MURHA.INFO

"Herätkää, mikä on tuo muuri tuossa?
Purkakaa! On kylämme suoja suossa
Kuolee virta, karja, maa, pian kasvaa
pelloilla vaan kyyt
Kertokaa, rakentajat,
missä muuriin ovat syyt?"

"Nopeaan nostimme suojan yössä
Edelleen ovat valajamme työssään
Huomatkaa, ei laakso montaa asuta
Suojelkaa itseänne ja rakkaita"

"Me loimme muurin jakamaan väen,
jotta viholliset, ettekä te toisianne enää näe"

Toiselle puolelle ei yllä
ymmärrys, vihollinen kyllä
varmasti raiskaa maamme jos me
luovumme rajamuurikivistämme

Pysymme aloillamme tässä
kehässä, varjoelämässä
Rakentaja, metri lisää korkeutta
rajamuurikiviä

Torneistaan toisiaan saavat vahtia
Porttiaan vain kauppiaalle avata
Virtaa vesi kauas pois uomastaan, maa kuivuu
Hajoaa perheet, verisiteet katkotaan

Katoaa myös ääni vastarinnan
Mykistyy alle sen harmaan pinnan
jota luuli turvakseen tuo köyhä, pieni kansa
Rakentajat esiintyivät kauppiaina
Muuri olikin ansa

Kansa vuosia odottaa, hiekkansa vuodattaa
tiimalaseihin ja hautoihin

Kunnes tornistaan varoittaa vartija:
"Nouskaa, jokin liikkuu kohti,
liian pieni, en näe"

Hiekkaa hartioillaan selviytyneet huomaa
yksi muurinkivi irtoaa

Pienellä lapsella, kädessään vasara
kysyy varoen: onko täällä turvaa?"

Näin käy taas päälleni yö
kun sudet lampaita syö
ja pienet pirut nurkissani pihisee
Yö peilin eteeni tuo
ja näen silmäni nuo
Kyllä susi aina suden tuntee

seinilläni varjot
jälleen hiljaa huohottaa
tummat siivet mua syliin kutsuu taas
silti polvistua en tahdo
vielä antaudu en
ennenkuin kynä tai mies katkeaa

Ja kun sä olet liian ylpee
etkä osaa luovuttaa
sun täytyy loppuun asti aina yrittää
ehkä jonain yönä vielä kaiken selvemmin sä näät
kunhan silmäsi tottuu vain
tähän hämärään

Tämä ruumis on kuin talo
joka hiljaa lahoaa
Lauta laudalta sen seinät revitään
Joko antanut on kaiken
joko rivi viimeinen
tänä yönä tälle paperille jää

Oi jumalani
miksi niin levottoman teit
miksi laitoit yksin myrskyyn kulkemaan
annoit kynän, annoit käden, annoit tyhjän paperin
joka sokealta vaatii sanoja

Ja kun sä olet liian ylpee...

Niin jatkuu jäätävä yö
ja silti pistettä en lyö
vaikka sudet vain jatkaa juhliaan
Ja kun silmiin suoraan katsoo
kasvoja kalpeita
tiedän yö taas lähempänä kuolemaa

Ja kun sä olet liian ylpee...