MURHA.INFO

Käräjäoikeuden erimielinen lausuma antaa ristiriitaisen kuvan tuomiosta, joka on salainen. Oikeuden puheenjohtaja uskoi, että Anneli oli kolmesti pahoinpidellyt lapsiaan. Tuomaritytöt määräsivät Annelin maksettavaksi 2.500 euroa. Se on siis pari prosenttia korvausten kokonaissummasta, 150.000 euroa. Merkillistä on, että naistuomarit eivät huomanneet kuin kasi pahoinpitelyä, mutta seksuaalista häirintää Amandaa ja neljävuotista tyttöä kohtaan.
kts http://seppo-isotalo.blogspot.se/2012/0 ... jaksi.html

Motiivi hakusessa, jos sanoisin näin.. jotain aavistuksia.



Ovettomassa makuuhuoneessa on varmaan nähty akteja vaikka kuinka monta kertaa. Sittenkään en uskoisi, että juuri ne olisivat niitä 'arkisia tapahtumia', joista pojan kertomus olisi saanut alkunsa, kuten Auer jossakin lehtihaastattelussa vihjaisi. No,voihan se olla, että jos ne olivat ihan 'arkipäivää', niin siinä on voinut käydä 'hassusti'...mukaan on tullut 'elementtejä', joita aikuisten rakkauselämään ei normaalisti kuulu (anteeksi sana normaali, jotkut ärtyvät siitä..)..hm..

Joo, ei, siis, mä en pysty tästä asiasta sanomaan mitä ajattelen. Väliäkö sillä.

Lapset ovat todella pelänneet äitiään, ainakin kolme heistä. Ainakin kolme. Kesti kauan, ennen kuin nuoremmat avasivat suunsa. Ja niin kuin mm rantakoski on maininnut, nuoremmat ovat saaneet tietää asioista tarkemmin kun jotkut lapsista ovat riidelleet keskenään, lipsahduksina eipäs/juupas-väännöissä, jotain yksityiskohtia, siis jo silloin, kun kaikki olivat vielä Annelin huomassa, samoin tai vielä enemmän myöhemmin kun lapset olivat huostassa, kaikki neljä samassa perheessä.- Jotain sellaista ovat nuorimmatkin saaneet tietää, mitä heidän ei tavallaan pitäisi ollenkaan tietää tai ymmärtää oikeasti. Tällaiset asiat eivät niin vain unohdu. On vallinnut jollain tapaa pysyvä riitasointu, koskien surmaa ja 'vaikka mitä'. Ja sehän ei noin vain laukea eikä pysy tasapainossa, eli pahenee vain. Anneli tuskin sai lapsia pysymään sovussa jos kohta saikin peloteltua heidät vaiti, aikansa. Sopua ei syntynyt edes lasten kesken. Eikä veljen ja sisaren.

Lasten käyttöön on tullut epätavallista sanastoa, vähintäänkin sanoja, joita heidän ei varsinaisesti vielä kuuluisia osata käyttää. Tuskin siellä esm 'lsh:sta' on puhuttu, tai jostain 'saunassa käytiin yhdessä'.. höps.

10-12-14-vuotiaat ovat todella teräviä, eivät silleen 'lapsellisia' enää, ja kun tulee tiukka paikka, niin eivät kuin terävöityvät. Sanan säilä lentää jo. Myös tuon ikäiset pystyvät olemaan erittäin nasevia, pystyvät kiusaamaan, vedättämään ja manipuloimaan, ajeeraamaan, lyttäämään, olemaan tosi 'julmia' toinen toisilleen (huomaa lainausmerkit) ja samaan aikaan kaikilla valtava tarve olla turvassa, äidin kanssa. Miksi lapset eivät lopulta halunneet tavata äitiään? Siihen on vaadittu aika paljon (esikoinen on eri juttu), eikä vain pelkkiä kuvitelmia.

Motiivi liittyy johonkin todella arkaluontoiseen asiaan, mutta ei saunomiseen yhdessä tai iskän ja äidin rakasteluun kahdestaan sinällään.

Korkeimman oikeuden päätös,
julkinen diaario

ote:

3. Syyttäjien mukaan uusi lisätutkinta-aineisto tukee ratkaisevalla tavalla syytettä yhtäältä osoittaen varmuudella, että A on tappanut L:n, ja toisaalta poissulkien ulkopuolisen tekijän järkevän epäilyn ulkopuolelle. Syyttäjät ovat muun ohella esittäneet uuden todistelun osoittavan, että L:n
tappamisesta aiheutuneita ääniä oli tallennettu ja soitettu sittemmin nauhurilta hätäkeskuspuhelun aikana ja että surmatyön yhteydessä oli käytetty suojana taloudessa olleita ruskeita pyyhkeitä. Syyttäjien mukaan uusi todistelu tekee A:n kertomukset epäuskottaviksi ja antaa henkirikokselle motiivin. Todistelun mukaan A oli suunnitellut vuoden 2006 aikana L:n tappamista ja hän oli jo aikaisemmin käyttäytynyt väkivaltaisesti L:ää kohtaan sekä pahoinpidellyt lapsiaan.

Blogistinaset ovat heränneet horroksestaan. nyt Nina Berg viestittää jotain esikoistyttärelle ja Kukkasen sisko on kommenttinsa myöskin tytölle osoittanut.
Haiskahtaa pahalta. Käykääpä lukemassa.

Kuolemannaakka kirjoitti:---
...AA on myöntänyt jonkun..., jonka lapsi on voinut nähdä (hänhän kertoi toimittajille, että hänellä on käsitys siitä, mistä pojan kertomukset ovat alkaneet), ja tästä se kolmaskin tuomari on ollut valmis näennäisen tuomion antamaan.
- - -

Oikeuden puheenjohtajan tuomio ei ollut näennäistuomio, vaan vankeustuomio, jonka hän olisi langettanut lsh- ja väkivaltarikoksista. Ei sakkoja, ehdollista eikä kirjallista huomautusta, vaan ehdoton vankeusrangaistus. Enemmistön kanta oli ankarampi ja johti seitsemän vuoden tuomioon. Se, että eräs taho jaksaa kuukaudesta toiseen toistella, kuinka pidemmän vankeustuomion antanut enemmistö muodostui NAIStuomareista, kertoo sovinismista; asenteellisuudesta, typeryydestä ja suomalaisen oikeusjärjestelmän halveksunnasta. Vankeustuomioita ei muuten jaeta normaaleista perhesaunomisista tai sellaisesta intiimistä parisuhteen hoidosta, jota lapsi sattuu erehdyksessä todistamaan - ja/tai jota pariskunta lapsen läsnäoloa havaitsematta jatkaa. Todistakoon toista hän, ken pystyy.

Auer voi hyvin olla murhaaja. Naakka puolustaa häntä kiivaasti - yhtenä innokkaimmista nimimerkeistä - eikä suostu huomioimaan mahdollisuutta, että Auer olisi käyttänyt etukäteisnauhoitteita ja/tai käyttänyt lavastustoimiin huomattavasti enemmän aikaa kuin ne muutamat minuutit, jotka olivat käytettävissä hätäkeskuspuhelun aikana, sen jälkeen ja myöhemmillä käynneillä surmatalossa.

Minfossa on esitetty lukuisia skenaarioita, joissa KAIKKI jäljet olisivat teknisesti selitettävissä ilman "huppumiestä". Auer (mahdollisine lapsiavustajineen) ja uhri ovat voineet saada kaikki jäljet - ja äänet - aikaan. Sangen yksinkertaista ja fysiikan lakien mukaista.

Pulssinkokeilutarina on voinut syntyä seuraavista syistä: a) AA havaitsi hihojensa ja jalkojensa verijäljet ja yritti selitellä niitä pulssinkokeilureissulla, b) AA pesi tai hävitti todistusaineistoa pesutiloissa ja oletti, että paikalle jäi siivouksesta ja lattialämmityksestä huolimatta jälkiä - ja (mahdollisesti löytyvien) jälkien täytyi selittää tulleen auttamistilanteessa, c) viranomaisille täytyi luoda mielikuvaa uhrin voinnista välittävästä lähimmäisestä. Vesipisaroita kodinhoitohuoneen ovessa Auer ei kenties itse lainkaan huomannut. Jalkojen verijälkiä ei dna-testattu. Joutsenlahden mukaan Auerin kädet olivat puhtaat viranomaisten saapuessa, vaikka omien sanojensa mukaan Auer oli saanut käsiinsä verta koskettaessaan uhria. Missä hän pesi kätensä? Keittiön lavuaari oli kuiva; pesuhuonekin oli kuiva.

Olen käsittänyt niin, että minfossa "taistelevat" ja/tai "lähestyvät" erilaiset näkökannat ja asenteet; eivät ihmiset. Mitään debattia ei syntyisi, jos kaikki olisivat samaa mieltä. Yleisen oikeustajun nimissä on hyvä, että vastaajilla on myös puolustajansa niin täällä kuin oikeussaleissakin. Olen alpon kanssa samaa mieltä siitä, että Naakan, Tuplan, Turren ja Sirpan kaltaiset nimimerkit tekevät - omalla tavallaan - arvokasta työtä; herättävät keskustelua; koettelevat rajoja; sekoittavat pakkaa; kaivavat taustoja; vaativat faktoja ja piirtelevät tuntikausia kuvia ilman palkkaa...


Juridiikassa ei kuitenkaan yleensä ole kyse eksakteista faktoista, vaan lain ja todistusaineiston tulkinnasta. Laitkin ovat vain ihmisten laatimia tulkintoja hyväksyttävän toiminnan rajoista. Siinä yhteydessä on huomioitava myös todennäköisyydet, olosuhteet, historialliset faktat, luonneseikat ja jopa kyökkipsykologia. Katson, että surman palauttaminen käräjäoikeuteen oli korkeimmalta oikeudelta hyvin perusteltu päätös eikä vastuun pakoilua. Syyttäjällä on uutta, merkittävää todistusaineistoa, johon puolustuksen täytyy saada rauhassa koota vastineensa. Molemmilla osapuolilla säilyy myös mahdollisuus uusintakäsittelyyn.

Talonpoikaisjärjellä on mahdotonta uskoa mykkään akrobaattihuppikseen, joka olisi kadonnut tyhjyyteen mellastettuaan lasten ja useampien silminnäkijöiden edessä paria minuuttia ennen virkavallan tuloa. Mahdotonta on myös uskoa, että puukotettu Auer olisi a) jäänyt suosiolla lähietäisyydelle puukottajasta ilman minkäänlaista suojautumista tai "aseistautumista", b) jättänyt puhuttelematta rajumman väkivallan uhriksi joutunutta puolisoaan ja c) vähät välittänyt pienten lastensa turvallisuudesta. Hän ei vienyt lapsia ulos eikä huutanut naapureita apuun. Miksi? Uhrin tilannetta tai lasten turvallisuutta silloinen toiminta ei ainakaan edesauttanut; siihen on turha jälkikäteen vedota. Hätäkeskukseen olisi voinut soittaa ulkoa kännykällä - tai pyytää naapureita soittamaan. Naapurit olisivat myös voineet yrittää ottaa "huppumiehen" kiinni tai ainakin seurata tämän pakoreittiä. Lapset olisivat todennäköisesti päässeet minuutissa, parissa turvaan toiseen asuntoon. 99,9% lähinaapureista olisi auttanut välittömästi, jos olisi herännyt avunhuutoihin ja nähnyt joulukuisesta ikkunasta yöpukuisia pikkulapsia. Oletan, että Auer osasi käyttää kännykkää. Jokainen osaa! Jos ei (muka) osannut, niin ainakin lapset olisivat osanneet. Eteisen pöydällä oli kaksikin kännykkää.

Pitävätkö Auer ja jotkin nimimerkit toisia ihmisiä täysinä idiootteina? Seuraava numeroleikki on metafora eli kielikuva. Ilmoitan tämän selvennyksenä siltä varalta, että joku lukijoista on a) voimakkaasti autistinen eikä ymmärrä kielikuvia, b) niin sanottu Trickster*, joka nostattaa takuuvarmasti myrskyn ainakin numeroleikin turhuudesta, typeryydestä , numeroiden epätarkkuudesta ja niiden perustumattomuudesta faktoihin tai c) kärsii harhaluuloisuushäiriöistä**.

No niin: 1 + 1 = 2. Jos on 0,89 selvää syyllisyyttä + 0,10 mahdollista syyttömyyttä + 0,01 virkamenettelyssä ilmitulleita epätarkkuuksia + 1,50 vastaajan tunnustuksia - 0,5 olettamapoikkeamien substanttivähennyksiä lisättynä vastaajan edunvalvojan pikkupöksyistä löytyneen wc-paperihiukkasen riittämättömäksi jääneen huomioinnin sanktiokertoimilla niin lainkohdin, joissa vastaajan oikeuttaa käyttää kaikkia lähteitä kuulustelua edeltävän valmistelupuheenvuoron laadinnassa ei ole riittävästi huomioitu, niin kyllä siitäkin kakkonen tulee. Kaikki kohdat tulee huomioida, mutta miksi pitäisi keskittyä niihin 0,1 ja 0,01-osuuksiin sen 0,89:n kustannuksella? Kysyn vaan .

Silminnäkijä puhui äänekkäästi hätäkeskukseen minuuttien ajan "huppumiehen" a) tunnistaessa silminnäkijöiden liikkeitä paljaiden jalkojen läpsytyksestä, b) reagoidessa harkitusti näköetäisyydelle tulijoihin eri tavoin mäiskinnän keskellä (piiloutumalla tai tekemällä hyökkäyseleen) ja c) tulematta nähdyksi muiden kuin murhasta epäillyn taholta (lukuun ottamatta lapsen poistumishavaintoa). Vaikea on uskoa myös sitä, että JSL olisi ehtinyt valua verta sängyllä vähintään minuuttien ajan. AA ja vanhin lapsi kertoivat havainneensa JSL:n yksinomaan lattialla. Mikä tässä yhtälössä ajaa yksisilmäisesti puolustamaan Aueria ? "Syyttömyyden puolustaminen" oli muuten asianajajan irrallinen lausunto; ei pöytäkirjaan kirjattu menettelytapa tai käytäntö. Naurettavaa venkoilua ihan muilta kuin oikeuslaitokselta.

• C.G Jung:

*Trickster tai Apina - olento, joka panee "maailmankirjat sekaisin" tempuillaan, kyseenalaistaa maailmanjärjestystä, hierarkioita ja toimintapoja, kääntää nurin asioita ja arvoja ja osoittaa yhteisön rakenteessa piileviä ongelmia

• Harhaluuloisuushäiriö

**…harhaluuloisuudesta kärsivän todellisuudentaju on vakavasti häiriintynyt, … hänellä on pitkäaikaisia ja horjumattomia harhaluuloja. Ne… eivät ole eriskummallisia tai loogisesti mahdottomia, ainoastaan epätosia.
Harhaluulo on yleensä vankkumaton, eikä sairaalla ole sairaudentuntoa, joten järkevät vastaväitteet ja todistelu eivät saa häntä muuttamaan mieltään.
- - -
Harhaluuloista kärsivä ihminen ei yleensä hyödy siitä, että hänen luulojaan pyritään kiistämään ja osoittamaan kärjekkäästi epätosiksi,… harhaluuloihin ei myöskään pidä mennä mukaan. Parhaiten sairasta voi auttaa rauhallisen neutraali suhtautuminen.

• Osalainauksia nimimerkki "Suskun" kommentista 19.10.2012 Anneli Auer -blogissa:

- - -
Meitä on useita rohkeita, sinnikkäitä ja fiksuja naisia. Ja muutama mies myös : )
- - -
Olet ollut ajatuksissamme usein, niinkuin myös nuoremmat sisaresi.
- - -

Veli ei siis - jostain syystä - ole näiden sinnikkäiden miesten ja naisten ajatuksissa. Sinnikkäitä ovat sedät ja tädit päämäärissään, kyllä, kun pitää oikein julkisilla foorumeilla puhutella todistajia nimeltä. Jos heillä olisi terve ja läheinen suhde kyseiseen henkilöön tai tämän lähipiiriin, niin yhteydenpito, tukeminen ja välittäminen onnistuisi ihan ilman välikäsiä. Haistakoot...

Korostan vielä, että mikäli AA on sitouttanut jonkun lapsistaan vähäisiinkään epämääräisiin puuhiin, (joita ei toistaiseksi ole oikeudessa toteen näytetty), niin syyllinen on yksin, vain ja ainoastaan Anneli Auer. Lapset ovat viattomia sijaiskärsijöitä. Sukulaisia vastaan ei missään vaiheessa ole nostettu syytteitä lasten manipuloinnista tai kaltoinkohtelusta. Anneli Aueria vastaan on nostettu useita syytteitä. Hän on vastikään saanut seitsemän vuoden vankeusrangaistuksen törkeistä rikoksista käräjäoikeudessa. Tuomioita ei jaella tarkistamattomin ja punnitsemattomin todistein. Oikeus käsittelee sekä surma- että lsh- ja väkivaltatapaukset todisteiden pohjalta ja antaa aikanaan lainvoimaiset tuomiot. Tapausta ei ratkaista blogeissa tai keskustelupalstoilla.

Tämä oli Jokuvaan erinomainen analyysi nettikirjoittajien mahdollisuuksista ymmärtää tapahtunutta.
Erityisesti tuo käsittämätön neliminuuttinen puhelimessa samaan aikaan, kun muutaman metrin päässä käydään väitetty kuolinkamppailu. Kuka puolustaa Jukka Lahtea?.....

Sitä paitsi eikö aika kokonaisuutena ollut pidempikin?
Perusasetelma on siis aika heikko, kun syytetty vetoaa tuntemattomaan X:ään,
rikoshistorian kuuluisimpaan tekijään. Lasten kertomukset voi olla viimeinen pisara yhdessä
ristiriitaisten lausuntojen kanssa. Onko AA sitten pysynyt koko ajan roolissa?
Silmiini pisti syyttäjän uusi todiste, joka koski lehtihaastattelua.
Lipsahtiko?
Vai oliko sen pointti sittenkin vain papukaija...

7 v tuomioita ei tipu jos joskus tai usein on nähnyt äidin alasti suihkun tms. jälkeen.

Sisotalolle tiedoksi, on syy miksi tuomareita on pariton määrä, eli 3 kpl: Jotta päätös voi syntyä. Ei siksi että jos yksi heistä on jostain kohtaa erimielinen, että koko tuomio on silloin täysin väärä. Huomatkaa Sisotalon ajatusmaailmaa myös lisää miten hän tytöttelee syyttäjiä ja tuomareita. Sisotalo on sitä aikakautta kun lapsilla ei ollut oikein mitään oikeuksia ja sukupuoliroolitkin olivat kovin lukkiutuneita, ei hänen ajatusmaailmansa sinänsä yllätä. Se kyllä yllättää ettei akatemiasta valmistunut henkilö pysty muuntautumaan vuosien ja vuosikymmenien mukana, ja omaksumaan uutta tietoa ja ymmärrystä ja elämäntapaa.. Kertonee siitä että ei hän alunperinkään ollut akatemiaan soveltuva ihminen.

alpo holisti kirjoitti: Hedelmällisempää olisi käyttää tietoja ja taitoja yhdistellen. Syyttäjä on luonut uuden teorian taustanauhasta. Lukijoina on varmasti alaa hyvin tuntevia (kuten AH), jotka voisivat antaa lisämausteita tarinaan. TM:n piirrokset ovat olleet huippuluokkaa ja uskon myös US:n vastapelurinakin niitä kaikesta huolimatta jollain tasolla arvostavan.

Jos tuo TM:n väite esim, edm REKOSTA paljastuu huijaukseksi, se on MINFON suurin hetki.
Häntä pystyyn!

Ma olen Turren huumorintajua, taitoja, perusteellisuutta ja sinnikkyytta aina arvostanut. Viela enemman olisin arvostanut, jos tama olisi reilusti kertonut--ainakin toistuvasti kysyttaessa-- milla olettamuksilla han piirroksiaan teki, niin ettei olisi aina olisi tarvinnut arvailla/tapella ihan perusjutuista. "Katso itse kuvista" ei ole hyva hedelmallisen keskustelun avaus kun on etp:n suttukuvat tai hupun haarovalin korkeus kyseessa.

Jollei mitaan uutta matskua ole luvassa, en toisaalta tieda onko meilla vanhoilla minfoulvilalaisilla enaa paljon keskusteltavaa. Itse en enaa jaksa vanhoja kerrata.

Edelleen olen 98 % vakuuttunut Annelin syyllisyydesta. Pienen huppuvarauksen jatan -- en oman selustani turvaamiseksi kuten KN olettaa, vaan ihan siita syysta, etta mun palapelista puuttuu viela pari palaa.

Minä en voi arvostaa tapaa - kuten turrella - että lähdetietoja vääristelemällä, pätkinä ja tarkoitushakuisesti yhdistelemällä ja sekaan myös selkeästi vääriä tietoja syöttämällä haetaan täältä netistä jonkin laisia "voittoja". Ikään kuin tämä olisi joku nälkäpeli ja itsetunto sitten näiden omien väitteiden varassa. Samoin jotakin kertoo sekin, että näistä vilpeistä tai virheistä tilitettynä ne mielummin nopeasti ohitetaan ja kielletään sen sijaan, että itse sisältöä käsiteltäisiin. Ja taas aloitetaan uusi hegemoniataisto.

Ja sitten on näitä nyanssien kanssa nyhjäämisiä joissa eläytymiskyky pistää rajan tälläisten puheissa olleiden vakavien rikosten kuvittelemista. Etenkin jos on jo kerennyt fanittamaan Annua. Näin sitten kyseisen tunnepadon kokema kirjoittaja voi kokea lasten seksuaalisen hyväksikäytön esimerkiksi vain syyttäjän onnenpotkuna - kuten eräs turkulainen täällä ilmaisi - ja pelkkänä esteenä puolustaa tätä äitihahmoa oikeuskoneiston rattaissa. Kykenemättä lainkaan miettimään mitä tekoja ja alistamista lsh-syytteisiin päätyminen on käytännössä edellyttänyt ja minkä ihmisen pimeän puolen kanssa tutkivat viranomaiset arkeaan viettävät itse uhreista puhumattakaan. Ja sitten on näitä täällä riehujia Isotalon tapaan. Näitä setiä jotka ovat muuten kykenemättömiä mieltämään lapsia lapsina.

Lapsi on pedofiilille seksuaalinen kohde ja häneltä puuttuu todellinen ymmärrys lapsen kokemusmaailmasta.

http://www.duodecimlehti.fi/web/guest/u ... usinnumero Ja saimoin on joillekin ihan kirjoitustensa perusteella mahdotonta ymmärtää lapsen kokemusmaailmaa, riippuvuutta aikuisista ja ymmärtää, että jokainen lapsi on kunnioitusta ja koskemattomuutta ansaitseva yksilö.

Samaten pidän lyhytnäköisenä tapaa käsitellä yksittäisiä pieniä detaljeja unohtaen täysin, että kyseisen kohdan toteutuminen olisi vaatinut joukon muita epätodennäköisiä sattumia. Kuitenkin juhlien tuon yksityiskohdan äärellä ikään kuin se olisi ratkaissut esim syyttömyyden. Jos tarvitaan 1. epätodennäköinen tapahtumakulun sattuma jotta seuraava kuviteltu sattuma mahdollistaisi kolmannen toteutumisen niin mielestäni on turhanaikaista varsinkaan juhlia oivalluksen ratkaisevaa merkitystä. Toki pohtia voi mutta ei kokonaisuus saisi noin hämärtyä.

Ja minusta kokonaisuuteen sisältyy epätodennäköinen väite ulkopuolisen tavasta tunkeutua tuntemattomien kotiin. Kokonaisuuteen ei sisälly yhtäkään ulkopuoliseen identifioitua jälkeä. Itse surmatapa on mitä henkilökohtaisin ja tunnekuohussa, intohimossa tehty. Kokonaisuuteen etenkin liittyy epäillyn täysin epälooginen tapahtumakertomus joka lisäksi muuttuu aika-ajoin. Kaikkein painavimpien syytettyä vastaan puhuvien faktojen joukkoon kuuluu aikajana joka syytetyn paikalla olleena tulisi osata selostaa kerralla oikein ja yksiselitteisesti mutta joka todisteiden valossa on kaikkea muuta. Kokonaisuuteen kuuluisi myös, että syytetyn lasten tarinat tukisivat häntä. Syytetty kantaisi huolta lapsistaan ja kantoi myös miehestään. Osoittaisi tämän huolen ja automaattisesti priorisoisi lapsensa oman edun edelle. Olemme kaukana näistäkin oletuksista. Yhtä kaukana kuin mitä voi pitää häkepuhelun viestintää ja käytöstä luonnollisesta.

Valitettavasti on tyynni toinen asia mistä riittävä näyttö noin lakiteknisesti löytyy - kiitos alun rikoshutkinnan. Sanoin jo aikaa sitten, että casen ratkaisee joko Annelin tulo uskoon tai se, että lapset varttuvat ja puhuvat. Tosin en kuuna päivänä kuvitellut, että jotakuta heistä silloin juuri raiskattiin ja toista uhkailtiin kolmannen ja neljännen kokiessa samoja kauhuja ja vasta isän verityön painajaisista herättyään. Hyi Helvetti sanon minä. Mistä kaikesta ihminen voi selvitä - ja niin symppikseltä kuin tuo poikakin kuulusteluissa vaikuttaa ja kaikki tämä maailman paska niskassaan.

Tuo edellämainittu olisi kyllä puoltanut käsittelyä hovissa. Käräjät palvelee vain syytetyn valitustietä ellei perusteet sitten löydy siitä, että käräjillä itse tapahtumaoletuksetkin voivat lähteä täysin uusista lähtökohdista - aiemmista riippumatta.

Mutta sen minä sanon, että pitäkää nyt hyvät ihmiset näistä lapsista huolta - esikoisestakin. Ja huolenpitäjiin tulisi kuulua myös viranomaiset jotka eivät todellakaan ole lasten osaa helpottaneet. Erillinen työryhmä olisi paikallaan tutkimaan mitä virheitä poliisi ja syyttäjäviranomaiset sekä mielentilatutkimuksen merkitystä pohtivat tekivät ja tämä suhteessa siihen, että näillä virheillä oli suora suhde jo kärsineiden lasten aseman kärjistyneeseen huononemiseen.

Tara kirjoitti: - - -
Lapset ovat todella pelänneet äitiään, ainakin kolme heistä. Ainakin kolme. Kesti kauan, ennen kuin nuoremmat avasivat suunsa. Ja niin kuin mm rantakoski on maininnut, nuoremmat ovat saaneet tietää asioista tarkemmin kun jotkut lapsista ovat riidelleet keskenään, lipsahduksina eipäs/juupas-väännöissä, jotain yksityiskohtia, siis jo silloin, kun kaikki olivat vielä Annelin huomassa, samoin tai vielä enemmän myöhemmin kun lapset olivat huostassa, kaikki neljä samassa perheessä.- Jotain sellaista ovat nuorimmatkin saaneet tietää, mitä heidän ei tavallaan pitäisi ollenkaan tietää tai ymmärtää oikeasti. Tällaiset asiat eivät niin vain unohdu. On vallinnut jollain tapaa pysyvä riitasointu, koskien surmaa ja 'vaikka mitä'. Ja sehän ei noin vain laukea eikä pysy tasapainossa, eli pahenee vain. Anneli tuskin sai lapsia pysymään sovussa jos kohta saikin peloteltua heidät vaiti, aikansa. Sopua ei syntynyt edes lasten kesken. Eikä veljen ja sisaren.

Lasten käyttöön on tullut epätavallista sanastoa, vähintäänkin sanoja, joita heidän ei varsinaisesti vielä kuuluisia osata käyttää. Tuskin siellä esm 'lsh:sta' on puhuttu, tai jostain 'saunassa käytiin yhdessä'.. höps.

10-12-14-vuotiaat ovat todella teräviä, eivät silleen 'lapsellisia' enää, ja kun tulee tiukka paikka, niin eivät kuin terävöityvät. Sanan säilä lentää jo. Myös tuon ikäiset pystyvät olemaan erittäin nasevia, pystyvät kiusaamaan, vedättämään ja manipuloimaan, ajeeraamaan, lyttäämään, olemaan tosi 'julmia' toinen toisilleen (huomaa lainausmerkit) ja samaan aikaan kaikilla valtava tarve olla turvassa, äidin kanssa. Miksi lapset eivät lopulta halunneet tavata äitiään? Siihen on vaadittu aika paljon (esikoinen on eri juttu), eikä vain pelkkiä kuvitelmia.

Motiivi liittyy johonkin todella arkaluontoiseen asiaan, mutta ei saunomiseen yhdessä tai iskän ja äidin rakasteluun kahdestaan sinällään.

- - -

Nostin vielä tämän Taran kommentin, hän osaa havainnollistaa vaikeita asioita. Lsh:n tai seksiuaalisn hyväksikäytön havaitseminen on hankala juttu monella tapaa. Jos ihminen on liian lähellä tai kaukana tätä ilmiötä, sitä ei tajua välttämättä ollenkaan. Luonto pistää vastaan, ei sellaista ole, voi olla, ainakaan omalla kohdalla. Täytyy tehdä jokin näkökulman muutos, ennen kuin voi ruveta hahmottamaan koko asiaa. On monia ihmisiä, jotka vasta aikuisena tajuavat eläneensä lsh-ilmapiirissä tai lsh:n kohteena. Se vain on ollut niin luonteva osa elämää, ettei siihen kiinnitä huomiota. Olo voi olla ahdistunut tai ties mitä, mutta sitä ei osaa yhdistää oikein mihinkään. Ja nyt en tarkoita, että kaiken ahdistuksen takana olisi seksuaalinen hyväksikäyttö.

Taran mainitsemaan kuvaukseen voisi lisätä jo kakkelin kommenttini jossa olen hieman varovainen mitä hyväuskoisuuteen tulee näiden lsh-rikosten vähättelijöissä. Pidän mahdollisena ihan tarkoitushakuista ja osin turhautuneisuuden tuomaa vaikuttamispyrkimystä. Esikoinen kuten muutkin lapset ovat varmasti aika tiukassa suojelussa viranomaistenkin toimesta ( toivottavasti hänelle mieluisia lähimmäisiäkin on tarjolla ) ja mm Kukan sisko tahi Annelia fanittavat äidit eivät löydä keinoja tavoittaa kyseistä todistajaa.

http://www.skr.fi/default.asp?docId=15039

Internet tarjoaa pedofiileille anonyymin, helposti salattavan kanavan verkottumiseen, kuvien jakeluun ja lapsikontaktien hakemiseen.

http://ec.europa.eu/justice_home/daphne ... t_1_fi.pdf

että psyykkinen ja seksuaalinen väkivalta eivät ole jokapäiväisessä elämässä patologisesti väkivaltaisen persoonallisuuden aiheuttamia, vaan sosiaalisia ilmiöitä, joita normaaleissa perheissä tiettyjen olosuhteiden vallitessa esiintyy (kuten taloudellisen kriisin, kohtuuttoman stressin tai perheen pois tasapainosta suistavien laukaisevien tapahtumien vuoksi).

Toisin kuin ruumiillinen ja henkinen väkivalta, seksuaalinen väkivalta tuomitaan kaikkialla maailmassa, ja silti siitä vaietaan ehkä jopa useammin kuin ei-seksuaalisesta ruumiillisesta väkivallasta. Siitä vaikeneminen johtuu epäuskosta, vihasta, pelosta tai häpeästä, jotka saattavat olla niin suuria, että henkilö, jonka olisi tehtävä asiasta ilmoitus, alkaa uskoa, ettei hyväksikäyttöä oikeasti tapahdu.

muiden perheenjäsenten usein tuntemaa syyllisyyttä, joka saattaa johtaa siihen, että he pitävät itseään yhtä syyllisinä väkivaltaan. Näin on usein perheessä tapahtuvan seksuaalisen hyväksikäytön yhteydessä, ja hyväksikäyttäjät vetoavatkin usein syyllisyyteen saadakseen lapsensa ja kumppaninsa vaikenemaan hyväksikäytöstä.

Tämä logiikka saattaa ulottua noin asenteiden tasolla myös netissä Annelia kiihkeästi puolustaneisiin.

ja mitä tulee etenkin Annelin vastuuseen vaikkakin Jensin agitoimana niin:

Monet vuoden 1996 jälkeen tehdyt tarkistukset ovat koskeneet ankarampia rangaistuksia seksuaalisesta hyväksikäytöstä silloin, kun tekijällä on ollut lapseen hoitosuhde tai hän on ollut vastuussa lapsesta. Vanhemman tai hoitajan aseman väärinkäyttö auttaa ymmärtämään, kuinka yleistä perheessä tai lapsen sosiaalisessa piirissä tapahtuva seksuaalinen hyväksikäyttö on. Esimerkiksi Itävalta otti rikoslaissaan vuonna 2004 käyttöön käsitteen ”arvovallan väärinkäyttö” ja Belgian rikoslaki sallii ankarampien rangaistusten antamisen niille, jotka käyttävät perheessä lasta hyväkseen.

Joo, olen samaa mieltä myös Valhallan kmmenteista ja esimerkeistä. Tietoinen laskelmointi ja manipulointi liittyy rankkaan pedofiliaan, ja jos kyseessä on esim. älykäs ja ulkoisesti menestynyt henkilö, on eri viranomaistenkin hankala tunnistaa riittävän nopeasti, mistä ilmiöstä oikein on kysymys. Nykyään onneksi tiedot ja taidot ovat karttumassa, ehkä tästäkin ulvilasta on ollut tässä mielessä apua.

Ja mitä tulee näihin blogistinaisiin tai heidän kumppaneihinsa, niin siihen en kyllä sano mitään. En ole seurannut heidän blogiaan kovin tarkkaan. Jos siellä on jotakin tarkoitushakuista lapsille kohdistettua, niin se kyllä on kuvottavaa.

niin jos otetaan karu tilastollinen lähestyminen.

Perheissä lapsiin kohdistuvaa seksuaalista väkivaltaa harjoitetaan huomattavasti aiemmin luultua useammin. Perheen sisäistä ja ulkopuolista seksuaalista hyväksikäyttöä 14Euroopan maassa koskevista tutkimuksista tehdystä analyysista käy ilmi, että tytöistä 9–33prosenttia ja pojista 3–15 prosenttia joutuu seksuaalisen
hyväksikäytön uhriksi.6 Esimerkiksi Tšekin tasavallassa vuonna 1995 tehty takautuva Pink Line -tutkimus osoitti, että 30 prosenttia kaikista tytöistä tai naisista ja 20–25 prosenttia miehistä oli kohdannut seksuaalista hyväksikäyttöä.7 Heistä kaksi kolmannesta ilmoitti hyväksikäytön olleen ruumiillista, josta puolessa siihen kuului myös yhdyntä. Tyttöihin kohdistuneessa hyväksikäytössä tekijä oli 50prosentissa tapauksista miespuolinen perheenjäsen, 25 prosentissa tapauksista vieras henkilö ja lopuissa lapsen tuntema henkilö, esimerkiksi opettaja. Poikien kohdalla puolet tekijöistä oli uhreille tuntemattomia.

Näin päätellen täälläkin murhainfossa on useita kymmeniä ( jopa satoja ) lsh-uhreja ja muutamia lähes aina paikalla. Ja kun otetaan huomioon sivuston luonne ja keskustelujen aihe niin täällä on myös varmuudella ( tilastojen mukaan ) pedofiileja vieraina. Vielä laajennettuna näiden uhrien tai tekijöiden omaisia ja lähipiiriläisiä on kirjoittajissa vielä enemmän joiden käytös siis voi toisin kuin luullaan - olla ongelmaa kieltävä tai vähättelevä. Ihan inhimillisistä syistä. JA TÄMÄ EI tarkoita, että jokainen joka tarkastelee asiaa olisi joko tai - vaan ihan tilastollinen hypoteesi

Nyt Valhalla taidat liikkua hieman rankoissa vesissä. Muiden kirjoittajien kategorisointi, vaikkapa tilastollisilla tai todennäköisyyksiin liittyvillä ominaisuuksilla voi olla räjähdysaltista puuhaa. Ollaan kuitenkin tekemisissä hyvin henkilökohtaisen ja herkän asian kanssa.

Lisäys. Uhrille ehkä ahdistusmielessä herkkää, pedofiilille taas räjähdysmilessä herkkää. Narsistinen loukkaus voi saada joillakin pedofiileilla aikaiseksi ihan oikean räjähdyksen. Olen kyllä hyvin tietoinen siitä, että tälläkin sivustolla liikkuu ihka oikeita pedofiileja.

Ei tuosta kukaan voi vetää hernettä nenään, kun se ei ole henkilökohtaista millään lailla. Me olemme kasvottomia täällä

Mutta voin itse tunnustaa, että olen joutunut lapsena uhriksi. Kerroinko kellään? No en totisesti, kun pelkäsin, että olen tehnyt jotain väärää ja kotona tulee turpiin.

Kyllä, olen myös pahoinpidelty lapsi. Kerroinko kellään? No en totisesti, kun hävetti niin helvetisti.

Teininä olin jo niin valistunut, että tiesin, ettei kaikki ole oikein, mitä kotona tapahtuu. Kerroin kuraattorille ja sosiaaliviranomaisille. Uskoivatko ne? Eivät. Siksi hypin aina seinille, kun luen, miten täällä kuitataan lasten kertomukset valehteluksi, saduiksi! Luulisi, että ajan myötä asenteet muuttuvat, mutta ei sitten millään.

Poikkeuksellisesti luin kahden nimimerkin jutut, joissa minua sätitään henkilökohtaisesti, samaan tapaan kun ystävääni dosentti Johan Bäckmania, kymmenien vuosien tieteellisellä työllä ansaitut oppiarvot pois. Yritin varmistua siitä, että olisiko joku näistä perusteellisesti aineiston hallitsevista nimimerkeistä keksinyt kuinka Annelin pojan tarina menee yksin hätäpuhelun kanssa.

Olennaista KKO:n kirjelmässä on salailun lisääntyminen. Syyttäjän luovuttamassa kirjelmässä peitettiin se kuinka rikos olisi tapahtunut ja ennekaikkea kaikkien lasten siis myös Amandan uudet todisteet. Nyt tulee suoraan vastaisku Porista laamanni ilmoittaa, että aineisto avataan jo ennen oikeudenkäyntiä. Siinä joutuu syyttäjä valitsemaan pojan tarinan tai hätäpuhelun.

Seksuaalisessa häirintäjutussa olivat sekä syyttäjät että päätöksen laatineet tuomarit miehiä. Miessyyttäjä jäi pois ennen syytteen nostamista ja oikeuden puheenjohtaja, mies olisi vapauttanut. Minusta on yksinkertaista puhua tytöistä kun tuomarit ovat minua huomattavasti nuorempia. Pahoittelen vanhuuttani, mutta sille ei mitään voi, aika vierii mutta viisaus lisääntyy