MURHA.INFO

Lasten kertomusten luotettavuudesta ylipäätään. Ja vielä poliisien johdattelemana.

HENKIRIKOS Ohion osavaltion oikeus tuomitsi Ricky Jacksonin vuonna 1975 murhasta yhden 12-vuotiaan pojan todistuksen perusteella.
Amerikkalaismies ehti viettää 39 vuotta vankilassa ja pääsi lähes hengestään, ennen kuin joku vihdoin uskoi hänen olevan syytön. Vuonna 1975 taposta tuomitun Ricky Jacksonin, 59, pitäisi päästä vapaalle jalalle tänä perjantaina.

Jackson ja kaksi veljestä tuomittiin aikanaan Clevelandissa yhden 12-vuotiaan silminnäkijän todistuksen perusteella. Lähes 40 vuoden jälkeen Eddy Vernon, nykyään 51 vuotta, astui esiin ja tunnusti, ettei koskaan nähnyt rikosta.

Vernonin mukaan hän oli keksinyt todistuksensa yksityiskohdat poliisin johdattelemana. Miehen mukaan hänen vanhempansa olivat tienneet väärästä tunnustuksesta jo pitkään, mutta he olivat uhanneet, että Vernon joutuisi itse vankilaan, jos hän kertoisi totuuden eli muuttaisi oleellisesti todistustaan.

- Kaikki oli valhetta. Ihan kaikki, Vernon kertoi tuomari Richard McMonaglelle.

Vernon oli ollut koulubussissa, kun oletettu rikos tapahtui. Muiden tapauksesta todistaneiden mukaan hän ei olisi voinut sieltä nähdä henkirikosta, mutta lähes 40 vuotta sitten oikeus päätti uskoa 12-vuotiasta ja tuomitsi yksin hänen kertomansa perusteella.

- En voi uskoa, että tämä on ohi, kommentoi syyttömäksi viimein todettu Jackson.

Juuri äskettäin luin että suuren trauman jälkeen vanhemmistaan eroon joutunut lapsi usein alkaa demonisoimaan vanhempaansa, yrittäen saada näin hyvän tekosyyn vanhemmastaan erossa oloon, jolloin erossaolo on helpompi kestää. Näinhän juuri tapahtui kun keskimmäinen tytär alkoi keksimään juttuja jotka sitten tarttuivat poikaan ja nuorimpaan tyttäreen.

Tai itse asiassa kuulin sen jostain amerikkalaisesta rikosohjelmasta jossa joku psykologi näin sanoi, se tuli mieleeni juuri nyt.

padlock kirjoitti:Juuri äskettäin luin että suuren trauman jälkeen vanhemmistaan eroon joutunut lapsi usein alkaa demonisoimaan vanhempaansa, yrittäen saada näin hyvän tekosyyn vanhemmastaan erossa oloon, jolloin erossaolo on helpompi kestää. Näinhän juuri tapahtui kun keskimmäinen tytär alkoi keksimään juttuja jotka sitten tarttuivat poikaan ja nuorimpaan tyttäreen.

Tai itse asiassa kuulin sen jostain amerikkalaisesta rikosohjelmasta jossa joku psykologi näin sanoi, se tuli mieleeni juuri nyt.

Kertoisitko mikä on lähdeteoksesi nimi ja kirjoittaja. Esitettiinkö siinä jotain ikärajoja sille, minkä ikäisinä lapset usein tekevät näin? Mistä muuten tiedät, että juuri "keskimmäinen tytär alkoi keksimään juttuja jotka sitten tarttuivat poikaan ja nuorimpaan tyttäreen" vai luuletko ainoastaan?

On puhuttu Auerin taas "tunnustuksesta" sekä sen saamisen keinoista (en nyt muista missä
ketjussa). Ohessa tarkastellaan muutamaa kohtaa "tunnustuksessa" ja verrataan niitä lasten kertomuksiin.

Auer kertoo kuulustelussa 27.9.2009 "vaihtaneensa muutaman sanan" Jukan kanssa, minkä
jälkeen Jukka olisi nukahtanut, Auer itse valvonut ja lähtenyt kiukuissaan keittiöön.
Nukahtanut Jukka ilmeisesti heräsi tähän, koska hän tuli noutamaan Annelia keittiöstä.
Tästä keskustelu/riitely siirtyi makuuhuoneeseen.

Tällöin tyttö oli herännyt:

Muistan, että olemme Jukan kanssa olleet makuuhuoneen puolella, niin Axxxx tuli makuuhuoneen oviaukolle. Jukka on tässä vaiheessa käskenyt Axxxx menemään takaisin nukkumaan omaan huoneeseensa (Kuulustelu 27.9.2009.)

Missä vaiheessa siis ikkunan rikkominen on tapahtunut? Tyttö kertoi nimenomaan heränneensä
"paukkeeseen" tai siihen, että "joku hakkasi meiän ikkunaa". Ikkuna oli joka tapauksessa
rikki (näin siis tytön ensimmäisissä ja myös useimmissa kertomuksissa). Auerin kertoman
mukaan riita ei kuitenkaan ollut edennyt vielä ikkunan rikkomisen tasolle, vaan oli sanallisen "keskustelun" tasolla.

Kuulustelussa 30.9.2009 (keskiviikko) Auer arvelee ikkunan rikkoutumiselle useita syitä:

Oven ikkuna on ehkä ensimmäisen kerran rikkoutunut, kun olen mahdollisesti yrittänyt heittää Jukkaa jollakin. Se, että olenko lyönyt Jukkaa oven lasia päin tai onko Jukka mahdollisesti itse kaatuillut lasia päin, on minulle hämärän peitossa edelleen ja sen vuoksi en voi sanoa siitä mitään varmaa. Mahdollista myös on, että Jukka on jollakin esineellä rikkonut ikkunaa. (Kuulustelu 30.9.2009)

Se, että ikuna on rikkoutunut ”lyömällä Jukkaa oven lasia päin” tai ”Jukka itse kaatuillut
lasia päin” on mahdotonta tytön kertomuksen valossa – Auer oli tytön kuuleman "paukkeen" jälkeen vuoteessa, Jukka sängynpäädyssä vailla havaittavia vammoja.

Auer on myös todennut, että hän olisi "heittänyt Jukkaa suutuksissa jollakin esineellä” kuulustelussa 26.9. 2009. Tässäkään tapuksessa ei selity, miksi Auer on edelleen vuoteella
ja Jukka jalkeilla – olisiko Auer heittänyt vuoteessa ollessaan Jukkaa, joka olisi olut ikkunan suunnalla? Jukka nukkui ”sängyn kulkureunalla”, eli heitetty esine ei olisi suuntautunut ikkunaa kohti.

Vai heittikö Auer Jukkaa sen jälkeen, kun Auer - noustuaan ylös - tuli Jukan noutamana
takaisin makuuhuoneeseen? Olisi sii riidelty, ja paiskattu jokin esine ikkunaan niin, että tyttö
olisi herännyt? Ja sitten kipin kapin vuoteeseen, ennen kuin tyttö ilmestyy ovelle?

Tällöin sängyn päätyyn jäänyt Jukka olisi lähettänyt tytön tylyin sanoin takaisin huoneeseensa,
mistä Auer olisi kimmastunut lisää :

Muistaisin, että Axxxx lähti huoneesta.

Olin tässä kohtaa erittäin vihainen ja huusin hänelle mm. Axxxx:n huonosta kohtelusta.
Olen tässä vaiheessa huutanut Jukalle, että haluan erota hänestä ja olen alkanut pakkaamaan tavaroita. (Kuulustelu 27.9.2009.)

Ja tätä seuraa käynti lastenhuoneessa:

Muistan, että tämän jälkeen olisin käynyt siinä huoneessa, jossa nukkuivat kaikki muut lapset paitsi Axxxx. Tarkoitukseni on ollut ilmeisesti ottaa lasten huoneen komerosta näiden vaatteita ja pakata ne laukkuun. En kuitenkaan ottanut komerosta mitään vaatteita. (Kuulustelu 27.9.2009.)

Valitettavasti poika, sen paremmin kuin pienenmpi tyttökään, eivät kyseisestä käynnistä kuulemisissaan kerro.

Poika ei kerro vuonna 2009 eikä myöskään kuin 2011. Luulisi pojan muistavan käynnin,
koska hän oli 2009 kertomansa mukaan ollut valveilla ikkunan rikkoutumiseen asti. Myöhemmässä kertomuksessa 2011 hän esitti kuunnelleensa korva ovea vasten - tällöin
Auerin käynti olisi sitäkin varmemmin tullut rekisteröidyksi. Mutta ei.

Ei siis muut todistajat sen paremmin kuin todisteetkaan tue Auerin kuulusteluissa esittämää versiota tapahtumista.

Mitä tulee poliisin - tai Santaojan - kuulusteluissa totena esitettämiin väitteisiin siitä,
että todistajien mukaan "riitaa oli" ja "paikalla ei voinut olla ulkopuolista tekijää":
mikäli nämä väitteet olisivat pitäneet todistetusti paikkansa, eikö epäillyn vangitseminen
olisi voinut tapahtua jo näiden todisteiden perusteella? Mitään "tunnustusta" ei olisi
tarvittu? Auerin (tai Mannerin) olisi pitänyt oivaltaa tämä.

Ymmärrän tietysti, että Auerille syötettiin "tosiasioita" kuulusteluteknisenä keinona.
Tuloksena oli kuitenkin kuudentena kuulustelupäivänä (27.8 - 24.09) "väärä tunnustus",
missä ei tulee esille mitään olennaista ja mikä on ristiriidassa muun aineiston kanssa.

Ilmeistä on, että mikäli "tunnustusta" ei olisi sunnuntaina 27.9. 2009 tullut, Auerin pidätys
ei olisi voinut jatkua - tämä olisi pitänyt laskea vapaalle jalalle, niinkuin Santaoja
todistuksessaan käräjillä 2013 kertoo:

http://www.nbl.fi/~nbl3145/litter/santa ... luista.wav

Käy mielessä, että Mannerin olisi ehkä pitänyt informoida tarkemmin asiakastaan siitä,
missä mentiin? Nyt kävi niin, että tuomari Juntikka allekirjoitti vangitsemismääräyksen
muistaakseni 28.9.2009, ja - tässä ollaan, edelleen jahnaamassa "tunnustuksesta", sen
saamisen keinoista ja sisällöstä.

zem kirjoitti: Käy mielessä, että Mannerin olisi ehkä pitänyt informoida tarkemmin asiakastaan siitä,
missä mentiin? Nyt kävi niin, että tuomari Juntikka allekirjoitti vangitsemismääräyksen
muistaakseni 28.9.2009, ja - tässä ollaan, edelleen jahnaamassa "tunnustuksesta", sen
saamisen keinoista ja sisällöstä.

Manner kertoi Iltalehdelle 2009-10-03, että Anneli oli surmannut miehensä perheriidan aikana itsepuolustuksena. Tästä koko jankutus lähtee. Ilmeisesti ne merkilliset Annelin "tunnuskset" yksityiset sanonnat voidaan vain nähdä tätä tausta vastaan. Niitä ei voi rinnastaa esimerkiksi Amandan kuulusteluihin, vaikka nekin ovat kuulustelijan yrityksiä johdattaa tutkinta pois siitä mitä murhapaikalla tapahtui ja mitä Amanda näki.

On ehkä mahdollista, että Manner suunnitteli Annelin kanssa yhdessä miten kerrotaan poliisille itsepuolustuksen tapahtuneen. Joka tapauksessa Annelin kertomus on kummallinen. Aivan yhtä selkeästi kuin Mannerin lausunnossa lehdessä vahvistetaan Jukan kuoleman aivan väärin.

Sillä pohjlla tietenkään voida tarkistaa onko Amanda puhunut totta. Tässä on kaksi satua jotka eivät voi tukea, eikä kumota toisiaan. Amandan havainnoista on mahdollista löytää sen minkä Amanda todella koki, mutta siitähän täällä ollaan kahta eri mieltä.

^^Niin ja ei kai tällaiset Auerin tunnustuksen tapaukset "tunnustukset" ole poliiseille mitenkään epätavallinen asia. Kuinkahan moni tämän Ulvilan surmankin on jo tunnustanut ennen ja jälkeen Annelin? Käsittääkseni ainakin yksi, jollei kaksi tyyppiä. Nyt tässä tapauksessa sitten heitettiin romukoppaan kaikki tunnustamiseen liittyvät ohjesäännöt, tai millä nimellä niitä kutsutaan. Kai on olemassajotain sääntöjä tai lakeja, joilla varmistetaan ettei kuka tahansa voi hommata itseään linnaan tunnustamalla rikoksen? Vai onko? Joku minimitaso minkä pitää täyttyä että voidaan väittää tunnustamista oikeasti tunnustamiseksi? Tässä tapauksessa "rikollinen" ei pystynyt kertomaan mitään oikeasti rikoksen tutkintaa edistävää ja lisäksi oli silminnäkijä jonka todistus kumosi tunnustajan puheet. Tai ei edes kumonnut, koska rikosta tunnustava sanoi itsekin jotenkin niin että muistan vain että ulkopuolinen puukotti minua, mutta jos ulkopuolinen on poissuljettu... Nyt sitten oli tässä oikeudenkäynnissä se absurdi tilanne että väitettiin tunnustuksen olevan oikea, samalla kun syyttäjän teonkuvaus riiteli tunnustusta vastaan. Esim. Anneli -> Jukka puukotti, syyttäjä -> Anneli puukotti itse itseään.

zem kirjoitti:--
Ymmärrän tietysti, että Auerille syötettiin "tosiasioita" kuulusteluteknisenä keinona.
Tuloksena oli kuitenkin kuudentena kuulustelupäivänä (27.8 - 24.09) "väärä tunnustus",
missä ei tulee esille mitään olennaista ja mikä on ristiriidassa muun aineiston kanssa.

Ilmeistä on, että mikäli "tunnustusta" ei olisi sunnuntaina 27.9. 2009 tullut, Auerin pidätys
ei olisi voinut jatkua - tämä olisi pitänyt laskea vapaalle jalalle, niinkuin Santaoja
todistuksessaan käräjillä 2013 kertoo:

http://www.nbl.fi/~nbl3145/litter/santa ... luista.wav

Käy mielessä, että Mannerin olisi ehkä pitänyt informoida tarkemmin asiakastaan siitä,
missä mentiin? Nyt kävi niin, että tuomari Juntikka allekirjoitti vangitsemismääräyksen
muistaakseni 28.9.2009, ja - tässä ollaan, edelleen jahnaamassa "tunnustuksesta", sen
saamisen keinoista ja sisällöstä.

Santiksen selostus täsmää aikojen kanssa. Nähdäkseni Auerin "tunnustusmoodi" käynnistyi jo ke 23.9. ja se näyttää edenneen enemmän tai vähemmän johdonmukaisesti siitä eteenpäin.

To 24.9. klo 16 mennessä se oli jo edennyt sen verran, että perusteet pidätykseen olivat olemassa. Pe 25.9. klo 13 Santis esittää puhelimitse tuomari JP:lle vangitsemisvaatimuksen, minkä rikosylikomisario PK (ilmeisesti vielä jotenkin virallisemmin) esittää seuraavana päivänä la 26.9. klo 16 käräjäoikeudelle.

Auer uskoi surmanneensa Lahden ja kertoi tapahtumista sen mukaisesti. Ellei hän itse näin olisi toiminut ja korjailujensa jälkeen allekirjoittanut kuulustelupöytäkirjoja, hänet epäilemättä olisi vapautettu su 27.9. klo 12 mennessä. Ma 28.9. tuomari MJ sitten määräsi Auerin vangittavaksi todennäköisin syin epäiltynä miehensä murhasta.

Käsitykseni mukaan tunnustus itsessään vastaa huonosti rikosoikeudellisesti tunnustukselle asetettavia kriteerejä. Hätkähdyttävämpää onkin se, mitä tunnustuskuulustelut kertovat Auerin nopeasti kyvystä eläytyä toiseen todellisuuteen ja unohtaa aiempi. Hänen mukautumiskykynsä on suorastaan pelottava.

Hän näyttäisi vilauttavan itsestään puolen, johon kuuluu piirteitä, joilloin hän ei kykene täysin kontrolloimaan itseään ja ajatuksiaan eikä muistamaan niitä jälkikäteen. Tämä tulee mieleen hänen kertoessaan hysteerisistä kohtauksista. Koko tunnustusvaihe olemassaolollaan viittaa siihen, että toinen tajunnan tila ottaa vallan. Nähdäkseni olennaista olisikin selvittää, mitkä voivat olla laukaisevat tekijät.

Valitettavasti on vaikea pitää Auerin käyttäytymistä täysin normaalina. Mielestäni kysymys täytyy olla muustakin kuin muutamasta huonosti nukutusta yöstä, mihin hän tiettävästi oli saanut nukahtamislääkettäkin.

Psyykkisesti tasapainoista aikuista, joka vieläpä on viiden ällän ylioppilas ja akateemisesti koulutettu, ei nähdäkseni ole mahdollista aivopestä/indoktrinoida niin lyhyessä ajassa ilman, että mielen rakenne olisi jotenkin poikkeuksellisen altis ulkopuolisille vaikutteille. Ei kai terve ihminen voi noin helposti suostua satuilemaan itsestään murhaajaa? Tapahtunut viittaakin nähdäkseni siihen, että oman identiteetin täytyy olla jollain tavoin hyvin hauras.

Ikävä kyllä tämä taitaa tehdä myös syyllisyys/syyttömyys-kysymyksen selvittämisen entistä vaikeammaksi.

luxetveritas kirjoitti:Ikävä kyllä tämä taitaa tehdä myös syyllisyys/syyttömyys-kysymyksen selvittämisen entistä vaikeammaksi.

Siksi kyökkipsykologian sijaan kannattaa panostaa faktojen tutkimiseen.

luxetveritas kirjoitti: Psyykkisesti tasapainoista aikuista, joka vieläpä on viiden ällän ylioppilas ja akateemisesti koulutettu, ei nähdäkseni ole mahdollista aivopestä/indoktrinoida niin lyhyessä ajassa ilman, että mielen rakenne olisi jotenkin poikkeuksellisen altis ulkopuolisille vaikutteille. Ei kai terve ihminen voi noin helposti suostua satuilemaan itsestään murhaajaa? Tapahtunut viittaakin nähdäkseni siihen, että oman identiteetin täytyy olla jollain tavoin hyvin hauras.

Mitään merkkejä tällaisesta ei kuitenkaan löytynyt mielentilatutkimuksessa. Annelin pahin "vaiva" on tässä ollut aivan liian suuri usko poliisien ja viranomaisten rehellisyyteen ja kunnollisuuteen. Jo vuorokauden valvominen aiheuttaa humalatilaa vastaavan vaikutuksen, saati sitten viiden. Tämä yhdistettynä siihen että poliisin auktoriteetilla valehdeltiin Annelin läheisten väittäneen asioita joita nämä eivät ole oikeasti väittäneet. Kyllä mä luulen että jos kuka tahansa valvoisi vuorokausitolkulla ja hänelle poliisi väittäisi faktana asioita kolmen vuoden takaa, jotka läheisetkin olisivat muka todeksi vahvistaneet, niin luulenpa että erittäin suuri osa ihmisistä rupeaisi epäilemään itseään. Ei varmaan kaikki, mutta erityisesti ne kilteimmät ja kunnollisimmat, jotka ei osaa edes kuvitella poliisin valehtelevan, koska itse ovat niin pohjattoman rehellisiä ettei sellainen vaihtoehto tule edes mieleen. Vanha totuus on esim. se, että usein se parisuhteen pettävä osapuoli on kauhean epäluuloinen myös puolisonsa tekemisiä kohtaan . Koska tietää itse tietää minkälaista vilunkipeliä on mahdollista pelata.

Ja tulipa mieleen tästä sekin kuinka joku itsensä selvännäkijäksi tituleeraava ilmoitti nähneensä erittäin selkeän näyn siitä miten Anneli puukotti Jukkaa. Sillä lailla! Jopa joku tuntematon joka on nähnyt Annelista ja Jukasta pelkästään valokuvan, pystyy rakentelemaan mielessään kuvia siitä mitä on tapahtunut, täysin omaan mielikuvitukseensa perustuen. Saati sitten Anneli, jolla on varmasti päässään oikein kirjasto perheriitoja (kuten meillä kaikilla jotka eletään parisuhteessa) ja kuvia Jukasta veitsi kädessä (käymässä piimälimpun kimppuun).

Anneli yrittää selittää murhaa tapoksi kehittelemällä perheriitateemaa. Manner on kuitenkin fiksumpi ja tajuaa:ei mene läpi.Siksi täyskäännös ja tunnustuksen peruminen.Voi mennä läpikin kun vanhin tyttö pysyy tarinassaan.Näyttö on kyllä mielestäni hieman heiveröistä verrattuna normaalitapauksiin,jossa tappamista ei juurikaan suunnitella ja tekijäkin on ympäripäissään.

haulinippu kirjoitti:Anneli yrittää selittää murhaa tapoksi kehittelemällä perheriitateemaa.

Kyllä perheriitateema oli poliisin Auerille syöttämä tarina. Niin kuin Jarmo Valkama Auer-dokumentissa toteaa: jos me saadaan tuomarit uskomaan perheriitaan, niin silloin ei kukaan usko, että muutaman tunnin päästä on ulkopuolinen tullut lasin läpi tappamaan isäntää.

Perheriitateema on vain huono siinä mielessä, ettei se sovi teknisiin todisteisiin eikä taustanauhateoriaan. Siinä mielessä perheriita on teemana looginen, että jos toinen puoliso on tappanut toisen, niin Pihtiputaan mummokin ymmärtää, että se on varmaan ollut sille jostain suuttunut.

luxetveritas kirjoitti:

zem kirjoitti:--
Luxeveritas kirjoitti:

Käsitykseni mukaan tunnustus itsessään vastaa huonosti rikosoikeudellisesti tunnustukselle asetettavia kriteerejä. Hätkähdyttävämpää onkin se, mitä tunnustuskuulustelut kertovat Auerin nopeasti kyvystä eläytyä toiseen todellisuuteen ja unohtaa aiempi. Hänen mukautumiskykynsä on suorastaan pelottava.

Hän näyttäisi vilauttavan itsestään puolen, johon kuuluu piirteitä, joilloin hän ei kykene täysin kontrolloimaan itseään ja ajatuksiaan eikä muistamaan niitä jälkikäteen.
Ikävä kyllä tämä taitaa tehdä myös syyllisyys/syyttömyys-kysymyksen selvittämisen entistä vaikeammaksi.

Mikäli näin olisi, voitko selittää minulle miksi Anneli päästettiin kolmeksi vuorokaudeksi pidätyksien välillä takaisin kotiin miettimään asioita?

Eivätkö poliisit huomanneet tällaistä seikkaa?

Vespa velutina kirjoitti: Kyllä perheriitateema oli poliisin Auerille syöttämä tarina. Niin kuin Jarmo Valkama Auer-dokumentissa toteaa: jos me saadaan tuomarit uskomaan perheriitaan, niin silloin ei kukaan usko, että muutaman tunnin päästä on ulkopuolinen tullut lasin läpi tappamaan isäntää.

Perheriitateema on vain huono siinä mielessä, ettei se sovi teknisiin todisteisiin eikä taustanauhateoriaan. Siinä mielessä perheriita on teemana looginen, että jos toinen puoliso on tappanut toisen, niin Pihtiputaan mummokin ymmärtää, että se on varmaan ollut sille jostain suuttunut.

Tavallaan tuo Valkaman logiikkakin on ihan älytön=) Ikäänkuin ulkopuolinen surmaaja ei voisi tulla taloon, jossa riidellään, tai että hän jotenkin edeltäkäsin osaisi varmistaa hetken, jolloin aviopari on sovussa=) Ulkopuolinen murhaaja tulee ihan silloin kun hänelle itselleen sopii, ja se voi olla kesken riidan tai jonain muuna aikana, eli ei liity talossa olijoiden tekemisiin mitenkään.

Caldera kirjoitti:

luxetveritas kirjoitti: Psyykkisesti tasapainoista aikuista, joka vieläpä on viiden ällän ylioppilas ja akateemisesti koulutettu, ei nähdäkseni ole mahdollista aivopestä/indoktrinoida niin lyhyessä ajassa ilman, että mielen rakenne olisi jotenkin poikkeuksellisen altis ulkopuolisille vaikutteille. Ei kai terve ihminen voi noin helposti suostua satuilemaan itsestään murhaajaa? Tapahtunut viittaakin nähdäkseni siihen, että oman identiteetin täytyy olla jollain tavoin hyvin hauras.

Mitään merkkejä tällaisesta ei kuitenkaan löytynyt mielentilatutkimuksessa.

Tietääkseni mielentilatutkimuksessa arvioidaan, onko henkilö toiminut tekoa tehdessään täydessä ymmärryksessä vai mahdollisesti täyttä ymmärrystä vailla olevana. Tuloksella katsotaan olevan merkitystä asianomaisen moraaliseen vastuuseen teostaan. Jokainen ymmärtää, että arviointi on jossain tapauksissa asiantuntijoillekin erittäin vaikeaa. Milloin Auerille muuten tehtiin mielentilatutkimus?

Annelin pahin "vaiva" on tässä ollut aivan liian suuri usko poliisien ja viranomaisten rehellisyyteen ja kunnollisuuteen. Jo vuorokauden valvominen aiheuttaa humalatilaa vastaavan vaikutuksen, saati sitten viiden. Tämä yhdistettynä siihen että poliisin auktoriteetilla valehdeltiin Annelin läheisten väittäneen asioita joita nämä eivät ole oikeasti väittäneet. Kyllä mä luulen että jos kuka tahansa valvoisi vuorokausitolkulla ja hänelle poliisi väittäisi faktana asioita kolmen vuoden takaa, jotka läheisetkin olisivat muka todeksi vahvistaneet, niin luulenpa että erittäin suuri osa ihmisistä rupeaisi epäilemään itseään. Ei varmaan kaikki, mutta erityisesti ne kilteimmät ja kunnollisimmat, jotka ei osaa edes kuvitella poliisin valehtelevan, koska itse ovat niin pohjattoman rehellisiä ettei sellainen vaihtoehto tule edes mieleen. Vanha totuus on esim. se, että usein se parisuhteen pettävä osapuoli on kauhean epäluuloinen myös puolisonsa tekemisiä kohtaan . Koska tietää itse tietää minkälaista vilunkipeliä on mahdollista pelata. --

1) Kenen sanomisiin perustuu väite Auerin sinisilmäisyydestä ja suuresta uskosta poliisien ja viranomaisten rehellisyyteen ja kunnollisuuteen? - Vanhimman lapsen (A) puhuttelu 21.9.2009 kertoo nähdäkseni aivan toisenlaisesta asenteesta poliisia kohtaan.

• 
  
  M: Poliisilla on ollu teidän kotona tilakuuntelu, siihen tarvitaan oikeudelta lupa ja sitä pystyy myöntämään vaan erittäin törkeistä rikoksista, se tarkottaa et me ollaan pystytty kuulemaan mitä teil on keskusteltu? --
  A: Just silt meist on tuntunu et siel on joku.
  M: Siel ei oo ollu ketään mut tänä päivänä pystyy semmost tekemään?
  S: -- Mitä tarkotat sil et siel on ollu joku?
  A: Tai siis et siel oli joku kuuntelu.
  S: Teist tuntu siltä?
  --
  A: Me aateltii et ku poliisi kerra epäilee äitii vaik äiti ei oo voinu tehdä sitä ni samantien ne voi olla niin säälittäviä et ne on laittanu sinne jonku kuuntelulaitteen tai sit se äitin poikaystävä on voinu ollaki poliisi ja sit se on vaa esittäny äitin poikaystävää.
  S: Oottekste äitin kanssa jutellu tämmöstä?
  A: Joo.
  S: Onks äiti epäilly et äitin poikaystä voi olla poliisi?
  A: On se aika omituisii kysymyksii kysyny, mä en tiiä mitä mut äiti sano et aika outoja. Tai sit se voi olla joku muu mut äiti sano et se voi olla.
  S: Mille susta tuntu?
  A: Musta tuntu et siel on voinu olla joku.
  S: Se tilakuuntelu on ollu ja tilannetta on seurattu?
  M: -- Sun mielestä poliisi on ollu säälittävä, mut poliisin on pakko ilmottaa et se on ollu?

2) Kenen sanomisiin perustuu väite 5 vuorokauden valvomisesta? Aiemmin on levitetty väitettä 5 vuorokauden valvottamisesta, jota poliisi olisi harjoittanut, mutta kun sille ei ole perusteita, puhutaan valvomisesta. Kuten totesin, Auer on hyvin koulutettu aikuinen. Hän ei ole pikkulapsi eikä kokematon nuori aikuinen, joka ei tuntisi elimistönsä toimintaa eikä kykenisi arvioimaan sen tarpeita. Poliisin vapauttaessa hänet 21.9. klo 12 mennessä hänellä oli 2 vuorokautta aikaa levätä ja nukkua kotonaan niin paljon kuin haluasi. Tiettävästi hänellä ei tuolloin ollut velvoitetta huolehtia edes lapsistaan. Auer myös itse kertoo käyneensä 23.9. terveyskeskuksessa ja saaneensa lääkäriltä nukahtamislääkkeitä. Nukahtamislääkkeet ovat juuri sitä varten, että niillä voidaan stressitilanteessa varmistaa henkilölle riittävä yöuni.

3) Kenen sanomisiin perustuu väite Auerin pohjattomasta rehellisyydestä ja luottavaisuudesta? - Tietääkseni Auer oli suhteen alussa erittäin mustasukkainen ja epäluuloinen Lahden suhteen. Kannattaa myös muistaa, millä tavoin hänen ja Lahden välinen suhde alkoi. Epäluuloisuuteen viittaa myös Lahden kurssitoverin (OPP) todistajalausunto vuoden 2004 tilanteesta.

luxetveritas kirjoitti: Tietääkseni mielentilatutkimuksessa arvioidaan, onko henkilö toiminut tekoa tehdessään täydessä ymmärryksessä vai mahdollisesti täyttä ymmärrystä vailla olevana. Tuloksella katsotaan olevan merkitystä asianomaisen moraaliseen vastuuseen teostaan. Jokainen ymmärtää, että arviointi on jossain tapauksissa asiantuntijoillekin erittäin vaikeaa. Milloin Auerille muuten tehtiin mielentilatutkimus?

Mielentilatutkimuksessa arvioidaan paitsi syyntakeisuus, myös yleinen psyykkinen terveys. Ja tämä on sitten myös tavattu kokonaisuutenaan ilmoittaa, esim. Panttila narsisti psykopatian piirteillä, Nykopp antisosiaalinen psykopatian piirteillä, kuten myös Laamanen jne. Anneli: psyykkisesti täysin terve. Manner niitä päävikojen puuttumisia aikanaan listasi, ei persoonallisuushäiriöitä, ei päihdeongelmia, ei masennusta, ei impulssikontrollin ongelmia. Ja arvioinnin vaikeutta tässä nyt kyllä liioittelet, varsinkin Suomessa jossa tehdään erittäin perusteellinen mielentilatutkimus ja jossa käydään läpi myös syytetyn historia. Muistan miten joku opettaja kertoi, miten hänelle oli näissä merkeissä soitettu vanhasta oppilaasta. Ja kyllähän tästä Auerin tervepäisyydestä ja yleisestä kunnollisuudesta kertoo ihan kaikki. Ainoa joka suostuu todistamaan että Auer on väkivaltainen hullu, on Jukan kurssikaveri joka ei ole koskaan edes tavannut Annelia . (Eikä kannata edes aloittaa Breivikistä, Breivikin eka mielentilatutkimus olisi sitä että asiantuntijat haastatteli häntä pariin otteeseen, ja tällä menetelmällä tuli esim. Lauermaan hämmästyttänyt tulos. Sittemminhän tehtiin enemmän suomalaista mielentilatutkimusta vastaava tutkimus ja tulos vaihtui, siihen suuntaan mihin Lauerma arvelikin).