Gustafssonin vammat (ketju 2)

[rootbeer]

Ero selviytymisen ja menehtymisen välillä on tässä kyseissä tapauksessa saattanut olla hiuksen hieno.Itse käytät surutta yhden uhrin vammoista termiä "snagarivamma" tai "vain matalaenerginen" ymmärtämättä sitä tosiasiaa,että vammat olisivat voineet olla tappavia.Jostain syystä niin ei kuitenkaan käynyt.Mielelläsi uskot asiantuntijalääkäreitä joiden lausunnot tukevat NG:n syyllisyyttä.Samalla kuitenkin vähättelet sellaisten asiantuntijoiden kuin O.T. lausuntoja,jotka tukevat NG:n syyttömyyttä.Samoin aikalaislääkäreiden diagnoosit pystyt sivuuttamaan ongelmitta.Mieti,mistä se pahoinvointisi kumpuaa.

[Misri]

Ero selviytymisen ja menehtymisen välillä on tässä kyseissä tapauksessa saattanut olla hiuksen hieno.Itse käytät surutta yhden uhrin vammoista termiä "snagarivamma" tai "vain matalaenerginen" ymmärtämättä sitä tosiasiaa,että vammat olisivat voineet olla tappavia.Jostain syystä niin ei kuitenkaan käynyt.Mielelläsi uskot asiantuntijalääkäreitä joiden lausunnot tukevat NG:n syyllisyyttä.Samalla kuitenkin vähättelet sellaisten asiantuntijoiden kuin O.T. lausuntoja,jotka tukevat NG:n syyttömyyttä.Samoin aikalaislääkäreiden diagnoosit pystyt sivuuttamaan ongelmitta.Mieti,mistä se pahoinvointisi kumpuaa.

Tämä juuri herättääkin sen suuren kysymysmerkin. Kun ottaa huomioon, että nämä surmat tapahtuivat ahtaassa rajatussa tilassa. Kuten leukakirurgian erikoislääkäri Kontio asian muotoili: -" Olen tutkinut potilaan ja todennut, että vammat ovat erilaiset kuin muilla uhreilla, mikä hrättää kysymyksiä". Hän muotoilee.

Termi "nakkikioskivammat" on varsin kuvaava syystä, että Suomessa poikkeuksellisesti suurin osa kasvojen alueen vammoista syntyy phoinpitelyjen vuoksi. Tämän tyyppiset vammat ovat matalaenergisiä pahoinpitelyvamoja, eli tekijän omilla lihaksilla ilman apuvälineitä aiheutettuja vammoja.

Minä en suinkaan vähättele O.T:vuon lausuntoja. Mutta voidaan sanoa, että hän pääasiassa toi esiin näitä luonnotieteen tarjoamia äärimmäisiä mahdollisuuksia esimerkein esiin ja raketeli sen tuomista mahdollisuuksista, NGlle mahdollisen aivovamman. Tämä lausunto siis perustui mahdolliseen, ei todennäköisyyksiin, eli "mahdollisuudet vastaan todennäköisyydet". Ja kun tidetetään se, että tälläisesta pahoinpitelystä, ei yleensä seurauksena ole aivovamma, se on hyvin harvinaista. Suomalaistutkimuksen mukaan 1-2% prosentissa matalaenergisen pahoinpitelyn aiheuttamissa vammoissa syntyy jonkinasteinen aivovamma.

Tähän vielä kuvaava esimerkki Tenovuon epäloogisuudesta:

"- Syyttäjä kysyi Tenovuolta aivovamman aiheuttajasta. - Siitä ei kai ole tietoa, eikä sillä kai ole merkitystäkään.

- Voiko nyrkinisku aiheuttaa aivovamman?

- Ei yleensä, mutta kyllä esimerkiksi nyrkkeilyssä."

[rootbeer]

Kenenkäs lihaksilla vammat on tuotettu jos ei tekijän?Se,että tekijä lyö esim. kivellä,ei tee vammasta korkeaenergistä,ymmärrätkö?Kivi on tosin vahingollisempi kuin esim. nyrkki,osuessaan ihmisen luustoon.Korkeaenergiseksi vammat voisi ehkä luokitella jos kiven paikalla olisikin maila,putki tai vastaava,jonka ansiosta lyöntiliikkeen kiihtyvyys olisi suurempi kuin tekijän oma fysiikka mahdollistaa.
NG:llä todettiin jo 1960 aivovamma.Jos se ei sovi omaan teoriaasi niin asia pitäisi pystyä kumoamaan muilla teeseillä kuin "matalaenerginen" tai "snagarivamma".Aikalaislääkäreiden diagnoosi olisi kumottava konkreettisten todisteiden kanssa,ja samalla heidän ammattitaitonsa olisi kyseenalaistettava.Muuten on tyydyttävä siihen,että NG:llä todettiin aivovamma,ja se siitä.Se,että NG:llä on muita lievemmät vammat ei ole (välttämättä) hänen oma syynsä,ja vammojen erilaisuudelle voi hyvinkin löytyä ihan loogisetkin perusteet.

[Puliukko]

^ Mitä ihmeen yhteistä sinä näet A. Mäen ja NGn vammoissa. Mäkeä oli lyöty päähän kaksi kertaa raskaalla astalolla merkittävää voimaa käyttäen. Joista Mäelle oli aiheutunut kallonmurtumia ja sisäänpainaumruhjoumia, aina isoihin aivoihin asti. NGn vammat oli tuotettu fyysistä voimaa käyttäen. NGlle ei todettu kallonmurtumia, kallon ulkoisissa ja sisäisissä rakenteissa, ei todettu vammoja eli ehyt oli kallo, kuin kanamunan kuori. Mistä hevosmiesten tietotoimistosta tuo virheellinen tieto on peräisin, että Mäkeä olisi yritetty elvyttää? Asiantuntijalääkäreiden ryhmän kanta oli, ettei NGllä ollut sellaista merkittävää aivovammaa joka olisi voinut aiheuttaa pidempikestoisen tajuttomuuden ja vienyt siten toimintakyvyn.

Sinä tarkoitat asiantuntijalääkäreillä vain syyttäjäpuolen lääkäreitä ja "unohdat" kokonaan vastapuolen asiantuntijalääkäreiden mielipiteet.

NG:n alkuperäinen diagnoosi oli aivoruhje ja brillen hematooma. Aivosähkökäyrä ja Babinskin koe tukivat aivovammaa. Mitään näistä ei ole pystytty kumoamaan. Pelkkä teorian lukeminen ei riitä, vaan se pitää todistaa käytännössä. Se, että aivovammaa ei näkynyt 2000-luvun kuvauksissa ei ole niin yksinkertainen asia kuin voisi kuvitella. Noin pitkä aika tapahtuman ja kuvauksen välillä ei ole se luotettavin mahdollinen. Pitää myös muistaa, että diffuusi aivovamma ei näy myöskään kuvauksissa. Se on myös muistettava, että suurin osa aivovammoista paranee täysin. Esim. Mika Häkkinen sai vuonna onnettomuudessa vuonna 1995 kuolettavan aivovamman, mutta toipui vuoden kuluttua takaisin ajokuntoon. Tämä esimerkki osoittaa, että väite, että NG:n aivovamma olisi estänyt bussikuskin ammatin harjoittamisen on perätön.

Tuossa uusi ja mielenkiintoinen artikkeli, joka liittyy NG:n vammoihin.

Lievän aivovamman arviointi haastaa lääkärit
Julkaistu 31.10.2012 08.15
Vaikean ja keskivaikean aivovamman diagnosoinnissa ei yleensä ole vaikeuksia, mutta lievän aivovamman tai aivotärähdyksen seurausten arviointi saattaa haastaa lääkärit. Näin sanoo aivovammojen hoitoon ja kuntoutukseen erikoistunut yhdysvaltalainen fysiatri Nathan D. Zasler.
Aivovammoista noin 85 prosenttia luokitellaan lieviksi.
– Aivotärähdysten ja lievien aivovammojen hoidossa on tärkeää uni ja riittävä kipulääkitys. Kipu voi vaikeuttaa myös kognitiivista suoriutumista ja heijastua muistiongelmiin. Lievissä aivovammoissa lääkärin on tärkeää antaa tietoa optimisesti, mutta realistisesti. Potilaan ennuste on silloin parempi, Invalidiliiton Käpylän kuntoutuskeskuksen aivovammaseminaarissa puhunut Zasler sanoo.
Suurin osa potilaista paranee kolmen kuukauden–kuuden kuukauden kuluessa. Toipumista hidastavat aivovamman yhteydessä syntyneet lisävammat, kuten hajuaistin menetys. Niskavammat huonontavat ennustetta.
– Lääkäreiden tulee ymmärtää oireiden jatkumon luonne. Usein on epäselvää, johtuvatko oireet liikenneonnettomuudessa tulleesta niskan retkahdusvammasta vai aivovammasta vai niiden yhdistelmästä, Zasler sanoo.
Potilaat voivat myös liioitella tai vähätellä aivovamman jälkeisiä oireitaan. Aivovamman oireiden laaja jatkumo vaikeuttaa arviointia.
– Ammattiurheilijoilla on valmentajien ja sponsorien asettamia paineita päästä nopeasti takaisin lajinsa pariin. Jos aivovammaan liittyy korvauskysymyksiä tai etuuksien selvittelyä, saattaa potilas myös suurennella oireitaan, Zasler kuvaa.
Hän kertoo esimerkin amerikkalaisen jalkapallon sarjapelaajasta, joka myönsi huijaavansa ennen kautta tehtävässä, kognitiivisia taitoja mittaavassa kokeessa. Tämä siksi, että hän pääsisi mahdollisen aivotärähdyksen tai lievän aivovamman jälkeen nopeammin takaisin peliin.
– Neuropsykologisissa testeissä tulisikin aina selvittää pitävästi, että potilas tekee tehtävät tosissaan. Testejä tulee myös vaihdella ja niiden sopia aivovammojen jälkioireiden selvittelyyn, Zasler sanoo.
Aivovammojen kuntoutukseen erikoistunut Zasler pitää uusien laitteiden ja apuvälineiden kehitystä merkittävänä aivovammapotilaiden kuntoutuksessa.
– Kokemuksemme mukaan neuroteknologian käyttö on lisännyt potilaiden kotiutumista kotiin ja kuntoutusajat ovat lyhentyneet. Laitteita täytyy katsoa avoimin mielin ja selvittää niiden vaikutusta tutkimuksin.
Suomessa aivovamman saa vuosittain noin 35 000 ihmistä. Heistä noin 1 100 kuolee ja noin 4 000 jää työkyvyttömiksi.
Maria van der Meer
Kuva: Panthermedia

Toinen on vielä mielenkiintoisempi artikkeli.

Erilaisia vammoja ja vammamekanismeja

Vammamekanismeista lisää

Erilaiset pään vammat ovat yleisiä niin työ- kuin vapaa-ajan tapaturmissakin. Aivovamman saa vuosittain 15.000-20.000 ihmistä. Suomessa arvioidaan olevan noin 100.000 henkilöä, joilla on pysyviä aivovamman jälkioireita. Aivovammoista merkittävä osa jää kokonaan toteamatta eikä niistä jää merkittävää haittaa potilaalle. Toisaalta jopa kolmasosassa todetuissa vammoissa vaikeusaste aliarvioidaan. Kaikki päähän kohdistuneet iskut eivät kuitenkaan aiheuta aivovammaa. Lievän vamman saaneista suurin osa toipuu täysin.

Päässä olevia aivoja suojelevat pään luut, jotka muodostavat kallon. Päähän liittyy läheisesti tärkeä hermokudosta oleva selkäydin, joka takaraivossa olevan aukon kautta liittyy aivoihin ja on herkkä vammautumiselle. Pään vammat voidaan karkeasti jakaa kahteen osaan. Aivoruhje on niistä vakavampi ja syntyy päähän kohdistuneesta iskusta, jonka seurauksena voi tulla kallonmurtuma ja ruhje aivokudokseen. Yleisempi ja vaarattomampi on aivotärähdys, jolla tarkoitetaan päähän kohdistuneen iskun aivoille aiheutunutta lyhytaikaista häiriötä. Aivotärähdyksen oireita ovat eriasteiset tajunnanhäiriöt, päänsärky, pahoinvointi, näköhäiriöt, muistihäiriöt ja tasapainohäiriöt. (näitä kakkia oireita taisit kuvatakin animaatiossa)
Arvellaan, että Suomessa saa vuosittain noin 15–20 000 henkeä aivovamman. Kaksi kolmesta vammasta tulee miehille, ja erityisessä vaarassa ovat nuoret miehet. Taipumus riskikäyttäytymiseen ja päihtymys lisäävät vammautumisriskiä. Alkoholi onkin osallisena joka toisessa aivovammassa. Työikäisten aivovammat syntyvät tavallisimmin liikenteessä, mutta ikääntyessä kaatumistapaturmat lisääntyvät. Enemmistö yli 75-vuotiaista aivovammapotilaista on naisia. Tiedetään, että kerran vammautuneella on 3–10-kertainen riski saada myöhemmin uusi aivovamma. Suomessa elää arviolta 100 000 henkilöä, joilla on oireileva aivovamman jälkitila.

[Misri]

Kenenkäs lihaksilla vammat on tuotettu jos ei tekijän?Se,että tekijä lyö esim. kivellä,ei tee vammasta korkeaenergistä,ymmärrätkö?Kivi on tosin vahingollisempi kuin esim. nyrkki,osuessaan ihmisen luustoon.Korkeaenergiseksi vammat voisi ehkä luokitella jos kiven paikalla olisikin maila,putki tai vastaava,jonka ansiosta lyöntiliikkeen kiihtyvyys olisi suurempi kuin tekijän oma fysiikka mahdollistaa.
NG:llä todettiin jo 1960 aivovamma.Jos se ei sovi omaan teoriaasi niin asia pitäisi pystyä kumoamaan muilla teeseillä kuin "matalaenerginen" tai "snagarivamma".Aikalaislääkäreiden diagnoosi olisi kumottava konkreettisten todisteiden kanssa,ja samalla heidän ammattitaitonsa olisi kyseenalaistettava.Muuten on tyydyttävä siihen,että NG:llä todettiin aivovamma,ja se siitä.Se,että NG:llä on muita lievemmät vammat ei ole (välttämättä) hänen oma syynsä,ja vammojen erilaisuudelle voi hyvinkin löytyä ihan loogisetkin perusteet.

^ Ei ole mitään syytä kyseenalaistaa aikalaislääkäreiden ammattitaitoa, se vain pitää suhteuttaa sen ajan tietämyksen tasoon. Aikanaan aivovammaan viittaavaa, etsittiin monin eri tavoin. Kuitenkaan mitkään NGlle tehdyt tutkimukset ja kokeet, eivät tukeneet merkittävän aivovamman näkemystä.

Niinpä kotiuttamispapereihin oli kirjoitettu. "Potilas toipunut hyvin vammoistaan, ainoastaan muistamattomuus on totaali". NG toipui niin hyvin, että kykeni täysin työkykyisenä palamaan työelämään, mitään vammoista aiheutunutta myöhempääkään haittaa, hänelle ei todettu olleen.

Tutkimuksellista faktaa on: "Suomalaistutkimuksen mukaan 1-2% prosentissa matalaenergisen pahoinpitelyn aiheuttamissa vammoissa syntyy jonkinasteinen aivovamma".

Myös Tenovuo lopulta tunnusti todennäköisyydet ja mainitsi suoraan kysyttäessä, voiko nyrkiniskusta aiheutua aivovamma? "Ei yleensä, nyrkkeilyssä kylläkin".

[rootbeer]

Tekninen tutkimus tukee käsitystä,että NG on ollut teltan sisäpuolella saadessaan vammat.Olet itse perehtynyt teltan verijälkiin hyvin,et varmasti voi kiistää tuota tutkimuksen tulosta.Miten siis NG olisi saanut muita "matalaenergisemmät" vammat teltan sisäpuolella,ja samanaikaisesti syyllistynyt kolmeen murhaan?Lisäksi lehdistö osasi 7.6.60 kirjoittaa NG:stä "... leukansa on lyöty murskaksi jollain tylpällä esineellä".SPR:nm sairaala antoi tiedotteen jonka mukaan "..vaikean aivotärähdyksen vuoksi hänen tilansa on edelleen vakava".Lääkäreistä I.Hassinen totesi esitutkinnassa että NG:n tajunnantaso oli erittäin alhainen.Kyse ei ole mitenkään "nykyajan tietämyksestä" vaan ihan yksinkertaisesti siitä,että NG oli vaikeasti vammautunut sairaalaan tuotaessa.Millä mittapuulla tahansa.

[matlockb]

^Tässä on kuitenkin se, että vaikka diagnoosi oli aivoruhje, ei NG ollut sairaalaan tuotaessa vakavasti vammautunut, vaikka niin tosin ensin oletettiin ja tila kuitenkin kohentui päivä päivältä eikä NG tarvinut mitään erityisiä hoitotoimenpiteitä, tutkimuksia tosin tehtiin ja väitän hoitavan lääkärin, Niilo Karikosken olleen sen ajan alan ekspertti, ottihan lääkintöneuvoksenkin arvonimen saanut Karikoski viimeiset potilaansa vastaan vuonna 1995 ja toimi mm. sotavammasairaalan ylilääkärinä, valitettavasti oikeudessa häntä ei enää voitu kuulla, eikä ilmeisesti kuultu koskaan 1990-luvullakaan koskien NG:n vammoja ja niiden vakavuutta joita hän olisi osannut verrata hoitaneena lääkärinä v. 1960 lääketieteeseen ja 1990-luvun lääketieteeseen, joka olisi jollain tapaa verrattavissa nykylääketieteeseenkin.

[rootbeer]

Mitäs ERITYISIÄ hoitotoimenpiteitä tuollainen "aivoruhje" olisi vaatinut?Aivotärähdyksen hoito lienee voittopuoleisesti lepoa,lepoa ja lepoa.Eikös juuri sitä ollut sairaalassa tarjolla?Kyllä ne aikalaiskertomukset ja lääkäreiden havainnot tuoreeltaan yhdistettynä hoitomuotoon, ovat ihan linjassa diagnoosin kanssa.Ainakaan mikään ei viittaa ehdottomasti siihen,että diagnoosi olisi ollut täysin metsässä.

[matlockb]

^En usko että diagnoosi mitenkään täysin metsässä on ollut. Kun noista NG:n vammoista kiistellään niin olen erityisen pettynyt siihen, että Karikoskea ei kuultu 1990-luvulla, tosin siihen ei ollut tarvettakaan koska eihän Gustafssonia epäilty/syytetty mistään vielä tuolloin. Väitän että paras asiantuntija arvioimaan vammoja ja niiden vakavuutta olisi ollut Karikoski itse, ei esim. Hirvensalo, Tenovuo tai Öhman (mitenkään heidän ammattitaitoaan kyseenalaistamatta, kaikki varmasti erittäin kokeneita ja päteviä lääkäreitä).

[Misri]

^ Kyllä vanhoista hoitotiedoista ilmenee, että mahdollista aivovauriota on monella tapaa etsitty, mutta mitään viitteitä sellaisesta ei havaittu. Joten en näe, että Karikosken todistus olisi tuonut jotain uutta varmistusta mahd. aivovauriosta. Silloin aikoinaan jo tehtiin kaikki mahdolliset tarvittavat tutkimukset aivovamman varmistamisen osalta. Näin ollen ainoaksi vallitsevaksi oireeksi, jäi potilaan täydellinen muistamattomuus tapahtuman jälkeiseltä ajalta.

[Misri]

Tekninen tutkimus tukee käsitystä,että NG on ollut teltan sisäpuolella saadessaan vammat.Olet itse perehtynyt teltan verijälkiin hyvin,et varmasti voi kiistää tuota tutkimuksen tulosta.Miten siis NG olisi saanut muita "matalaenergisemmät" vammat teltan sisäpuolella,ja samanaikaisesti syyllistynyt kolmeen murhaan?Lisäksi lehdistö osasi 7.6.60 kirjoittaa NG:stä "... leukansa on lyöty murskaksi jollain tylpällä esineellä".SPR:nm sairaala antoi tiedotteen jonka mukaan "..vaikean aivotärähdyksen vuoksi hänen tilansa on edelleen vakava".Lääkäreistä I.Hassinen totesi esitutkinnassa että NG:n tajunnantaso oli erittäin alhainen.Kyse ei ole mitenkään "nykyajan tietämyksestä" vaan ihan yksinkertaisesti siitä,että NG oli vaikeasti vammautunut sairaalaan tuotaessa.Millä mittapuulla tahansa.

Tehdyssä teltan verijälkitutkimuksessa totetaan: "DNA- tutkimuksen perusteella Nils Gustafssonin DNA- tunnisteeseen sopivaa verta on voitu osoittaa teltan sisäpinnalta II ja III - sivun, nurkka-alueelta kosketusveri/vuotanut veri". NGn sijainti löytöhetkellä, ei vastannut hänen verijälkiään teltan sisäpuolella.

Sijoitetaanko vaikeasti vammautunut, ensihoidon jälkeen tavalliselle vuodeosastolle?

[matlockb]

Tunnustan nyt laiskuuteni kun en jaksa kahlata ketjua läpi, mutta joitain kuvia vuodelta 1960 (koskien NG:tä) oli sairaalasta muistaakseni kadonnut, oliko kyse juurikin noista pääkuvista? Vai alkaako muistini pettää nyt kokonaan.. joku asian muistava/tietävä voisi vastata.

[Misri]

^ Tarkoitat varmaan rtg-kuvia? Todistaja Antti Servo( kuulusteltu 7.9.2004) "kertoo toimineensa röngtenlääkärinä Töölön sairaalassa vuosina 1973 - 2004. Viitaten Gustafssonille tutkimuksen tehneen röngtenlääkärin lausuntoon todistaja toteaa lausunnon olevan huolellinen ja hoitokirjoista ilmenevän, että mahdollista aivovauriota on monella tapaa etsitty, mutta mitään viitteitä, sellaisesta, ei ole havaittu".

[rootbeer]

Kerrotko Misri,mitä sijoitteluvaihtoehtoja potilaille oli sairaaloissa Suomessa 1960?Ihan vihjeenä voin kertoa,että ensimmäiset teho-osastot otettiin Suomessa käyttöön muistaakseni 1964.Eiköhän sen ajan hoitohenkilökunta tehnyt päätökset tapauskohtaisesti niillä resursseilla mitä oli käytettävissä.NG:n vammoihin suhtauduttiin sairaalassa vakavasti,mikä oli tietysti ainoa oikea tie.Vammat todettiin vakaviksi,vaikka diagnoosi jäikin hiukan epäselväksi.

[Misri]

^ "Töölön sairaalan asiakirjojen mukaan Nils Gustafsson on tuotu poliklinikalle 5.6.1960 klo 14.00. Tulovaiheessa Gustafssonista on merkitty: unelias, reagoi jonkin verran puhutteluun, vastaa sanoja josta ei saa selvää jne. Pulssi on suuri tasainen, säännöllinen 55 kertaa minuutissa, verenpaine 140/80. Hoitokirjoissa ei ole merkintää, että potilaan humalatilaa olisi selvitetty".

"Töölön sairaalan röngtentutkimuksissa, ei ole todettu kallovammaa. Alaleuassa vasemmalla on poikkimurtuma ja myös murtuma samalla puolella leukanivelen lähellä. Poikkimurtuman kohdalla ja vasemman korvan yläpuolella on ruhjehaavat, jotka hoidettu ompelein. Alkutoimien jälkeen Gustafsson on siirretty osastolle kaksi, ja 7.6 1960 neurokirurgiseen klinikkaan. 17.6 1960 hänelle on suoritettu PEG-tutkimus (aivojen ilmatutkimus). Tutkimuksessa ei tullut esille aivovammaa. Gustafsson on kotiutettu 23.6 1960 potilas toipunut hyvin, mutta muistamattomuus on edelleen totaali". lainaukset etp - Nils Gustafssonin vammat ja niiden hoito. Töölön sairaalan hoitotiedot vuodelta 1960.






.