Rikottu ovi-ikkuna ja siitä kulkeminen

[Gerbera]

Ovesta ei ole lasin rikkomisen jälkeen kuljettu, koska poliisien avatessa oven, lasikasa joka oli ovea vasten levisi oven kynnykselle.
Ovesta on silti voitu kulkea, kun lasi on ollut osittain rikki, lasinpalat on pyyhkästy ulkopuolelle ja ovi suljettu.
Jotta ovesta olisi voitu kulkea kun oven lasi on kokonaan rikottu, olisi pitänyt lasinpaloja enemmän siirrellä ja ovessa roikkunut verho olisi tätä hankaloittanut.

"Oven avaamattomuus" ei ole fakta.

[jokuvaan]

Kiitos, Gerbera.

Nicen kuvissa ylin kiinnitysrengas näyttää taipuneen alaspäin (jäljelle jääneiden lasinpalojen välissä) ja alempi sisäänpäin siten, että paine on tullut ulkoa päin (kyseessä lienee saumallinen, taivutettu rengas, jonka uloin puoli on taipunut saumakohdasta kohti takkahuonetta).

Alemman renkaan vasemmalla puolella on ikkunalistassa vaakajälkiä, jotka voivat olla mitä tahansa vanhoja vaurioita - tai liittyä ikkunan rikkomiseen sisäpuolelta. Sorkkaraudalla tms. taivutetulla välineellä lyöminen ulkopuolelta olisi rikkonut listan kulmat tai tehnyt ainakin vinompia ja epätarkempia jälkiä.

[skoone]

Kiitos, Gerbera.

Nicen kuvissa ylin kiinnitysrengas näyttää taipuneen alaspäin (jäljelle jääneiden lasinpalojen välissä) ja alempi sisäänpäin siten, että paine on tullut ulkoa päin (kyseessä lienee saumallinen, taivutettu rengas, jonka uloin puoli on taipunut saumakohdasta kohti takkahuonetta).

Alemman renkaan vasemmalla puolella on ikkunalistassa vaakajälkiä, jotka voivat olla mitä tahansa vanhoja vaurioita - tai liittyä ikkunan rikkomiseen sisäpuolelta.

Saapiko sitä kysyä? Mulle on nimittäin jäänyt epäselväksi tässä ikkunan rikkomisessa se, että ollaanko asiasta sitä mieltä että ikkuna on rikottu joko ulkoa tai sisältä? Eikä oteta huomioon sitä, että se olisi rikottu sekä ulkoa että sisältä?

Ja tuon rikkomisen on kyllä voinut tehdä joku talossa asunutkin. Ei välttämättä tarvita ulkopuolista rikkojaa edes ulkopuolelle.

[Kuolemannaakka]

Hmm...

mistä ovat tulleet nuo alimmassa kuvassa verhon kiinnitysrenkaan lähellä karmissa olevat painautumat...sisäpuolella?

Heitän antianneleille smoking gunin=)
Joku voisi kuvitella, että ne olisi aiheutettu sisältäpäin, juuri ikkunaa kulman takana suojassa rikkoessa=) Jos siis tuo on sisältäpäin katsoen oven vasen karmi. Miten ulkopuolisen astalo olisi tuohon kohtaan osunut?

Jos ne nyt sitten ovat mitään astalonjälkiä. Kovin voimakkaita ne eivät ole, mutta näyttävät minusta siltä, kuin astalon varsi olisi niihin osunut. Tai näen näkyjä? Kolme viivaa/kaksi varren aiheuttamaa painallusta?

[jokuvaan]

Hmm...

Minä ainakin haluaisin nähdä ovi-ikkunan lähietäisyydeltä ennen kuin sanoisin juuta tai jaata sen rikkomissuunnasta. Valitettavasti edes tutkijat eivät ole pystyneet tekemään asiassa päätöstä.

Vasemman sisäkarmin kolme (tai tarkemmin katsoen neljä tai enemmänkin; ylempänä) vaakajälkeä ovat niin tasaisia, että vaikuttavat pikemminkin vanhoilta mööpeleiden siirtämisestä aiheutuneilta painaumilta tai puutarhaharalla tehdyiltä naarmuilta kuin astalon iskuilta. Jos ne olisi tehty astalolla sisältä päin, eivät ne olisi niin suoria ja tasaisia (ellei ikkunaa ole hakattu vaakatasossa esim. lasten lumikolalla ). Ulkoa tehtyinä niiden synty olisi vaatinut voimakkaasti kulmittaista (ja sorkkarautaa pidempää), mahd. monipiikkistä välinettä, jolla huppumies olisi huvikseen raapinut karmia sivusuunnassa.

Mutta mitenkäs ne huppumiehen poistumiseen sopivat äänet häkepuhelussa? Onko niitä ?

[Kuolemannaakka]

Hmm...

Minä ainakin haluaisin nähdä ovi-ikkunan lähietäisyydeltä ennen kuin sanoisin juuta tai jaata sen rikkomissuunnasta. Valitettavasti edes tutkijat eivät ole pystyneet tekemään asiassa päätöstä.

Vasemman sisäkarmin kolme (tai tarkemmin katsoen neljä tai enemmänkin; ylempänä) vaakajälkeä ovat niin tasaisia, että vaikuttavat pikemminkin vanhoilta mööpeleiden siirtämisestä aiheutuneilta painaumilta tai puutarhaharalla tehdyiltä naarmuilta kuin astalon iskuilta. Jos ne olisi tehty astalolla sisältä päin, eivät ne olisi niin suoria ja tasaisia (ellei ikkunaa ole hakattu vaakatasossa esim. lasten lumikolalla ). Ulkoa tehtyinä niiden synty olisi vaatinut voimakkaasti kulmittaista (ja sorkkarautaa pidempää), mahd. monipiikkistä välinettä, jolla huppumies olisi huvikseen raapinut karmia sivusuunnassa.

Mutta mitenkäs ne huppumiehen poistumiseen sopivat äänet häkepuhelussa? Onko niitä ?

Ainakin aika hentoja painautumia nuo ovat, eivät mitään kovan lyönnin jälkiä. Ja tulleet vaakasuorassa, eli kieltämättä vähän hankalasti. Tiedä häntä. Kummaa, jos ei poliisi ole tällaisia ihmetellyt, kaipa se on.

Huppumiehen poistumiseen sopivat äänet? Mitä ääniä siellä pitäisi olla? Eihän lasisirujen päällä kävely kuulunut takkahuoneesta, ei myöskään normaaliaskeleet. Oletetulla poistumishetkellä kuuluu rasahdus/napsahdus, jonka on arveltu poistumisen aikana syntyneen, esim karmille astumisesta. Jos poistuminen on tapahtunut tuolin kautta "keventäen", siis ei tasajalka-alastulona tai telemarkkina suoraan terassille, niin eipä siitä ihmeempää ääntä kuulu. Ja mielestäni tuolille on täytynyt astua, jos ylipäätään ikkunasta menee, koska jalat ei ylety terassille, mikäli poistumistapa on se "jalan nosto toiselle puolelle". Pitäisi tosiaan nähdä livenä tuo ovi, että voisi arvioida, miten siitä pääsee.

[NiceAsiantuntija]

Hmm...

mistä ovat tulleet nuo alimmassa kuvassa verhon kiinnitysrenkaan lähellä karmissa olevat painautumat...sisäpuolella?

Heitän antianneleille smoking gunin=)
Joku voisi kuvitella, että ne olisi aiheutettu sisältäpäin, juuri ikkunaa kulman takana suojassa rikkoessa=) Jos siis tuo on sisältäpäin katsoen oven vasen karmi. Miten ulkopuolisen astalo olisi tuohon kohtaan osunut?

Ei me antiannelit nyt niin epätoivoisia olla, että KN:n armopaloihin tartuttaisiin . Noi jäljethän on voinut olla tossa ovitehtaalta asti, enpä rupeaisi teoriaa niiden pohjalta kehittelemään...

[Tara]

Siirsin turrelle postia Ulvila-kuviin.

Kun ei hän aamulla lähettämääni postiin reagoinut.
En ainakaan huomannut mitään missään.

tänne:

http://www.murha.info/phpbb2/viewtopic. ... 50#p443050

[jokuvaan]

Jos poistuminen on tapahtunut tuolin kautta "keventäen", siis ei tasajalka-alastulona tai telemarkkina suoraan terassille, niin eipä siitä ihmeempää ääntä kuulu. Ja mielestäni tuolille on täytynyt astua, jos ylipäätään ikkunasta menee, koska jalat ei ylety terassille, mikäli poistumistapa on se "jalan nosto toiselle puolelle".

Joo, se ´pehmentävä´ tuoli multa unohtuikin. Terassilaudat kuitenkin tuottavat sen verran ääntä askelten alla, että ensimmäisten poistumisakelten olisi pitänyt kuulua häkeen, samoin tukitarrautumisten (pakkohan hanskakäsillä olisi ollut tukeutua karmeihin). Äänirekot valaisisivat asiaa.

Entä pääsy arkulta ylös ja väline/-et matkassa ahtaasta lasiaukosta kulmittain ilman ähkimistä ja puhkimista? Ei mene jakeluun. Kyllä siitä pitäisi kuulua enemmän ääntä kuin yksi napsahdus. Pyylevän huppumiehen mahtuminen ovi-ikkunan aukkoon lapsen kuvaamalla poistumistavalla; jalka karmin päällä, tuntuu sekin epäuskottavalta.

Jos jalka olisi ollut vain hetken karmin päällä, siirtynyt sitten tuolille ja muu vartalo seurannut (kädet eri suuntiin sojottaen) perässä, olisi jälkimmäinen jalka joutunut (ainakin aluksi) tukeutumaan arkkuun, jolloin huppumies olisi ollut aika hienossa spagaatissa herkät paikat alakarmin lasinsärmien päällä ennen haihtumistaan usvaan. Vai siirtyikö huppumies ´beam me up´ -menetelmällä lattialta alakarmin päälle kyyhöttämään hartiat lysyssä, jalat vierekkäin ja pää polvissa kuin helmipöllö ennen telemark-laskeutumista terassille?

Lasinsirujen päällä kävelyä ei ole liiemmin taltioitunut. Toisaalta ei ole varmuutta siitä, kuka ja miten huoneessa on todellisuudessa liikkunut - eli onko kävelyä (tai huppumiestä) häkepuhelun aikana ollutkaan.

[ulkosuomalainen]

Gerberalle: oven avaamattomuus ikkunan rikkomisen jalkeen on Turren faktoja -- paatelty siita, ettei ovea ilmeisesti saatu enaa kiinni sen jalkeen kun tekninen tutkija avasi oven. Turre vaittaa, etta verho oli viela ovessa kun se avattiin muttei vastannut kun kysyin perusteluita.

Tutkijan olisi tietenkin pitanyt varmistaa, ettei lasia tipu oven valiin saati ulos kun oven aukaisi ja valokuvata alakarmi heti. Mistaan tallaisesta ei ole tietoa. Emme siis tieda olisiko ovi mahdollisesti aukaistu kesken rikkomisen. Vaikuttaisi suht. tarkealta tiedolta, mutta ei tullut ilmeisesti Ulvilan tekniikalle mieleen. Asia vaikutti selvalta. Koira ja miehet olivat metsastamassa pystypainissa vereentynytta pulleaa pipopaata.

Kuolemannaakka: omat yolliset kauhukokemukseni ovat piirtyneet joka eletta ja ilmetta myoten muistiini. Neljannesvuosisata sitten tapahtuneet asiat voin edelleen kelata kuin filminauhalta. En ole ainoa joka sanoo nain. Ulkopuolisten todistajien epaluotettavuus on toinen juttu.

Annelin kuulustelukertomuksia arvioitaessa on mun mielesta huomionarvoista mita han muistaa tarkasti ( hupun nena ja kulmakarvat, mita itse huuteli, miten kosketti Jukkaa) ja missa on epamaarainen (valojen laitto, miten ikkunan rikkominen tapahtui, missa asennossa oli kun huppu pisti, mita kautta juoksi karkuun, milloin Jukka hiljeni ja huppu poistui -- ja milloin naki tyttaren ensi kerran ja missa tama tapahtumien ajan oli).

Mita muuta me vertaamme todisteisiin kuin syytetyn kertomusta? Et kai oleta etta tama joko puhuu aina totta tai aina valehtelee?

Ja viela yksi lisays: tuolilla ei ollut verta. Sille olisi verisen murhaajan ollut vaikea astua -- tai edes harpata sen yli, jalkia jattamatta.

[Kuolemannaakka]

Hmm...

mistä ovat tulleet nuo alimmassa kuvassa verhon kiinnitysrenkaan lähellä karmissa olevat painautumat...sisäpuolella?

Heitän antianneleille smoking gunin=)
Joku voisi kuvitella, että ne olisi aiheutettu sisältäpäin, juuri ikkunaa kulman takana suojassa rikkoessa=) Jos siis tuo on sisältäpäin katsoen oven vasen karmi. Miten ulkopuolisen astalo olisi tuohon kohtaan osunut?

Ei me antiannelit nyt niin epätoivoisia olla, että KN:n armopaloihin tartuttaisiin . Noi jäljethän on voinut olla tossa ovitehtaalta asti, enpä rupeaisi teoriaa niiden pohjalta kehittelemään...

Tiesinkin, että nämä Annelin tarinan erittäin ikävään valoon asettavat todisteet pitää tuoda tällä tavalla esille, niin kukaan ei usko niitä Hyvä, ettei vaikka tara ehtinyt ensin, muuten noita jauhettaisiin vuosia

[Kuolemannaakka]

Tutkijan olisi tietenkin pitanyt varmistaa, ettei lasia tipu oven valiin saati ulos kun oven aukaisi ja valokuvata alakarmi heti. Mistaan tallaisesta ei ole tietoa. Emme siis tieda olisiko ovi mahdollisesti aukaistu kesken rikkomisen. Vaikuttaisi suht. tarkealta tiedolta, mutta ei tullut ilmeisesti Ulvilan tekniikalle mieleen. Asia vaikutti selvalta. Koira ja miehet olivat metsastamassa pystypainissa vereentynytta pulleaa pipopaata.

Kuolemannaakka: omat yolliset kauhukokemukseni ovat piirtyneet joka eletta ja ilmetta myoten muistiini. Neljannesvuosisata sitten tapahtuneet asiat voin edelleen kelata kuin filminauhalta. En ole ainoa joka sanoo nain. Ulkopuolisten todistajien epaluotettavuus on toinen juttu.

Annelin kuulustelukertomuksia arvioitaessa on mun mielesta huomionarvoista mita han muistaa tarkasti ( hupun nena ja kulmakarvat, mita itse huuteli, miten kosketti Jukkaa) ja missa on epamaarainen (valojen laitto, miten ikkunan rikkominen tapahtui, missa asennossa oli kun huppu pisti, mita kautta juoksi karkuun, milloin Jukka hiljeni ja huppu poistui -- ja milloin naki tyttaren ensi kerran ja missa tama tapahtumien ajan oli).

Mita muuta me vertaamme todisteisiin kuin syytetyn kertomusta? Et kai oleta etta tama joko puhuu aina totta tai aina valehtelee?

Ja viela yksi lisays: tuolilla ei ollut verta. Sille olisi verisen murhaajan ollut vaikea astua -- tai edes harpata sen yli, jalkia jattamatta.

Ei tuossa kuvausvaiheessa vielä mitään oletuksia tehty, tuskin oli koko tarina edes kaikkien tiedossa. Koirat taisivat tulla vasta 1½h myöhemmin. Mutta onhan se nyt ymmärrettävää, ettei mitenkään voi etukäteen tietää, mikä asia osoittautuu merkittäväksi. Me olemme jälkiviisaita, kun vaadimme, että jokainen vielä tutkimaton asia olisi pitänyt rutiinilla tutkia heti. Jos vaikka veitsitukkia ei olisi kuvattu, niin me kaikki väänneltäisiin käsiämme, että miksi ne ei sitä kuvannut: annelihan oli ottanut surmapuukon juuri siitä, ja nyt sitä ei voi todistaa, kun ei oo kuvaa! On lukematon määrä erilaisia mahdollisuuksia, mitä joku olisi voinut tehdä, jos joku ei olisi tehnyt sitä tai tätä.

Pitää olla realistinen toiveissaan. Käsittääkseni Ulvilan keississä ei RIKOTTU mitään rikospaikkatutkimuksen sääntöjä vastaan. Se tehtiin ihan niinkuin muutkin rikospaikkatutkimukset on tehty. Ei ole tullut syytteitä ensipartiolle ja ensitutkijoille. Kuvia on otettu ja näytteiden kanssa nysvätty jumalattomasti. Kun Anneli ei niistä paljastu syylliseksi, tulee kansan vaatimus, että ei tutkittu tarpeeksi. Kun kerran syyllinen tiedetään. Silloin jokaisesta "tutkimatta jääneestä" (eli siis asiasta, jonka tutkimisesta ME emme tiedä) voidaan tehdä juuri se ratkaiseva asia, jolla Annelin syyllisyys varmana selviäisi.

Minusta muistikuvat ovat aina välähdyksiä; tiettyjä yksityiskohtia, jotka ovat jääneet mieleen. Ei mitään "videonauhaa", joka näyttää kaiken juuri niinkuin tapahtui. Mietipä nyt itse, mitä muistat vaikka eiliseltä, kun lähdit töihin tai kauppaan. Mä en muista yhtään mitään (voi olla, että olen dementikko, mutta silti). Jos mietin töihinlähtöä, mieleeni tulee kuvia autosta, pihasta jne, mutta ne voivat olla ihan joltain muulta päivältä. En muista nyt mitään, mikä erottaisi eilen töihinlähdön muista päivistä. Ehkä voisin pinnistellen muistaa, minkä levyn laitoin soimaan, ehkä voisin pikkuhiljaa muistaa jonkun yksityiskohdan. Mutta eppäilen. Tietenkin kauheat asiat voivat jäädä paremmin mieleen, mutta niissäkin mielestäni vain yksityiskohdat: joku valonvälähdys, joka asia, johon huomio kiinnittyi tarpeeksi, että se jätti muistijäljen. On huomattava, että tuollaisessa tilanteessa, missä ärsykkeitä tulee kaikkialta, ja vallitsee kaaos, ei mieli ehdi keskittyä yksityiskohtiin tarpeeksi, ei ole aikaa prosessoida sitä mitä tapahtuu. Ei jää muistijälkeä. Jälkeenpäin mieli täyttää tapahtumat muistikuvien perusteella, ja mukaan voi tulla aivan vääriäkin, ilman mitään tietoista vääristelyä. Jopa joku yksityiskohta voi olla ensin mielessä kuin uni josta herää, mutta myöhemmin siitä ei saa kiinni. Silti kuitenkin kertoessaan täydentää asian, ja kun se on kerran täydennetty, se jää elämään oikeana muistikuvana. Sitä on nämä ihohuokoset sun muut.

Syytetty puhuu aina sekä totta, että epätotta ja syytönkin puhuu samoin, koska muistelee asioita. Silloin suuret linjat ovat tärkeämpiä. Toki myös yksityiskohdat, jotka varmasti väitetään tapahtuneeksi. Mutta ei mitkään "minulla on mielikuva, että jossain vaiheessa saatoin...", ei niitä voi kirjaimellisesti kaikkia ottaa faktana.

Huppiksen loikasta: jos vain oikea kenkä oli verinen, niin tuolille olisi voinut laskea vasemman, verettömän jalan. Ja näinhän ne jäljet vähän kertovat. Verinen jälki on sopivalla kohdalla siihen, että vasen olisi ensin laitettu tuolille ja siitä sitten laskeuduttu oikealla terassille. Oikea ja vasen jalka ovat nimenomaan sopivasti tuohon, eivät siis väärinpäin.

[ulkosuomalainen]

Huppiksen loikasta: jos vain oikea kenkä oli verinen, niin tuolille olisi voinut laskea vasemman, verettömän jalan. Ja näinhän ne jäljet vähän kertovat. Verinen jälki on sopivalla kohdalla siihen, että vasen olisi ensin laitettu tuolille ja siitä sitten laskeuduttu oikealla terassille. Oikea ja vasen jalka ovat nimenomaan sopivasti tuohon, eivät siis väärinpäin.

Mutta kun se sisalla housuilla oleva jalki on myos oikean. Eli vasemmalla on tarvinnut olla karmilla. Vai vaitako sina nyt hyva mies edelleen, etta siita paasi harppaamalla yli?

Noihin sun muistikuviin kauppaan lahdosta -- ei ole vertailukelpoinen tilanne. Tasta on niin paljon vaannetty etta en enaa jaksa. Yksi adrenaliinireaktion tunnusmerkkeja on, etta kaikki aistit teravoityvat. Toinen on nimenomaan siihen vaaran aiheuttajaan keskittyminen -- tunnelinako. Pimeassa huoneessa keskella yota rupeaa raiskymaan. Mita ihme muita arsykkeita sulla on saman aikaan kuin se sarkyva ikkuna? Eihan se mikaan tykistokeskitys ollut. Varvastakin kutittaa ja aivastuttaa?

[Kuolemannaakka]

Huppiksen loikasta: jos vain oikea kenkä oli verinen, niin tuolille olisi voinut laskea vasemman, verettömän jalan. Ja näinhän ne jäljet vähän kertovat. Verinen jälki on sopivalla kohdalla siihen, että vasen olisi ensin laitettu tuolille ja siitä sitten laskeuduttu oikealla terassille. Oikea ja vasen jalka ovat nimenomaan sopivasti tuohon, eivät siis väärinpäin.

Mutta kun se sisalla housuilla oleva jalki on myos oikean. Eli vasemmalla on tarvinnut olla karmilla. Vai vaitako sina nyt hyva mies edelleen, etta siita paasi harppaamalla yli?

Noihin sun muistikuviin kauppaan lahdosta -- ei ole vertailukelpoinen tilanne. Tasta on niin paljon vaannetty etta en enaa jaksa. Yksi adrenaliinireaktion tunnusmerkkeja on, etta kaikki aistit teravoityvat. Toinen on nimenomaan siihen vaaran aiheuttajaan keskittyminen -- tunnelinako. Pimeassa huoneessa keskella yota rupeaa raiskymaan. Mita ihme muita arsykkeita sulla on saman aikaan kuin se sarkyva ikkuna? Eihan se mikaan tykistokeskitys ollut. Varvastakin kutittaa ja aivastuttaa?

Pääsi ehkä "harppaamallakin", siis nostamalla vasemman jalan karmin yli, kumartumalla ulos tuolin päälle, käsillä karmista tukien vasen jalka tuolille ja oikea karmin yli ja sitten pehmeä lasku oikealla terassille.
Tai sitten vasen jalka karmille, toinen jalka myös karmille (nk. kana orrella tai Munamies-variaatio), sitten vasen tuolille ja oikea maahan. Vasemman jalan on pakko tulla tuolille joka tapauksessa, kun tuoli on vasemmalla puolella; ei siihen mitenkään oikeaa jalkaa saisikaan, eikä orrelta kannata loikata oikealla jalalla suoraan terassille, siinä voi tulla pipi.

Minusta veriset jalanjäljet ovat nimenomaan niin kuin ne olisivat, jos joku, jolla on oikea jalka verinen, olisi siitä mennyt. Ja koska karmilla kiikkuessa on kengän "jalkaholvi", eli veretön keskiosa karmilla, ei siitä jäisikään mitään verijälkiä karmiin.

Täällä Suomessa kun taas alkaa olla melkoisen pimeät ajat, niin tuli vaan tuossa joku ilta/yö nukkumaan mennessä mieleen, kuinka tavattoman pimeää sitä onkaan. Kun pistää valot pois, niin huoneessa ei näe mitään. Siinä peiton alla maatessa aivan umpisokeana ajattelin, että jos nukkuisin, ja yhtäkkiä joku alkaisi rikkoa ikkunaa, niin siinä ei tajuaisi mistään mitään. Ei ole mitään yksityiskohtia, joita voisi painaa mieleen. Ei ole kuin se ääni.
Tietenkin minä laittaisin heti valot päälle yölampusta, mutta Ulvilassa ei yölamppua ollut, ja se saattoi koitua Jukan kuolemaksi. No, oliko sitten terassilla valot, sitä en tiedä, ja näistä on jauhettu. Jos Anneli kuvitteli näkevänsä, kuinka musta hahmo tuli sisään, on jossain täytynyt olla valoa. Lumettomana joulukuun yönä ei näe mitään. Näitä voi pohtia.

Huppiksen sisääntuloa on vaikea selittää, koska Anneli ei sitä selitä. Hän ei kerro mitään järkevää tarinaa ja selitystä sisääntulolle, vaikka on kaiken valmiiksi lavastanut. Tätä en ymmärrä. Hän ei edes yritä, vaikka paikalla ei ole ketään, joka voisi kertomuksen vääräksi todistaa. Lapsi ei "sisääntuloa" nähnyt. Kertomuksen huonous saa minut juuri uskomaan siihen=) Alkuihmettelyn jälkeen Anneli nukahti uudestaan, tai ei siis kunnolla herännyt edes, kun huppis löi ekan reiän mistä yritti sisään. Jukka meni katsomaan, mutta ei koskaan ehtinyt saamaan asiasta selvyyttä kun tyttö tuli paikalle, ja huppis reagoimattoman talon rohkaisemana tunki sisälle ja tupsahti suoraan isäntäväen eteen. Vaikka tälleen, tai jotenkin muuten.

[Mileva]

Täällä Suomessa kun taas alkaa olla melkoisen pimeät ajat, niin tuli vaan tuossa joku ilta/yö nukkumaan mennessä mieleen, kuinka tavattoman pimeää sitä onkaan. Kun pistää valot pois, niin huoneessa ei näe mitään. Siinä peiton alla maatessa aivan umpisokeana ajattelin, että jos nukkuisin, ja yhtäkkiä joku alkaisi rikkoa ikkunaa, niin siinä ei tajuaisi mistään mitään. Ei ole mitään yksityiskohtia, joita voisi painaa mieleen. Ei ole kuin se ääni.
Tietenkin minä laittaisin heti valot päälle yölampusta, mutta Ulvilassa ei yölamppua ollut, ja se saattoi koitua Jukan kuolemaksi. No, oliko sitten terassilla valot, sitä en tiedä, ja näistä on jauhettu. Jos Anneli kuvitteli näkevänsä, kuinka musta hahmo tuli sisään, on jossain täytynyt olla valoa. Lumettomana joulukuun yönä ei näe mitään. Näitä voi pohtia.

Lihavointi minun, neuvo kaikkeen varautuneelta: älä laita! Luin nimittäin joku aika sitten pienen tiivistelmän siitä, miten kannattaa käyttäytyä, jos epäilee tunkeutujan pyrkivän taloonsa: valot kannattaa sytyttää ulos, ei missään nimessä sisälle. Muuten yllätysmomentti säilyy tunkeilijalla, kun hän näkee mahdollisesti sinut, mutta sinä et välttämättä häntä. Lisäksi hämäränäkö kärsii valaistuksen myötä, joten sopii vain toivoa, ettei sinun tarvitse kohdata mahdollista tunkeutujaa pimeässä.

Niin kerta.

Muuten, kysymykseeni terassin valoista us vastasi taannoin, että tekniikan yöllä ottamissa kuvissa terassin valo ei pala. Ja pimeästä joulukuun yöstä: palstalla on toistuvasti esitetty (mm. täällä), että kyseisenä yönä oli kirkas kuutamo. Siinä olisi valaistusta ihan riittämiin, mutta pystyykö asiaa tarkistamaan mistään enää näin jälkikäteen? En nimittäin haluaisi olla väärän tai harhaanjohtavan tiedon varassa tämän asian suhteen.