MURHA.INFO

Polly kirjoitti: AAn kodin kuvaus ei ole liioiteltu. Sen sinetöi jossakin kuvauksessa kerrottu, sanatarkkaa muotoa en muista: nuhjuiset vuodevaatteet joita ei ollut vaihdettu kuukausiin ja hiirenpapanat.

Ne papanat oli, kuten täällä on useaan kertaan mainittu, kukan siemeniä.

Annis, Polly ja muut.

En itseasiassa ole koskaan syventynyt Perhekerhon sivuihin. Päällisin puolin vilkaissut ja nopealla selaillu minulle on syntynyt kuva, että niiden olisi tarkoitus olla jokaisen mamman ohjenuora pikkusievään ja arvostettuun kotiäitiyteen, jossa iloinen perhe ja työssäkäyvä isä nostaa kodin hengetärmamman kultaiselle jalustalle.

Siis täysin päinvastainen kuva perheidyllistä, kuin mitä esim surmapaikan kuvat antavat Annelin omasta kodista ja perhe-elosta ymmärtää.

Häh? Missä vaiheessa ne kodinhoitohuoneen muovikassien alta löytyneet papanat on kukan siemeniksi muuttuneet? Anneliko niin sanoo? Miksi hitissä hän on kukkien siemeniä kodinhoitohuoneeseen kylvänyt muka? ..kaikkea kanssa....

Harpo kirjoitti:

Polly kirjoitti: AAn kodin kuvaus ei ole liioiteltu. Sen sinetöi jossakin kuvauksessa kerrottu, sanatarkkaa muotoa en muista: nuhjuiset vuodevaatteet joita ei ollut vaihdettu kuukausiin ja hiirenpapanat.

Ne papanat oli, kuten täällä on useaan kertaan mainittu, kukan siemeniä.

Taisi olla samanlaisia siemeniä mitä muistan mummolassa navetan vintillä olleen. Mitenkä lienee jäänytkin istuttamatta.

Minusta ei nyt olisi ollut hirvean jarkyttavaa (kuten olen sanonut) jos kotiin olisi vaikka matkan aikana pujahtanut hiiri. Metsahiiret tunkevat syksylla sisalle. Juuri loysin itse asiassa pienen sootin (myrkyttoman) kaarmeen alakerran olkkarin lattialta, kirjahyllya tutkimasta. Mista se on sisaan paassyt on taysi arvoitus-- autotallin ovea avattaessa ja sielta loytanyt jonkun kolon sisaan? Ei meilla kuitenkan mitaan sita houkuttelevaa pitaisi kirjahyllyssa olla.

Joka tapauksessa haluaisin nyt tarkennuksen nille papanoiden siemeniksi muuttumiselle. Tupla mainitsi jossain postissaan niiden paljastuneen siemeniksi. Miten? Koska? Kuka ne papanat tutki?

Harpo kirjoitti:

Polly kirjoitti: AAn kodin kuvaus ei ole liioiteltu. Sen sinetöi jossakin kuvauksessa kerrottu, sanatarkkaa muotoa en muista: nuhjuiset vuodevaatteet joita ei ollut vaihdettu kuukausiin ja hiirenpapanat.

Ne papanat oli, kuten täällä on useaan kertaan mainittu, kukan siemeniä.

Ettei vaan ollut tän näkösii pipanoit?




Jos oli, siinä tapauksessa keissi on ratkeamassa! Tähtösentie 54:ssa oli puukkojenyössä parkissa PORO nimeltä Petteri! Jukkahan komensi sitä kesken häkepuhelun: "AJA!"

Jukka yritti lähteä jäkäläooppelillaan karkuun hirveää murhija-huppista, mutta ei päässyt kun tällä oli vittumainen niskalenkki Jukasta. Siinä tuli aortta ja perna tikkii ja muuta ristinmuotoista belsebuubin kuviota Jukkaan niin armottomasti, että karpaasimme kaatui suorin jaloin sängyen kautta kerien pesuhuoneen oven eteen lattialle. Tyylipisteet 9+.

Kaatominen suorinvartaloin kerien selittää miksei jalkapohjissa ollut vammoja.

^Koska poliisi kerää talteen vain todistusaineistoksi katsomansa, ei kai ole muuta mahdollisuutta kuin että nämäkin menivät muuttokuormassa Turkuun. Eiväthän muuttomiehet voineet kai ilman tarkempia määrityksiä päättää, mitä viedään ja mitä ei. Eli Annelin tehtävänä oli loppupeleissäkin seuloa, mikä oli askartelu- tai puutarhatarvikkeisiin lukeutuvaa ja mitä vietiin kaatopaikalle - tai lähimetsään.

ulkosuomalainen kirjoitti:Minusta ei nyt olisi ollut hirvean jarkyttavaa (kuten olen sanonut) jos kotiin olisi vaikka matkan aikana pujahtanut hiiri. Metsahiiret tunkevat syksylla sisalle.

Ei minustakaan. Tiedän jopa hyvin siististi eläviä henkilöitä joiden kotona on ollut joskus hiiri. Kyllä ulkoa voi joku pieneläin sisätiloihin eksyä hyvinkin helposti.

Huolestuttavampaa on, jos hiirten ulosteita on ollut talossa pitkään.

Instigator kirjoitti:

Tarantula kirjoitti:^ Anneli näyttää ja vaikuttaa kaikissa kuvissa joita hänestä on otettu tapauksen jälkeen jotenkin aneemiselta. Vanhemmissa kuvissa esimerkiksi lasten kanssa hän hymyilee aidosti, Jukan kuoleman jälkeen ei. Edes silloin kun hovi vapautti niin haastatteluissa ei ollut mitään aitoa riemua, jonkinlaista lakonisuutta.

Painaako teko mieltä?

Niin, aviomiehen kuolema ja syyttömänä syytettynä olo (hypoteettinen tilanne) eivät tietystikään voi painaa mieltä - nehän ovat iloisia ja aivan jokapäiväisiä tapahtumia meille kaikille.

Syyllisyyskysymyksestä jos hyppää yli niin oli miten oli, tilanne on varmasti Annelille stressaava.

Minusta kuitenkin apaattisuutta on ollut havaittavissa jo ennen kun Annelista leivottiin syyllinen ja myös silloin kun hänet vapautettiin hovin päätöksellä vankilasta. Tietenkin tämä nyt on kyökkipsykologiaa parhaimmillaan eli päätellään kuvista ja videoista mielentilaa. No, parempaakaan ei ole käytettävissä kun en ole Annelin kanssa henkilökohtaisesti keskustellut.

Tarantula kirjoitti:Huolestuttavampaa on, jos hiirten ulosteita on ollut talossa pitkään.

Semminkin jos vaippaikäinen lattialla mönkii. Yam, yam.

Muihin kyökkisteemoihin. Onko kellekään muulle tullut sellainen vaikutelma, että AA kertoo tapahtumista ikään kuin hän olisi jotenkin "ulkopuolinen"? Siis ikäänkuin raportoi sellaista näkemäänsä, jossa ei ole itse mukana vaan kertoo asioista "kertojan äänellä". En osaa tarkemmin perustella tätä vaikutelmaa, mutta mielikuvani on, että yön tapahtumia kuvataan visualisoituna sepitteenä.

Ristiriitaisuudet eri kuulemistilanteissa viittaavat valehteluun. Jos alkaa valehdella, kannattaa painaa muistiinsa aika tarkkaan, mitä tuli viimeksi kerrottua. Tai sitten sanoa, että enpä enää muista. Miksi paahtaa tulemaan liirum-laarumia esim. tilanteesta, jossa havahtuu ikkunan rikkomiseen. Ei muuta selitystä kuin, että AA eri vaiheissa koettelee, mitä muut (kuin hän ja vanhin tytär) tietävät. Löytyykö todistetta asialle X, onko selvinnyt että todellisuudessa tapahtui Z. Voi sitten muuttaa kertomustaan tarpeen vaatiessa, kun oli shokissa ja poliisitkin kuulustelussa kenkkuja.

En osaa nyt tähän hätään eritellä mitään yksittäistä kohtaa Annelin kertomuksista, mutta sellainen vaikutelma minulle syntyy, ettei Annelin kertomus sisällä mitään sellaista kohtausta, jossa hän aidonoloisesti kertoisi havainnoistaan, joissa Jukka ja joku ulkopuolinen kamppailisivat keskenään. Anneli puhuu välillä yksinomaan Jukasta, välillä yksinomaan huppiksesta, muttei koskaan heistä YHDESSÄ. Ihan kuin hän kertoilisi huppiksen tekemisistä omien kokemustensa pohjalta. Ajatuksia ja aikeita myöten. Vähän samaan tyyliin kuin täällä minfon palstoilla, kun yritetään hahmotella, mitä itse tekisimme missäkin tilanteessa, vaikkei omakohtaista kokemusta asiasta ole.

Jos Annelin kertomuksista paistaa läpi pieni ulkopuolisuus, niin onko se ihme? Eihän se ollut Anneli joka veihteä heilutteli. Se oli alter ego, The Huppix.

The Huppix....mikä mainio pelastus isompiin ja pienempiin vilunkeihin ja veritekoihin. Voisi tuotteistaa Huppixia eri rooleihin. Enhän minä, mutta kun se The H. Tyyppihän on mitä varteenotettavin syntipukki kun ei puhu mitään eikä jätä jälkiä.

Huppis on yhtä uskottava hahmo kuin saunatonttu tai kodinhaltija. Tuntomerkitkin ulkoisesta olemuksesta sellaiset, että kevyesti useampi samannäköistä löytyy pienestäkin kaupungista. Huppiksen näköisen olen pongannut mm. Kausalasta ja Peräseinäjoelta.

The Huppix™ joi eräs ilta minun viinakaapista kalliin viskipullon ja jääkaapista kultalonkerot. Lotrasi vielä lonkeroa pöydälle ja osan kännykän päälle ja jätti leikkeleet yöksi pöydälle. Oli myös saanut vessan peilikaapin peilin halki! Olin siinä sisällä jumissa enkä päässyt karkuun. Mustat vaatteet, siinä oli joku, sanotaan että vähintään 180 senttiä pitkä, vähän, aika tukeva. Semmoiset niinkuin mustat vaatteet, semmoiset, ettei naamaa kokonaan näkynyt. Ihan vieraan näköinen minulle. Että pitäkää varanne, The Huppix™ on vieläkin vapaana!

peikonlehti kirjoitti: Muihin kyökkisteemoihin. Onko kellekään muulle tullut sellainen vaikutelma, että AA kertoo tapahtumista ikään kuin hän olisi jotenkin "ulkopuolinen"? Siis ikäänkuin raportoi sellaista näkemäänsä, jossa ei ole itse mukana vaan kertoo asioista "kertojan äänellä". En osaa tarkemmin perustella tätä vaikutelmaa, mutta mielikuvani on, että yön tapahtumia kuvataan visualisoituna sepitteenä.

Juu. Hän kuvailee asiat kuin ulkopuolinen ja tunteettomasti. Ihan kun koko juttu olisi jotain mitä ei olisi tapahtunut ollenkaan tai joka olisi tapahtunut jossain toisaalla jollekin toiselle.

Ei vaikuta siltä että Annelin muistikuvat ovat mitenkään luotettavia. Mitähän hän oikeasti muistaa, ja onko hän onnistunut ihan oikeasti psyykkaamaan itsensä uskomaan huppikseen tai johonkin muuhun tarinassaan?

Käyn kerran päivässä lävitse puheenvuorot. Ei niissä ole mitään uutta. Annelin pahuudesta on kaikki variantit jo esitelty. Mitään uutta näyttöä ei ole ilmaantunut Ulvilan surmassa sitten Vaasan hovioikeuden vapauttavan päätöksen.

Uutta ovat vain lsh-syytökset, jotka käänsivät tilanteen ihan ylös alaisin. Ymmärtääkseni Valkaman selkätuki uudessa oikeudenkäynnissä on lsh-tuomiot. Eivät nekään mitään faktoja pidä sisällään, mutta ovatpahan neljän tuomarin mielipiteet yhtä vastaan. Olisi väärin katsoa Porin oikeudenkäyntiä ilman, että otetaan lsh-asia mukaan kyökkipsykologiaan. Salailu on jo kauan sitten murtunut. Valkam aikoo soveltaa sitä nyt murhajuttuun, joka on aivan ainutkertaista Suomessa.Kts OIKEUSPOLIITTISEN TUTKIMUSLAITOKSENTUTKIMUS. TIEDONANTOJA 112