua jäi vielä myös kaivelemaan tälläinen asia kun puhuit miehen lihavasta lompakosta.Sun tulojasi ja Turun kaupungin päätöksiä sen enempää tietämättä teen suunnilleen laskelmaa.
Vaimosi jää hoitamaan teidän 11kk ikäistä vauvaa kotiin,eikä palaa töihinsä äitiysloman jälkeen. Hänen tulonsa ovat 100 euroa lapsilisää (paitsi että tämä on lapsen tuloa ei vaimosi =) ) ja kotihoidontuki arviolta 350 euroa/kk. Suhteutatteko jotenkin sinun ja hänen tuloja siihen miten ne yhteiset laskut (vuokraat,vakuutukset,ruoat,jne) maksetaan vai siirtääkö hän sen 350 sinne teidän yhteiselle tilille ja on pennitön? Ja entäs kun lapsi täyttää kolme vuotta. Kotihoidontuki loppuu,palaako hän nyt sitten kuitenkin töihinsä vai sanoutuuko irti ja on työttömänä työnhakijana? Ja kun sitä työpaikkaa tarjotaan,ottaako hän sen vastaan vai "kärsiiskö" karenssin ja on taas muutaman kuukauden pennitön?

Maybrick kirjoitti:Kun otsikko antaa puhua muustakin kuin kännykästä, mitä sanotte: Vaikuttaako lemmikkien pitäminen perheessä ja niiden hoitoon osallistuminen lapsen kehitykseen myönteisellä tavalla kuten väitetään? Lisääkö vastuuntuntoa ja myötäelämisen kykyä myös lapsen ihmissuhteissa? Lisääkö kaiken elollisen arvostamista?

Uskoisin, että kaiken elollisen hoivaaminen lisää niitä myönteisiä asioita lapsen elämässä ja vahvistaa empatiakykyä jollakin tavalla, olipa sitten kyse kasveista, sisaruksista tai lemmikkieläimistä. Olipa perheessä useampi lapsi, lemmikki, tai ei mitään hoivattavaa niin ratkaisevinta kuitenkin on se, kuinka aikuiset suhtautuvat elolliseen: kunnioitetaanko luontoa ja kohdellaanko toisia ihmisiä hyvin, arvostetaanko myös eläinten elämää.

Hoivaamismahdollisuuksien puute ei kuitenkaan esim. yksilapsisessa perheessä yksioikoisesti aiheuta itsekkyyttä tai julmuuden vahvistumista luonteenpiirteenä: onhan aina satuja ja tarinoita, joita yhdessä lukiessa jo pienikin lapsi oppii empatiaa

pikku-my kirjoitti:Mua jäi vielä myös kaivelemaan tälläinen asia kun puhuit miehen lihavasta lompakosta.Sun tulojasi ja Turun kaupungin päätöksiä sen enempää tietämättä teen suunnilleen laskelmaa.
Vaimosi jää hoitamaan teidän 11kk ikäistä vauvaa kotiin,eikä palaa töihinsä äitiysloman jälkeen. Hänen tulonsa ovat 100 euroa lapsilisää (paitsi että tämä on lapsen tuloa ei vaimosi =) ) ja kotihoidontuki arviolta 350 euroa/kk. Suhteutatteko jotenkin sinun ja hänen tuloja siihen miten ne yhteiset laskut (vuokraat,vakuutukset,ruoat,jne) maksetaan vai siirtääkö hän sen 350 sinne teidän yhteiselle tilille ja on pennitön? Ja entäs kun lapsi täyttää kolme vuotta. Kotihoidontuki loppuu,palaako hän nyt sitten kuitenkin töihinsä vai sanoutuuko irti ja on työttömänä työnhakijana? Ja kun sitä työpaikkaa tarjotaan,ottaako hän sen vastaan vai "kärsiiskö" karenssin ja on taas muutaman kuukauden pennitön?

Kuule me maksoimme jo silloin kun opiskelimme yhtä aikaa samassa vuokrakämpässä kaikki yhteiset menot puoliksi ja jäi vielä rahaa omiinkin laskuihin. Kyllä säästäminen vain onnistui vaikka oli vielä tiukempaa. Me maksoimme silloinkin kaiken puoliksi yhtä leipäpakettiakin myöden, kuten nykyisinkin. Ymmärrätkö? Se nyt ei paljon ihmeellisempää ole vaikka siinä pyörisi joku kissa tai kersa. Aina ei tarvitse ostaa sitä mitä mieli tekee!? Luulisi sinunkin sen rahan käytön edes äitinä oppineen.

Missä kohtaa olen todennut ylipäätänsä, että lasten hankkiminen tai saaminen on kaikilla pariskunnilla itsestään selvyys ja itte otat nyt oletuksia esimerkkejä jo jostakin kotihoidontuista jne.?

Minusta ei lapsia kannata edes miettiä, jollei toinen vanhempi voi joustaa sen verran lasten kasvatuksen suhteen olemalla lasten kanssa kotona edes niin kauan kun lapsi menee esimerkiksi kouluun ja olla sen kanssa kotona vielä hieman ylikin. Mikä helvetin kiire siinä on mennä esim. äideillä töihin heti kun äitiysloma päättyy? Onko siis tuo ymmärrettävä niin että omaa napaansa tuijotteleva äiti olisi parempi äiti kuin lapsia kotiin hoitamaan jäävä vain sillä verukkeella, jotta perheellä olisi varaa hankkia niitä muita lapselle tarkoitettuja itsestään selvyyksiä esim. kännykkä, stereot, viihde-eletroniikka jne., ettei olisi vaan mitään syytä laittaa lasta odottamaan esim. joulua tms., jolloin saisi näitä itsestään selvyyksiä? Mitä haittaa siitä on, että lapsen laitetaan odottamaan esim. toivomaansa tavaraa? Ei riitä lasten hankinnan perusteluksi: "kaikki heti eikä jouluna". Mitä ne vanhemmat enää jouluina tai syntymäpäivinä lapselle antaa, jos lapselle annettaisi aina kaikki sinä päivänä kuin ne sitä pyytää? Eikö se nimenomaa

---

Eli kurin pitäminen lapselle millään konsteilla esim. television katselemisen suhteen tai arestein ei ole sinusta suositeltavaa? Minusta sun ei olisi koskaan pitänyt lapsia saavankaan kun ajattelet, että lapselle tulee antaa kaiken samana päivänä.

Mikko82 kirjoitti:

pikku-my kirjoitti:Mua jäi vielä myös kaivelemaan tälläinen asia kun puhuit miehen lihavasta lompakosta.Sun tulojasi ja Turun kaupungin päätöksiä sen enempää tietämättä teen suunnilleen laskelmaa.
Vaimosi jää hoitamaan teidän 11kk ikäistä vauvaa kotiin,eikä palaa töihinsä äitiysloman jälkeen. Hänen tulonsa ovat 100 euroa lapsilisää (paitsi että tämä on lapsen tuloa ei vaimosi =) ) ja kotihoidontuki arviolta 350 euroa/kk. Suhteutatteko jotenkin sinun ja hänen tuloja siihen miten ne yhteiset laskut (vuokraat,vakuutukset,ruoat,jne) maksetaan vai siirtääkö hän sen 350 sinne teidän yhteiselle tilille ja on pennitön? Ja entäs kun lapsi täyttää kolme vuotta. Kotihoidontuki loppuu,palaako hän nyt sitten kuitenkin töihinsä vai sanoutuuko irti ja on työttömänä työnhakijana? Ja kun sitä työpaikkaa tarjotaan,ottaako hän sen vastaan vai "kärsiiskö" karenssin ja on taas muutaman kuukauden pennitön?

Missä kohtaa olen todennut, että lasten hankkiminen tai saaminen on kaikilla itsestään selvyys ja itte otat nyt oletuksia esimerkkejä jo jostakin kotihoidontuista jne.?

Minusta ei lapsia kannata edes miettiä, jollei toinen vanhempi voi joustaa sen verran lasten kasvatuksen suhteen olemalla lasten kanssa kotona edes niin kauan kun lapsi menee esimerkiksi kouluun ja olla sen kanssa kotona hieman ylikin. Mikä helvetin kiire siinä on mennä esim. äideillä töihin? Onko siis tuo ymmärrettävä niin että omaa napaansa tuijotteleva äiti olisi parempi äiti kuin lapsia kotiin hoitamaan jäävä vain sillä verukkeella, jotta perheellä olisi varaa hankkia niitä muita lapselle tarkoitettuja itsestään selvyyksiä esim. kännykkä, stereot, viihde-eletroniikka jne. ilman minkäänlaista syytä lapsen laittaa odottamaan esim. joulua tms., jolloin saisi näitä itsestään selvyyksiä? Ei lasten hankinnan perusteluksi.

---

Eli kurin pitäminen lapselle millään konsteilla esim. television katselemisen suhteen tai arestein ei ole sinusta suositeltavaa? Minusta sun ei olisi koskaan pitänyt lapsia saavankaan kun ajattelet, että lapselle tulee antaa kaiken samana päivänä.

Ei vaan tämä oli kysymys siitä että miten olet ajatellut. Tiedän itse kotihoidontuella olleena mitä pelaamista se on rahan kanssa jos ei meinaa syödä päivittäin makaroonia. Ja toiseksi siitä lapsesta tulee "odottamattomia" kuluja. Onko väärin kysyä mitä ajattelet tälläisestä asiasta?
Mun mielestä on ainakin tässä taloustilanteessa (siis valtion) sanoa irti vakituinen työpaikka sen takia että saa lapsen. Noh voidaanhan sitten sanoa että älä tee lapsia vaan odota että se tilanne paranee. Mutta on vaikeaa ennustaa sinne 7 vuoden päähän mikä tilanne on silloin. ESIMERKKI!!! Jos tässä tapauksessa vaimo joustaa ja on kotona. Käykö hän miehensä "lihavalla" lompakolla? Vai joustaako se mies lihavan lompakkonsa kanssa niistä yhteisistä kuluista?

Eli kurin pitäminen lapselle millään konsteilla esim. television katselemisen suhteen tai arestein ei ole sinusta suositeltavaa? Minusta sun ei olisi koskaan pitänyt lapsia saavankaan kun ajattelet, että lapselle tulee antaa kaiken samana päivänä.

ööö,oonko ottanut kantaa tälläiseen asiaan jossain vaiheessa? vai oliko tämä tarkoitettu jollein muulle? Mä en ole maininnut mitään tv:n katsomisesta. Enkä muutenkaan siitä hankitaanko joku asia samana päivänä vai vasta syntymäpäivälahjaksi vaan yleisesti jonkun asian hankkimisesta

Minä henkilökohtaisesti arvostan meidän tarhasysteemiä.

Pieni lapsi tarvitsee virikkeitä, eikä ainakaan minulla olisi edes aikanaan ollut energiaa ja mielikuvitusta leikittää ja laulattaa lapsiani niin kuin tarhatädit siihen pystyivät.
Lapselle tekee minusta myös hyvää tarhan sosiaalinen ympäristö. Ihminen joutuu kuitenkin koko loppuelämänsä olemaan tekemisissä erittäin paljon muiden ihmisten kanssa. Miksi siis eristää kotiin mamin kanssa siinä vaiheessa, kun sosiaaliset kyvyt alkavat kehittyä???

Työssä käyvät vanhemmat voivat sitten taas vapaa-ajallaan ja lomillaan panostaa lasten kanssa oleiluun enemmän, myös taloudellisesti.
Uskon myös siihen, että omissa aikuisissa ympyröissään pyörivät vanhemmat ovat tasapainoisempia ja valmiimpia jaksamaan lasten kanssa. Ainakaan minun luonteella ei lässytettäisi kääpiökieltä 24/7 ilman, että se alkaisi jossain näkyä...

MissHolmes kirjoitti:Minä henkilökohtaisesti arvostan meidän tarhasysteemiä.

Pieni lapsi tarvitsee virikkeitä, eikä ainakaan minulla olisi edes aikanaan ollut energiaa ja mielikuvitusta leikittää ja laulattaa lapsiani niin kuin tarhatädit siihen pystyivät.
Lapselle tekee minusta myös hyvää tarhan sosiaalinen ympäristö. Ihminen joutuu kuitenkin koko loppuelämänsä olemaan tekemisissä erittäin paljon muiden ihmisten kanssa. Miksi siis eristää kotiin mamin kanssa siinä vaiheessa, kun sosiaaliset kyvyt alkavat kehittyä???

Työssä käyvät vanhemmat voivat sitten taas vapaa-ajallaan ja lomillaan panostaa lasten kanssa oleiluun enemmän, myös taloudellisesti.
Uskon myös siihen, että omissa aikuisissa ympyröissään pyörivät vanhemmat ovat tasapainoisempia ja valmiimpia jaksamaan lasten kanssa. Ainakaan minun luonteella ei lässytettäisi kääpiökieltä 24/7 ilman, että se alkaisi jossain näkyä...

Nimenomaa. Ja musta suuri ero on siinä viedäänkö lasta hoitoon jo silloin kun äitiysloma loppuu,eli jossain tapauksissa jo ennen kuin lapsi on 8kk. Eli jos on tarvinnut aloittaa äitiysloma varhennettuna. Mun mielestä pitäisi olla kotona vähintää siihen kun lapsi täyttää vuoden. Ja se saadaan melkein täyteen jo sillä että vanhemmat pitävät kesälomiaan äitiysloman päätteeksi. Eli vaikka ensin äiti 8 viikkoa ja sen jälkeen isä 4 viikkoa. varhennetulla se vielä jää vajaaksi,mutta syntyvien lasten määrään suhteutettuna se varhaistettu äitiysloman aloitus taitaa olla harvinaista.

Mikko82 kirjoitti: Mitä ne vanhemmat enää jouluina tai syntymäpäivinä lapselle antaa, jos lapselle annettaisi aina kaikki sinä päivänä kuin ne sitä pyytää? Eikö se nimenomaa

Muokkasin ja kappale jäi kesken. Sori tuli pikkuisen kiire käydä vääntämässä soossi liedeltä. Olen meidän perheessä se joka heiluttaa soppakauhaa.

Mitä olinkaan sanomassa?

Eikö se nimenomaa ole järkevää ja lapsen kasvatuksen mukaista, että lapsi kasvatetaan nimenomaan niin, että kaikkea ei saa mitä lellitty lapsi ikinä tahtoo. En saanut koskaan rumpuja vaikka niitä kinusin, mutta sähkökitaran sain. So, joku toinen ipana ois heittänyt sen sähkökitaran ilmeisesti jonnekin seinään tai hakannut kitaraansa lattiaan, kunnei saanut kitaraa? Sitäpaitsi olin käynyt kitaratuntejakin jo silloin. Nykyisin en osaisi soittaa varmaan mitään, koska en ole soittanut kitaraa yli 7 vuoteen kovinkaan aktiivisesti...avovaimo ei pidä siitä.

MissHolmes: Onhan niitä nykyisin kaikenlaisia avoimia päiväkoteja kouluikäiselle ja itsekin kävin osapäiväkotia äitini ollessa silloin pari vuotiaan siskoni kanssa kotona (äitini ollessa työssä kokopäiväkodissa). Siskoni laitettiin osapäiväkotiin, koska äidiltäni päättyi työt siksi kun hän alkoi odottamaan siskoani? En tiedä siitä loppuiko työt hänen kauttansa vai irtisanottiinko äitini? Hän oli aina kotona kuitenkin kun mä tai siskoni kävi koulua.

Olen henkilö joka sanoo yleensä asian suoraan. Minä en pidä uranaisista, enkä varsinkaan että äitinä olisivat (ennemmin niille sietää yhdenillan juttuja kuin perheen perustamista). Jotakin jää puuttumaan lasten kehityksestä ja menettävät lopulta sellaisesta äidistä paljon...sitä todellista äitiä.

En pitäisi siitäkään, että avovaimoni olisi aamusta iltaan töissä, jollei se ole nimenomaa vuorotyötä. Mutta hattua nostan niille vuorotyössä käynneille naisille, jotka pystyvät hoitamaan työnsä lisäksi lapsensa ja perheensä esim. miesten ollessa työkomennuksilla pitkin Suomea. Minua yllä huolestuttaa ne kotona yksin nukkuvat lapset?

MIKKO,voitko lopettaa tuon viestien muokkauksen johonkin puolen sivun taakse... Niitä ei sieltä välttämättä huomaa...

ESIMERKKI! jatketan vielä. Oletuksena yhä vaimon tuloina se 450 (eli lapsilisä ja kotihoidontuki)
Vuokra 500 (josta puolet 250)
Sähkölasku 25 (17,5)
Ruoat 200 (100)
Vaipat yms. lapsen kulut 70 (35)
Vakuutukset 20 (10)
Matkakulut (bussi,oletus elämästä ilman autoa) 100 (50)

Eli vaimo ottaa jo takkiin yhdessä kuussa. Ja tätä jatkuisi seuraavat 3 vuotta. Vaikka tässä kuussa ei olisikaan kenelläkään mitään sairastumisia,eikä vaateostoja niin jossain kuussa niitä kuitenkin tulee.
Yhä kysyn. Käykö tälläisessä esimerkkitapauksessa vaimo miehen paksulla lompakolla?