Esko kirjoitti:Tuota... kertoisitko mitä ihmeellistä on siinä, jos nukkuvan lapsen antaa nukkua unensa loppuun?
Esko, luitko kirjettä? Siinä ei ole mitään ihmeellistä, että antaa lapsen nukkua päiväunensa loppuun, mutta jättäisitkö lapsen autoon nukkumaan ja poistuisit itse sieltä? Minä en jättäisi.
lainattu kirjeestä kirjoitti:Liisa nukahti päiväunille autoon, niin kuin hänellä oli tapanaan.
lainattu kirjeestä kirjoitti:Liisan autoon nukkumaan jääminen oli varsin tavallinen käytäntö Paulalla ja Jarmolla. Äitinä ja isänä tiesimme, että Liisan on hyvä ottaa päiväunet, mikäli nukuttaa. Usein Arvajalle tulo ajoittui siihen aikaan, että Liisan oli helppo nukahtaa kahdenkymmenen kilometrin matkalla autoon. Liisan tuntien tiesimme myös, että Liisaa, ketä ei ole herätetty tuskin koskaan, ei ollut parhaimmillaan, jos hänen päiväunensa keskeytettäisiin. Auto ei ihan heti jäädy talvellakaan. Ja Liisalla oli lämpöiset toppahaalarit päällään. Kevät talvella auringossa, sammutetun auton lämpötila voi päinvastoin nousta. Luulen, ettei Liisan koskaan tarvinnut herätä kylmään, vaan hän heräsi päiväunistaan luonnollisesti myös autosta. Luullakseni ei ole mitenkään tavatonta lasten päiväunet ulkona talvellakaan.
Katjushka, minä en pysty katsomaan asiaa noin mustavalkoisesti. Se, että tähän tekoon on päädytty, on monien asioiden summa. Analysoitavaa riittäisi, mutta parisuhteessa ei mielestäni koskaan ole vain yksi osapuoli.
Pahimpia väkivallan muotoja parisuhteessa on henkinen väkivalta. Henkistä väkivaltaa voi harjoittaa monella tavalla, esimerkiksi mykkäkoululla,
puhumattomuus.
lainattu kirjeestä kirjoitti:Puheriitelyn (’asiataso’) aloitin yleensä minä, Paula aloitti riidat yleensä mykkäkoululla tai muulla provosoinnilla. Puheriidat olivat useinkin varsin yksipuolisia, sillä minä puhuin ja puhuin (kotikenttäni). Varmasti ärsyttävää, jos kiihdyn niin huomaamatta korotan ääntäni (äänen voimakkuus ja korkeus). Paula piti sitä huutamisena. Paula ei halunnut mielellään keskustella asioista.
Parisuhteessa voi olla myös fyysistä väkivaltaa, ja silloin ollaan ns.
harmaalla alueella, eikä sieltä ole helposti paluuta, vaan väkivalta saattaa muuttua pahemmaksi ja lopulta hengenvaaralliseksi. Silloin paras ratkaisu on avioero/ero puolisosta.
lainattu kirjeestä kirjoitti:Paula ja minä emme ole väkivaltaisia.
USA Paula oli silloin lomalla USA:ssa luonani. En muista mistä turhasta alkoi riita rantahotellissa. Oli viimeisen päälle puitteet ja emme olleet nähneet Paulan kanssa puoleen vuoteen, en odottanut riitelyä, halusin nopeasti selvittää tilanteen, Paula oli jet lag:n uuvuttama. Sanoin jotakin häijyä mihinkä Paula vastasi läimäytyksellä. Otin käsistä kiinni.
lainattu kirjeestä kirjoitti:Tänä keväänä Paula sitten kertoi minulle, mitä tuon matkan aikana oli tapahtunut. Paula kertoi ajaneensa matkailuautoa, kun Jarmo oli yllättäen käynyt hänen kaulaansa kiinni. Jarmo oli käskenyt laittamaan auton radiota pienemmälle, mutta Paula ei heti ollut löytänyt oikeaa säätönappia. Sitten Jarmo oli käynyt Paulaan kiinni ja repinyt Paulan kaulaketjun irti. Sitä en muista, oliko myös Liisa tuolloin heidän mukanaan.
Kyllä tästä kirjeestä mielestäni löytää niin Paulan kuin Jarmonkin ongelmat ja varmasti monen muunkin perheen sisäiset ristiriidat jos vähän peilaa.
Olisivatko asiat voineet olla toisin, jos Jarmo ja Paula olisivat pystyneet puhumaan asioista ja Jarmo olisi hakenut ulkopuolista apua ajoissa ongelmiinsa? Olisiko Paulan pitänyt jättää häät väliin Jarmon kanssa, niinkuin alunperin suunnittelikin? Tai lähteä pois suhteesta, eikä jäädä odottelemaan kunnallisvaaleja ja pitämään kulisseja pystyssä, kun toisen mielenterveys ei sitä enää kestänyt...