Käyttikö Israel Libanonissa uraania?
Toimittaja: Mia Paju
Köyhdytetyn uraanin käytöstä ei ole kansainvälisiä sopimuksia. Tiedemiehet kiistelevät sen vaikutuksista terveyteen. Yhdysvallat liittolaisineen alkoi käyttää köyhdytettyä uraania Irakin sodassa 1991. NATO käytti sitä Bosniassa, Kosovossa ja Afganistanissa. Tässä on panssari, jonka läpi uraaniammus on mennyt. Ammus aiheuttaa jopa 6000 asteen kuumuuden panssarin sisällä. Ammuksen hajotessa syntyy laajalle leviävää uraanipölyä, jossa on myrkyllistä raskasmetallia.kassu 1
Puolustusministeriön viestintäjohtaja Jyrki Iivonen:
toimittaja:Miten sen käytöstä TIEDOTETTIIN sotilaille? - luulen että siinä vaiheessa kun sitä käytettiin 90-l alussa siitä ei pahemmin tiedotettu. sittemmin yhdysvalloissa tutkittu hyvin yksityiskohtaisesti näitä terveysseurauksia joita sotilailla on ollut.
Veteraaneilla on ollut poikkeuksellisen paljon mm. syöpiä ja munuais-vaurioita, sekä epämuodostuneina syntyneitä lapsia. Arviolta 150 000 veteraania on sairastunut niin sanottuun "Gulfin" eli Persianlahden syndroomaan.
Onko amerikkalaissotilailla syytä olla katkera omalla sotilashallinnolleen kun käytöstä ei ole tiedotettu ollenkaan?
Iivonen: Kyllä siellä varmaan sen tyyppistä ajattelua varmaan paljon esiintyy kun nämä Gulfin syndrooman kun ne sitä kutsuu seuraukset ovat aika fataaleja ihmisille siinä kyllä ihmisen toimintakyky muuttuu aika radikaalisti mikäli siihen on sairastuttu.
Suomikin on lähettänyt joukkojaan kriisipesäkkeisiin ilman että köyhdytetyn uraanin riskeistä on tiedotettu. Irakissa vuonna 92 palvellut suomalaisupseeri kertoo, että uraaniammusten käytöstä ei kerrottu heille mitään ennen eikä jälkeen operaation.ONKO NÄILLÄ IRAKISSA OLLEILLA RAUHANTURVAAJILLA TAI TARKKAILIJOILLA ONKO HEILLE TIEDOTETTU ETTÄ SIELLÄ ON KÄYETTTY KÖYHDYTETTYÄ URAANIA?
Iivonen: minun käsittääkseni Puolustusvoimat on tästä huolehtinut. kyllä se lähtökohta tietysti se että palveluun sisältyvät riskit tiedetään ja ne otetaan esille. ja koulutuksen aikana.koska vain riskit tietämällä voidaan toimia niin että ne riskit voidaan välttää. mia: Irakissa vuonna 92 palvellut suomalaisupseeri kertoo, että uraaniammusten käytöstä ei kerrottu heille mitään ennen eikä jälkeen operaation. Uskoisin että 92 tilanne oli vielä se että silloin ei oikeastaan tiedetty asiasta kovinkaan paljon eli tämä nousi tietoisuuteen sitten vasta myöhemmin ja se suurempi tietoisuuden lisääntyminen sijoittuu vasta tonne viime vuosikymmenen vaihteeseen.
Tässä yksi uraaniammuksella ammutuista panssareista, jonka suomalaiset kohtasivat Irakissa. Tuolloin he eivät kuitenkaan tienneet mitään uraaniammuksista.
"Kävin uraaniammuksilla tuhottujen panssareiden sisällä. En olisi missään nimessä käynyt, jos olisin tiennyt minkälaisilla aseilla ne oli tuhottu. Panssarien kyljessä oli vain pieni reikä, sisällä ei mitään, kaikki oli räjähtänyt, kuumuus oli ollut niin valtaisa. Siellä oli vain uraanipölyä." Irakissa 1992-1993 palvellut upseeri
Suomen Puolustusministeriö havahtui uraaniammusten käyttöön vuonna 2001. Kosovossa olleita tutkittiin ja rauhanturvaajille annettiin koulutusta uraaniammuksista.
MIKSI SUOMEN PUOLUSTUSVOIMAT TAANNOIN TUTKI KOSVOSSA palvelleiden rauhanturvaajien terveyttä uraanin osalta?
Iivonen: SE lähti liikkeelle yksinkertaisesti siitä että tiedettiin siinä vaiheessa kun suomalaisia rauhanturvaajia lähdettiin Kosovoon lähettämään että Kosovon sodassa oli käytetty myös KU sis ammuksia. siksi halutiin tietysti pitää huolta siitä että suomalaiset sotilaat ei sille altistu.
Ennen Puolustusvoimien heräämistä uraaniammusten käyttöön, NATO myönsi vuonna 2000 käyttäneensä köyhdytettyä uraania Kosovossa, arviolta 13 000 kiloa. Mutta Irakissa sitä on käytetty jopa sata kertaa enemmän. Runsaalle uraanipölylle altistuneiden irakilaisten terveydentilaa on seurattu Basrassa. Siellä liittouman joukot käyttivät arviolta 300 000 kiloa köyhdytettyä uraania. Nyt Basrassa on syöpäsairauksia 5 kertaa enemmän kuin ennen sotia. Vastasyntyneiden epämuodostumat ja kasvaimet ovat selkeästi yleistyneet.
Ainakin 18 maalla tiedetään olevan köyhdytetty uraani -ammuksia. Yksi maista on ISRAEL.
Onko mahdollista että Israel olisi käyttänyt Libanonissa köyhdytettyä uraania?
Iivonen: tottakai se on teknisesti ajatellen mahdollista, mutta tällä hetkellä minun tiedossa ei ainakaan ole että tiedettäisiin suuntaan tai toiseen varmuudella onko näin tapahtunut.
Aikooko Suomi selvittää onko Israel käyttänyt Libanonissa köyhdytettyä uraania?
Iivonen: sehän viimeistään siinä vaiheessa tietenkin selviää kun paikan päälle mennään se nähdään. mutta lähtökohta se että riippumatta siitä onko meillä varmaa tietoa siitä että sitä on käytetty tai ei ole käytetty niin joka tapauksessa palveluturvallisuutta toimeen pantaessa tähän mahd kiinnitetään huomiota ja esim järjestää tarkka terveydentila seuranta niille sotilaille jotka sinne lähtevät.
Libanoniin lähetettävän kriisinhallintajoukon koulutus on juuri aloitettu Säkylässä. Miten siinä huomioidaan Israelin mahdollinen uraaniammusten käyttö Libanonissa?
iivonen: kyllä siihen varmasti kiinnitetään huomiota siinä koulutuksen toteutuessa, kuten sanottu tietysti myös nämä terveystarkastukset sitten, tehdään pitäen lähtökohtana että void säännöllisesti ja huolellisesti seurata rauhanturvaajien terveydentilan kehitystä, myös muissa suhteissa kuin suhteessa köyh uraaniin.
Etelä-Libanonissa on myös satoja tuhansia rypälepommeja
TOIMITTAJA: Kai Byman
Israelin armeija tulittaa kiistakumppaninsa Hizhbollahin asemia viime kesänä käydyssä sodassa. Eteläiseen Libanoniin ammuttiin runsaan kuukauden aikana keskimäärin 4 000 räjähdettä päivässä.
Näistä ammuksista huomattava osa oli kiisteltyjä rypälepommeja:
Majuri
Mika Tauru
Pääesikunta:
"Rypälepommi on yleensä lentokoneesta pudotettava pommi, jonka sisällä on -riippuen aseen koosta- niin kymmenistä jopa satoihin pieniä pommeja."
Ilmassa pommin kuori aukeaa ajastimen avulla, jolloin peltitölkin kokoiset tytärpommit vapautuvat.
Jarruvarjo levittää pienemmät pommit maastoon. Iskeytyessään maahan osa näistä tytärammuksista räjähtää pieniksi metallipaloiksi.
Mikä tekee rypälepommista niin kovin, kovin kiistellyn aseen?
Tauru: "Se näyttää varmasti mielenkiintoselta maastossa. Että tässä on nyt yks esimerkki: tää on tykistön kuorma-ammuksesta ja tuota…jos ei sitä tiedä, mikä se on, niin siinä asettaa itsensä vaaraan, jos sitä lähtee käsittelemään."
KYSYMYS: "Tuotakin voisi luulla vaikka juomatölkiksi kenties?"
Tauru: "Esimerkiks."
Juuri näin on saattanut käydä niille libanonilaissiviileille, jotka tulitauon voimaan astumisen jälkeen ovat menehtyneet sodan jäljiltä jääneiden pommien räjähdyksissä. Heitä on viitisentoista. Lisäksi ammukset ovat haavoittaneet noin sataa paikallista asukasta.
Huomattava osa rypäleammuksista jää yleensä suutareiksi. Runsaan kuukauden kuluessa Libanonin eteläosista on raivattu nelisen-kymmentä-tuhatta räjähtämätöntä rypälepommin panosta. YK:n tuoreimpien arvioiden mukaan alueella on kaiken kaikkiaan miljoona räjähtämätöntä ammusta.
YK:n miinanraivausta seudulla johtava Chris Clarke on sanonut brittiläisen The Independent -lehden haastattelussa, ettei hän ole missään nähnyt rypälepommien yhtä pahoin saastuttamaa konfliktialuetta.
YK:n edustajien mukaan Israel pudotti eteläiseen Libanoniin valtavan määrän rypälepommeja vielä aivan sodan loppuvaiheissa. Jotkut maailmanjärjestön virkamiehet luopuivat jopa tavanomaisesta diplomaattisesta varovaisuudesta luonnehtiessaan Israelin rypälepommien käyttöä pöyristyttäväksi.
YK:n erikoislähettiläs
Jan Egeland:
Egeland syyttää Israelia katastrofista, sillä Libanoniin ammutuista rypälepommeista yli 90%:a ammuttiin alueelle vielä tulitauosta sopimisen jälkeen, vaikkei sopimus vielä ollutkaan astunut voimaan. E. pitää tätä järkyttävänä ja "täysin moraalittomana".
KYSYMYS: "Miten vakavan uhan nimenomaan rypälepommit muodostavat alueelle saapuville rauhanturvaajille?"
Tauru: "Uhka on tietysti aina olemassa, mutta…"
Tauru: "Libanon alueena ei ole uusi. Siellä on käytetty niitä jo aikasemmin. Samoin Kosovon operaatio: sielläkin tätä samaa tavaraa on käytetty. Niin mä uskon, että siihen löytyy vahva osaaminen."
Edellisen kerran suomalaisia sotilaita palveli Etelä-Libanonissa vuosina 1982-2001. Nyt alueelle lähtevän kriisinhallintajoukon yksi tärkeimmistä tehtävistä on räjähtämättömien ammusten raivaaminen maastosta. Talvisateiden koittaessa pommit vajoavat yhä syvemmälle maahan, mikä tekee ne entistäkin vaikeammiksi havaita.
Tauru: "Haaste heillä on selkeesti edessä."
YK:n miinanraivauksesta vastaava elin on toistuvasti pyytänyt Israelia toimittamaan tiedot siitä, minne räjähteitä on kylvetty. Israelin viranomaiset eivät kuitenkaan ole antaneet minkäänlaisia karttoja ja koordinaatteja YK:lle.
Tauru: "Osaltaan oudoksuttaa, että niitä tietoja ei anneta, koska yleensä tulenkäyttöön liittyy aina se tieto, mihin se käytetään ja se taltioidaan myöskin."
Brittiläisen Landmine Action -järjestön pj. Simon Conway esitti taannoin, että Israel otti asuinalueet helposti räjähtämättömiksi jäävien rypäleammusten kohteeksi harkitusti.
KYSYMYS: "Tehtiinkö Etelä-Libanonin kylistä näin suunnitellusti miinakenttiä?"
Tauru: "En…en sulkisi sitäkään välttämättä pois."
Yhdysvallat käytti rypälepommeja ensimmäisenä maailmassa pommittaessaan Vietnamia, Kambodzhaa ja Laosia. Suurin osa Israelinkin käyttämistä rypälepommeista on amerikkalaisvalmisteisia. Yhdysvaltain ulkoministeriö on päättänyt tutkia, onko Israel käyttänyt USA:sta ostettuja räjähteitä väärin eli siviilikohteita vastaan.
http://yle.fi/aohjelmat/apiste/arkisto/id44179.html 
, mutta huippumies vielä yrittää vääntää. Kamalia väitteitä ootte tyttären päälle esittäneet, hävetkää. Jos ihmistä arvioi puheitten ja tekojen mukaan, niin sulle huippumies on kyllä kertynyt luvattoman paljon noita pahantahtoisia pötypuheita, joten olet vaarassa pudota päskänpuhujakastiin."