Re: Juha Joutsenlahti
Lähetetty: Pe Loka 02, 2020 8:11 pm
Tämä artikkeli antaa vahvasti toivoa.
https://www.aamulehti.fi/a/a6e347a2-37c ... 05b9c1d33a
4.10.2020 10.10 – PÄIVITETTY 4.10.2020 11.43
Ulvilan surmaa tutkineelta Juha Joutsenlahdelta kova ehdotus: Tutkinnan kannet pitäisi avata – ”Sillä, joka siihen tarttuu, ei saa olla kädet veressä”
Suomen rikoshistorian erikoisimpiin kuuluvan henkirikoksen, Ulvilan surman ensimmäinen tutkinnanjohtaja Juha Joutsenlahti kulki näkemyksiensä vuoksi läpi vuosia kestäneen kiirastulen. Arvostettu poliisi joutui itse etsintäkuulutetuksi, sai uhkaus- ja varoituspuheluja ja joutui vastaamaan rikossyytteisiin. Joutsenlahti vastaa Satakunnan Kansan erikoishaastattelussa kysymykseen: mitä hän tekisi nyt toisin.
Joulukuu 2006: Ulvilan surmana tunnettu henkirikos tapahtuu. Joku surmaa Ulvilassa Tähtisentiellä sosiaalipsykologi Jukka S. Lahden. Alkutoimien jälkeen jutun tutkinnanjohtajaksi tulee rikoskomisario Juha Joutsenlahti. Hän johtaa tutkintaa yli puolentoista vuoden ajan.
Lähes 14 vuotta Suomen rikoshistorian puhutuimman henkirikoksen tapahtumien jälkeen Ulvilan surman ensimmäinen tutkinnanjohtaja Juha Joutsenlahti istuu varsin rauhallisen, jopa tyynen oloisena Porin poliisiasemalla. Hän on vihdoin luvannut vastata kysymyksiin, jotka ovat leijailleet ilmassa siitä asti, kun Ulvilan surman käsittely virallisesti päättyi vuonna 2015 korkeimman oikeuden päätökseen olla ottamatta henkirikosta käsittelyyn.
Joutsenlahti palaa mielessään Ulvilaan Tähtisentielle karmean henkirikoksen tapahtumapaikalle. Verisestä rikospaikasta tuli vuosien saatossa monien rekonstruktioiden näyttämö. Niillä pyrittiin osoittamaan, että Anneli Auer tappoi miehensä perheen yhteisessä kodissa.
Juha Joutsenlahti sanoo nyt lähes 14 vuotta henkirikoksen tapahtumisen jälkeen yhä empimättä, että rikoksen alkuasetelmassa hämmensi vain se, että hyökkäys oli tehty lapsiperheen kotiin muun perheen ollessa kotona. Joutsenlahti kertoo kysyneensä asiasta muiden muassa psykiatrisen vankisairaalan vastaavalta ylilääkäriltä Hannu Lauermalta.
– Hän kertoi teoista, joita motivoi kosto. Tällaisissa harvinaisissa tilanteissa tekijä voi haluta jopa yleisöä kostoiskulleen, Joutsenlahti sanoo.
Lapsiperheen kotiin tunkeutumisen lisäksi Joutsenlahti ei nähnyt talvella 2006, eikä näe vieläkään, sellaisia todisteita, jotka viittaisivat murhasta syytteet saaneen Anneli Auerin tappaneen miehensä.
– Toki hän oli yksi epäillyistä. Todisteet eivät vain tukeneet hänen syyllisyyttään.
Joutsenlahti tiivistää Ulvilan surman tutkinnan eri vaiheet outoon paradoksiin. Jutun alussa asunnon verijäljet, sieltä otetut kuitunäytteet, rikkoutuneen ikkunan sirpaleiden sijainti ja paljon puhuttu hätäkeskuspuhelunauha toimivat ohjenuorana, joka ohjasi tutkintaa ulkopuolisen hyökkääjän suuntaan.
– Mikään paikalla ei antanut viitteitä siitä, etteikö uhrin vaimon Anneli Auerin kuvailema tuntematon naamioitu hyökkääjä olisi ollut tekijä. Myöhemmin kolme eri ääniasiantuntijaa kuuli hätäkeskusnauhalta ulkopuolisen henkilön ääniä, Joutsenlahti listaa.
– Se, mikä minun johtamani ryhmän tutkimuksissa osoitti tuntemattoman tekijän suuntaan, muuttuikin uuden tutkinnanjohdon käsissä myöhemmin todisteeksi Auerin syyllisyydestä, Joutsenlahti tiivistää.
Vuosia kestäneen esitutkinnan aikana tapahtui useita outoja sattumia, joita on käsitelty mediassa laajasti vuosien varrella. Veriteon näyttämöksi muodostuneesta makuuhuoneesta löytyi esimerkiksi klapi, josta saatu dna-näyte rohkaisi poliisit ottamaan dna-näytteet yli 700:lta henkilöltä. Vasta vuonna 2013 selvisi, että halon näyte olikin erehdyksessä tullut krp:n laboratorion omalta tutkijalta.
Esinäytös: Tutkinnanjohtaja astui liian suurille varpaille
Rikoskomisario Juha Joutsenlahden oma kiirastuli alkaa, kun hän kantelee syksyllä 2006 syyttäjän toiminnasta toisen henkirikoksen tutkintaan liittyen. Tutkinnanjohtaja saa nimettömiä puheluja, joissa varoitetaan verisestä kostosta.
Ulvilan surman rikosprosessien kestäessä, kesäkuussa 2012, tutkinnanjohtaja Juha Joutsenlahti joutui asemaan, johon harva poliisi urallaan joutuu. Hänet etsintäkuulutettiin.
Joutsenlahti sanoo kysyttäessä, että hän kokee Ulvilan surman tutkinnanjohtajuuden vaihdon jälkeiset itseensä kohdistuneet rikosepäilyt, tehtäväsiirrot ja vuonna 2013 alkaneen viralta pidättämisen ajojahtina vaarallista todistajaa kohtaan.
Vaarallisen siksi, että Joutsenlahti todisti hyvin poikkeuksellisesti oikeussalissa vakaasta näkemyksestään Anneli Auerin syyttömyydestä – vastoin silloisen tutkintaryhmän, syyttäjien ja poliisilaitoksen virallista kantaa.
Jotta asiaa voisi tutkailla Joutsenlahden omasta perspektiivistä, on mentävä aikaan ennen Ulvilan surman tutkintalinjojen erimielisyyksien aiheuttamaa skismaa.
Miehen henkilökohtainen kiirastuli alkoi, kun hän kanteli kahdesta henkirikoksesta epäillyn miehen vapauttamisesta tutkintavankeudesta. Kantelun kohteena oli silloisen Porin johtavan kihlakunnansyyttäjän päätös tekijöiden syyttämättäjättämisestä ja päätöksestä vapauttaa epäilty tappaja.
Poliisin tekemä kantelu syyttäjän päätöksestä oli ennenkuulumaton teko, joka hiersi siitä lähtien paitsi syyttäjien ja Joutsenlahden, myös Joutsenlahden ja oman laitoksen johdon välejä.
Joutsenlahti kertoo joutuneensa kovaääniseksi yltyneeseen palautetilaisuuteen, jossa syyttäjät ja laitoksen päällystö lääninpoliisijohtajan johdolla puhuttelivat häntä. Johtava kihlakunnansyyttäjä vaati häneltä julkista anteeksipyyntöä.
– Kieltäydyin pyytämästä anteeksi mielestäni oikeutettua tekoa, mikä myöhemmin johti tekijöiden 10 vuoden tuomioihin taposta niin sanotussa Porin opiskelijasurmajutussa. Sen palaverin jälkeen sain kolme puhelua tuntemattomista numeroista. Kolme eri miessoittajaa välitti saman viestin: olen astunut nyt niin isoille varpaille, että tämä kostetaan verisesti.
Murhatutkinnan ensimmäinen tutkinnanjohtaja sanoo suoraan kokeneensa, että kurinpalautuksilla, rangaistuksilla ja virkarikossyytteellä pyrittiin tekemään hänestä heikko todistaja Ulvilan surman oikeudenkäynneissä.
Porilainen ylikomisario Juha Joutsenlahti avaisi Ulvilan surman tutkinnan ulkopuolisen tahon arvioitavaksi.
Menenkö asiakkaiden puolelle putkaan, vai työhuoneeseen?
Kesällä 2008 Joutsenlahti oli siirtynyt polvileikkauksen vuoksi syrjään Ulvilan surman tutkinnanjohtajan paikalta. Uuden tutkintaryhmän pääepäillyksi nousi uhrin vaimo Anneli Auer. Joutsenlahti oli Aslak-kuntoutuksessa, kun hän luki iltapäivälehdestä Auerin vangitsemisesta.
– Tieto oli järkyttävä. Ihmettelin, että miten on mahdollista, että Auerista on saatu syyllinen, Joutsenlahti sanoo muistellessaan hetkeä, jolloin näki otsikon Auerin vangitsemisesta.
Myöhemmin Aueria julkisesti puolustanutta Joutsenlahtea epäiltiin virkarikoksesta ja todistajan uhkailusta. Vapauttavia päätöksiä edelsi pitkä, vuosia kestänyt henkilökohtainen helvetti.
– Olihan se aika hurja tilanne, kun tulin etsintäkuulutuksen jälkeen lauantaina 14. heinäkuuta 2012 takaisin poliisilaitokselle ja kysyin, että menenkö tuonne asiakkaiden puolelle (poliisivankilaan) vai oman työpöydän ääreen. Minulle sanottiin, että etsintäkuulutus on peruttu ja voit mennä omaan työhuoneeseesi, Joutsenlahti muistelee tilannetta, jossa palkitusta poliisista olikin tullut epäilty rikollinen.
Sen Joutsenlahti myöntää, että töihin palaaminen ei ollut helppoa kaiken tapahtuneen jälkeen.
– Olen hakenut vangiksi yli 500 kovan luokan rikollista. Lisäksi olen ollut suuren osan urastani tekemisissä ammattirikollisten kanssa, mutta sen kaltaista kohtelua en ole saanut rikollisilta koskaan, mitä sain silloisilta Ulvilan surmassa eri mieltä olleilta kollegoiltani.
Auer ja Joutsenlahti syyttömiä
Joulukuussa 2015 korkein oikeus ei ota Ulvilan surmaa käsiteltäväkseen. Anneli Auer on syytön miehensä murhaan. Jo saman vuoden keväällä Vaasan hovioikeus oli kumonnut Juha Joutsenlahden virkarikostuomion ja vapauttanut hänet rikosepäilyistä. KKO ei myönnä asiassa valituslupaa.
Juha Joutsenlahti oli vuosien ajan julkisesti ja oikeussalissa Anneli Auerin syyttömyyden puolustaja. Yksi harvoista. Hän vastaa nyt kysymykseen siitä, miltä tuntui, kun korkein oikeus päätti olla ottamatta Vaasan hovioikeuden Auerille lukemaa vapauttavaa tuomiota käsittelyyn.
– Olin varautunut kaikkeen. Omassa virkarikosoikeudenkäynnissäni olin hävinnyt käräjäoikeudessa 0-3 ja voittanut saman jutun hovioikeudessa 3-0, Joutsenlahti sanoo viitaten asiaa ratkaisseiden tuomarien näkemykseen Joutsenlahden syyllisyydestä.
Toisin kuin Auerin murhaoikeudenkäynneissä, Joutsenlahden kohdalla tuomarit eivät joutuneet äänestämään, vaan yksimielisyys löytyi molemmissa oikeusasteissa.
– Tyytyväisempi olin Auerin puolesta.
Joutsenlahti sanoo, ettei hän ole kenellekään katkera, eikä syytä ketään, vaikka hän on lainvoimaisen tuomion valossa ollut alusta asti oikeassa Auerin syyttömyydestä.
– Virasta pidättämisen aika oli itse asiassa helpottavaa. Ehdin viettää aikaa läheisten kanssa ja hengähtää siitä kovasta paineesta, jonka Ulvilan surma työpaikalla minulle aiheutti sen jälkeen, kun tutkinnanjohtajan tehtävä päättyi osaltani.
Kaupunki, jossa henkirikokset selviävät
Läpi esitutkinnan ja rikosoikeudenkäyntien vuosina 2006-2015 mediassa muistutetaan siitä, että Porin poliisilta ei ole jäänyt yhtään henkirikosta selvittämättä sotien jälkeen. Tänä päivänä niitä on kaksi: Ulvilan surma ja Nakkilan vuoden 2003 epäilty lavastettu itsemurha.
Juha Joutsenlahti hymähtää ylpeydenaiheelle, joka karisi Ulvilan surman tutkinnan pitkittyessä ja jätti lopulta ikuiselta vaikuttavan häpeätahran karhukaupungin poliisin tilastoihin.
– Mielestäni se oli alusta asti turhaa elvistelyä. Emme me voi tietää, onko joku onnettomuutena kuitattu henkirikos tai kadonnut henkilö jäänyt selvittämättä kokonaan.
Murhamysteerin entinen tutkinnanjohtaja allekirjoittaa yhä väitteen siitä, että Ulvilan surman alkutilanne oli poikkeuksellisen hyvä rikoksen selviämisen kannalta. Harva henkirikos tallentuu hätäkeskuksen ääninauhalle. Lisäksi poliisin ensipartio oli paikalla vain minuutteja henkirikoksen jälkeen.
Miksi rikos ei sitten ratkennut nopeasti?
– Olimme niin huonoja. Jossain kohtaa joku on uskonut jonkun tapauksessa kuullun tarinaa ja se tutkintalinja on hylätty. Vedin itse ryhmää, joka ei pystynyt rikosta ratkaisemaan. Tekijä on voinut olla käsissämme. Otan täyden vastuun esitutkinnan epäonnistumisesta omalta osaltani, Joutsenlahti sanoo.
Kokenut poliisi pitää täysin mahdollisena, että Ulvilan murhaaja olisi voinut jäädä kiinni, jos tutkinta olisi siirretty hänen esityksestään keskusrikospoliisille.
– Näin ainakin toivoin aikanaan. Halusin, että juttu selviää.
Tutkinnanjohtajana Joutsenlahti oli jo ehtinyt sopia siirrosta noin kolmen kuukauden tuloksettoman tutkinnan jälkeen. Tutkintavastuun siirto kuitenkin torpattiin silloisen Länsi-Suomen lääninpoliisijohtajan, sittemmin poliisiylijohtajaksi urallaan edenneen Mikko Paateron päätöksellä.
Sillä, joka Ulvilan surman tutkintaan tarttuu, ei saa olla kädet veressä
Syksy 2020: Ulvilan surman rikostutkinnasta olisi tehtävä riippumaton selvitys. Näin asian näkee Juha Joutsenlahti. Hänen mielestään oikea taho selvitystyön tekijäksi ei ole poliisi tai syyttäjälaitos.
– Jos emme myönnä virheitämme, emme voi oppia ja tällaista voi tapahtua joskus uudestaan. Olen vahvasti sitä mieltä, että jonkun instanssin, esimerkiksi suuronnettomuustutkintalautakunnan olisi perattava läpi koko Ulvilan surman tutkinta alusta loppuun.
Joutsenlahti sanoo, että selvitystyö pitäisi antaa taholle, joka ei ole ollut mukana Ulvilan surman tutkinnassa, tai kuten hän itse asian asettelee: ”jollekin, jolla ei ole kädet veressä tässä asiassa.”
– En ole tässä kostoretkellä. Jos jotain virkarikoksia tutkinnassa paljastuisi, ne ovat varmasti jo vanhentuneet. En halua mitään ongelmia tai rangaistuksia yhdellekään Auer-tutkintaan osallistuneille, Joutsenlahti sanoo. Tuntematonta sotilasta muunnellusti lainaten: ”en minä tässä syyllisiä kaipaa, toivon vain, ettei oikeusviranomaiset enää löisi päätään Ulvilan mäntyyn.”
Ex-tutkinnanjohtaja kertoo vihdoin, mistä oli kyse väitetyissä ”omissa murhatutkimuksissa”
Vuodet tutkinnanjohtajuuden jälkeen: Juha Joutsenlahtea syytettiin omien epävirallisten murhatutkimusten vetämisestä sen jälkeen, kun hänet oli korvattu tutkinnanjohtajana.
Edellä kerrottu, mediassakin esiin nostettu väite saa Joutsenlahden hymähtämään, jopa hieman hymyilemään.
– Vuonna 2010 silloinen poliisipäällikkö järjesti laitoksen auditoriossa tiedotustilaisuuden, jossa hän julisti Ulvilan surman ratkenneen. Sen jälkeen tähän läpimurtoon osallistuneet tutkijat lähtivät palkintomatkaksi annetulle laivaristeilylle.
Kun tutkijatiimi oli juhlimassa voittoa meren aalloilla, laitoksen ilmoitusten vastaanottoon käveli henkilö, joka halusi kertoa tietonsa Ulvilan surmasta. Hän painotti, että kertoisi tietonsa vain Joutsenlahdelle.
Joutsenlahti sanoo, ettei hän innostunut asiasta, sillä hänelle oli tehty hyvin selväksi, ettei entinen tutkinnanjohtaja saisi koskea asiaan enää tikullakaan.
– Otin sitten tämän henkilön vastaa, kuuntelin, mitä hän sanoi ja kirjasin kaiken. Kun välitin tiedot tutkintatiimille, alkoivat epäilyt siitä, että yritän sotkea juttua. Minulta tivattiin mitä tiedän Aueriin liittyvistä tutkimuksista - jotkut olivat selvästi huolissaan asenteestani epäillä Auerin syyllisyyttä, Joutsenlahti hymähtää.
Ensimmäinen tutkinnanjohtaja saa yhä vihjeitä murhamysteeristä
Syksy 2020: Vaikka Juha Joutsenlahti ei ole tutkinut Ulvilan surmaa enää yli 10 vuoteen, eikä hän ole vuosiin työskennellyt rikostutkinnassa, ei mysteerimurha jätä miestä vieläkään rauhaan.
Murha ei vanhene koskaan. Eikä se katoa ihmisten mielistä. Ei varsinkaan Ulvilan murhamysteeri, jonka syyllisestä jokaisella suomalaisella tuntuu olevan oma vakaa mielipiteensä. Ulvilan surmasta on kirjoitettu kirjoja, kuvattu dokumentteja ja amatööridekkarit ovat puineet vuosien ajan tutkinnan käänteitä internetin keskustelupalstoilla.
– Saan vielä näiden kaikkien vuosienkin jälkeen vihjeitä Ulvilan surmaan, Juha Joutsenlahti paljastaa.
Jos Joutsenlahti saisi nyt käskyn aloittaa murhatutkinta uudestaan, hän keskittyisi perusasioihin.
– Lähtisin aivan alusta ja tutustuisin niihin autenttisiin todisteisiin, joita on vielä saatavilla. Kävisimme uudelleen ne ihmiset läpi, jotka aikanaan tutkinnassa puhutettiin tai kuulusteltiin.
– Joka vuosi tulee parempia poliiseja ja voi hyvin olla, että tuoreilla silmillä joku näkisi jotain, mitä kymmenet silmäparit eivät aikanaan nähneet. Pidän todennäköisenä, että Ulvilan murhaaja on yhä hengissä ja hänet on mahdollista tavoittaa, Joutsenlahti sanoo.
Nykyisin Juha Joutsenlahti toimii Porin poliisiasemalla valvonta- ja hälytystoiminnan ylikomisariona. Aikanaan mainetta niittäneen rikosten selvittäjän ura rikospoliisissa päättyi käytännössä erimielisyyksiin Ulvilan murhaajan henkilöllisyydestä – ja siihen, ettei Joutsenlahti pitänyt mielipiteitään omana tietonaan.
– Olen erittäin tyytyväinen nykyiseen työhöni. Tässä pääsee vaikuttamaan ihmisten turvallisuuteen. Ehdin toimia toistakymmentä vuotta kovien rikosten tutkinnanjohtajana ja olen ollut jo 34 vuotta poliisina, Joutsenlahti sanoo.
Kävelisi uudelleen läpi helvetin
Syksy 2020: Ulvilan surman ensimmäinen tutkinnanjohtaja Juha Joutsenlahti kävi läpi henkilökohtaisen helvetin puolustaessaan omaa näkemystään siitä, että Anneli Auer ei voi olla Ulvilan surmaaja. Polttavin, yhä vastaamatta oleva kysymys on, mitä hän tekisi toisin, jos tietäisi asioiden menevän, kuin ne menivät.
– Itseni tuntien tekisin tutkinnassa asioita samoin. Rikostutkinnan alkupäivinä olisi pitänyt olla tutkinnassa enemmän läsnä ja tarkempana. Kokonaisuudessa - olisi pitänyt pystyä parempaan.
Joutsenlahti sanoo, ett murhatutkinnan todellisuudesta etääntynyt järjestelmä ajoi erimieliset nurkkaan.
– Seisoin mielipiteeni takana rangaistuksen uhasta huolimatta. Vastoinkäymisistä ja kriisikokemuksesta karaistuneena uskoni oikeudenmukaiseen yhteiskuntaan palasi Vaasan hovioikeuden 2015 päätösten myötä.
– Eläkepäivillä riittää muisteltavaa, eikä enää silloin tarvitse katua sitä, ettenkö olisi aikanaan uskaltanut taistella minulle tärkeimmän arvoni, oikeudenmukaisuuden puolesta.
ULVILAN SURMA
Murha, jolle ei löytynyt tekijää
Selvittämätön henkirikos, joka tapahtui Ulvilassa 1. joulukuuta 2006.
Jutun esitutkintaa johti kolme tutkinnanjohtajaa: rikoskomisario Juha Joutsenlahti, rikosylikomisario Pauli Kuusiranta ja rikoskomisario Erik Salonsaari.
Juttua käsiteltiin käräjä- ja hovioikeuksissa vuosina 2010-2015
Satakunnan käräjäoikeus tuomitsi vuonna 2010 Anneli Auerin murhasta tuomariäänin 2-1.
Vaasan hovioikeus kumosi Auerin tuomion vuonna 2011 yksimielisellä päätöksellä.
Korkein oikeus palautti asian käräjäoikeuteen vuonna 2012.
Satakunnan käräjäoikeus tuomitsi Auerin vuonna 2013 murhasta tuomariäänin 2-1.
Vaasan hovioikeus vapautti Auerin syytteistä vuonna 2015 äänin 2-1.
Korkein oikeus ei myöntänyt valituslupaa vuonna 2015 ja Vaasan hovioikeuden vapauttava tuomio jäi voimaan.
Valtionkonttori on maksanut Anneli Auerille yli 500 000 euroa kärsimyksestä tämän istuttua syyttömän vankilassa 611 päivää.
SEKSUAALIRIKOSTUOMIO
Anneli Auer on tuomittu lainvoimaisella tuomiolla seitsemän ja puolen vuoden vankeusrangaistukseen muun muassa kahdesta törkeästä raiskauksesta ja kolmesta törkeästä lapsen hyväksikäytöstä. Auerin entinen miesystävä tuomittiin samassa yhteydessä 10 vuodeksi vankeuteen.
JOUTSENLAHDEN VIRKARIKOSEPÄILYT
Juha Joutsenlahtea epäiltiin virkarikoksesta liittyen näyttelijä Kai Tannerin tunnistamiseen Ulvilan murhan tutkinnassa. Joutsenlahti myöhemmin vapautti Tannerin itse tutkintavankeudesta.
Joutsenlahti tuomittiin vuonna 2014 Satakunnan käräjäoikeudessa 80 päiväsakon rangaistukseen (1360 euroa) virka-aseman väärinkäyttämisestä.
Vaasan hovioikeus kumosi tuomion huhtikuussa 2015. Hovioikeus totesi tuomiossaan, että vangitsemiselle oli tapahtumahetkellä riittävät perusteet. Syyttäjä haki valituslupaa korkeimmalta oikeudelta, joka ei sitä myöntänyt.
Joutsenlahtea epäiltiin myös todistajan uhkaamisesta. Taustalla olivat Joutsenlahden entisen naisystävän väitteet, joiden mukaan häntä olisi uhattu muun muassa liivijengin kostolla.
Syyttäjä ei löytänyt riittävää näyttöä rikoksesta ja päätti jättää syytteen nostamatta kesällä 2016.
Lisätty linkki, otsikko ja uutisen julkaisupvm sekä yksi kuva.
-NILS-
https://www.aamulehti.fi/a/a6e347a2-37c ... 05b9c1d33a
4.10.2020 10.10 – PÄIVITETTY 4.10.2020 11.43
Ulvilan surmaa tutkineelta Juha Joutsenlahdelta kova ehdotus: Tutkinnan kannet pitäisi avata – ”Sillä, joka siihen tarttuu, ei saa olla kädet veressä”
- Porilainen ylikomisario Juha Joutsenlahti tuli tunnetuksi Ulvilan surman ensimmäisenä tutkinnanjohtajana. HEIKKI WESTERGÅRD
- Joutsenlahti.jpg (53.71 KiB) Katsottu 9582 kertaa
Joulukuu 2006: Ulvilan surmana tunnettu henkirikos tapahtuu. Joku surmaa Ulvilassa Tähtisentiellä sosiaalipsykologi Jukka S. Lahden. Alkutoimien jälkeen jutun tutkinnanjohtajaksi tulee rikoskomisario Juha Joutsenlahti. Hän johtaa tutkintaa yli puolentoista vuoden ajan.
Lähes 14 vuotta Suomen rikoshistorian puhutuimman henkirikoksen tapahtumien jälkeen Ulvilan surman ensimmäinen tutkinnanjohtaja Juha Joutsenlahti istuu varsin rauhallisen, jopa tyynen oloisena Porin poliisiasemalla. Hän on vihdoin luvannut vastata kysymyksiin, jotka ovat leijailleet ilmassa siitä asti, kun Ulvilan surman käsittely virallisesti päättyi vuonna 2015 korkeimman oikeuden päätökseen olla ottamatta henkirikosta käsittelyyn.
Joutsenlahti palaa mielessään Ulvilaan Tähtisentielle karmean henkirikoksen tapahtumapaikalle. Verisestä rikospaikasta tuli vuosien saatossa monien rekonstruktioiden näyttämö. Niillä pyrittiin osoittamaan, että Anneli Auer tappoi miehensä perheen yhteisessä kodissa.
Juha Joutsenlahti sanoo nyt lähes 14 vuotta henkirikoksen tapahtumisen jälkeen yhä empimättä, että rikoksen alkuasetelmassa hämmensi vain se, että hyökkäys oli tehty lapsiperheen kotiin muun perheen ollessa kotona. Joutsenlahti kertoo kysyneensä asiasta muiden muassa psykiatrisen vankisairaalan vastaavalta ylilääkäriltä Hannu Lauermalta.
– Hän kertoi teoista, joita motivoi kosto. Tällaisissa harvinaisissa tilanteissa tekijä voi haluta jopa yleisöä kostoiskulleen, Joutsenlahti sanoo.
Lapsiperheen kotiin tunkeutumisen lisäksi Joutsenlahti ei nähnyt talvella 2006, eikä näe vieläkään, sellaisia todisteita, jotka viittaisivat murhasta syytteet saaneen Anneli Auerin tappaneen miehensä.
– Toki hän oli yksi epäillyistä. Todisteet eivät vain tukeneet hänen syyllisyyttään.
Joutsenlahti tiivistää Ulvilan surman tutkinnan eri vaiheet outoon paradoksiin. Jutun alussa asunnon verijäljet, sieltä otetut kuitunäytteet, rikkoutuneen ikkunan sirpaleiden sijainti ja paljon puhuttu hätäkeskuspuhelunauha toimivat ohjenuorana, joka ohjasi tutkintaa ulkopuolisen hyökkääjän suuntaan.
– Mikään paikalla ei antanut viitteitä siitä, etteikö uhrin vaimon Anneli Auerin kuvailema tuntematon naamioitu hyökkääjä olisi ollut tekijä. Myöhemmin kolme eri ääniasiantuntijaa kuuli hätäkeskusnauhalta ulkopuolisen henkilön ääniä, Joutsenlahti listaa.
– Se, mikä minun johtamani ryhmän tutkimuksissa osoitti tuntemattoman tekijän suuntaan, muuttuikin uuden tutkinnanjohdon käsissä myöhemmin todisteeksi Auerin syyllisyydestä, Joutsenlahti tiivistää.
Vuosia kestäneen esitutkinnan aikana tapahtui useita outoja sattumia, joita on käsitelty mediassa laajasti vuosien varrella. Veriteon näyttämöksi muodostuneesta makuuhuoneesta löytyi esimerkiksi klapi, josta saatu dna-näyte rohkaisi poliisit ottamaan dna-näytteet yli 700:lta henkilöltä. Vasta vuonna 2013 selvisi, että halon näyte olikin erehdyksessä tullut krp:n laboratorion omalta tutkijalta.
Esinäytös: Tutkinnanjohtaja astui liian suurille varpaille
Rikoskomisario Juha Joutsenlahden oma kiirastuli alkaa, kun hän kantelee syksyllä 2006 syyttäjän toiminnasta toisen henkirikoksen tutkintaan liittyen. Tutkinnanjohtaja saa nimettömiä puheluja, joissa varoitetaan verisestä kostosta.
Ulvilan surman rikosprosessien kestäessä, kesäkuussa 2012, tutkinnanjohtaja Juha Joutsenlahti joutui asemaan, johon harva poliisi urallaan joutuu. Hänet etsintäkuulutettiin.
Joutsenlahti sanoo kysyttäessä, että hän kokee Ulvilan surman tutkinnanjohtajuuden vaihdon jälkeiset itseensä kohdistuneet rikosepäilyt, tehtäväsiirrot ja vuonna 2013 alkaneen viralta pidättämisen ajojahtina vaarallista todistajaa kohtaan.
Vaarallisen siksi, että Joutsenlahti todisti hyvin poikkeuksellisesti oikeussalissa vakaasta näkemyksestään Anneli Auerin syyttömyydestä – vastoin silloisen tutkintaryhmän, syyttäjien ja poliisilaitoksen virallista kantaa.
Jotta asiaa voisi tutkailla Joutsenlahden omasta perspektiivistä, on mentävä aikaan ennen Ulvilan surman tutkintalinjojen erimielisyyksien aiheuttamaa skismaa.
Miehen henkilökohtainen kiirastuli alkoi, kun hän kanteli kahdesta henkirikoksesta epäillyn miehen vapauttamisesta tutkintavankeudesta. Kantelun kohteena oli silloisen Porin johtavan kihlakunnansyyttäjän päätös tekijöiden syyttämättäjättämisestä ja päätöksestä vapauttaa epäilty tappaja.
Poliisin tekemä kantelu syyttäjän päätöksestä oli ennenkuulumaton teko, joka hiersi siitä lähtien paitsi syyttäjien ja Joutsenlahden, myös Joutsenlahden ja oman laitoksen johdon välejä.
Joutsenlahti kertoo joutuneensa kovaääniseksi yltyneeseen palautetilaisuuteen, jossa syyttäjät ja laitoksen päällystö lääninpoliisijohtajan johdolla puhuttelivat häntä. Johtava kihlakunnansyyttäjä vaati häneltä julkista anteeksipyyntöä.
– Kieltäydyin pyytämästä anteeksi mielestäni oikeutettua tekoa, mikä myöhemmin johti tekijöiden 10 vuoden tuomioihin taposta niin sanotussa Porin opiskelijasurmajutussa. Sen palaverin jälkeen sain kolme puhelua tuntemattomista numeroista. Kolme eri miessoittajaa välitti saman viestin: olen astunut nyt niin isoille varpaille, että tämä kostetaan verisesti.
Murhatutkinnan ensimmäinen tutkinnanjohtaja sanoo suoraan kokeneensa, että kurinpalautuksilla, rangaistuksilla ja virkarikossyytteellä pyrittiin tekemään hänestä heikko todistaja Ulvilan surman oikeudenkäynneissä.
Porilainen ylikomisario Juha Joutsenlahti avaisi Ulvilan surman tutkinnan ulkopuolisen tahon arvioitavaksi.
Menenkö asiakkaiden puolelle putkaan, vai työhuoneeseen?
Kesällä 2008 Joutsenlahti oli siirtynyt polvileikkauksen vuoksi syrjään Ulvilan surman tutkinnanjohtajan paikalta. Uuden tutkintaryhmän pääepäillyksi nousi uhrin vaimo Anneli Auer. Joutsenlahti oli Aslak-kuntoutuksessa, kun hän luki iltapäivälehdestä Auerin vangitsemisesta.
– Tieto oli järkyttävä. Ihmettelin, että miten on mahdollista, että Auerista on saatu syyllinen, Joutsenlahti sanoo muistellessaan hetkeä, jolloin näki otsikon Auerin vangitsemisesta.
Myöhemmin Aueria julkisesti puolustanutta Joutsenlahtea epäiltiin virkarikoksesta ja todistajan uhkailusta. Vapauttavia päätöksiä edelsi pitkä, vuosia kestänyt henkilökohtainen helvetti.
– Olihan se aika hurja tilanne, kun tulin etsintäkuulutuksen jälkeen lauantaina 14. heinäkuuta 2012 takaisin poliisilaitokselle ja kysyin, että menenkö tuonne asiakkaiden puolelle (poliisivankilaan) vai oman työpöydän ääreen. Minulle sanottiin, että etsintäkuulutus on peruttu ja voit mennä omaan työhuoneeseesi, Joutsenlahti muistelee tilannetta, jossa palkitusta poliisista olikin tullut epäilty rikollinen.
Sen Joutsenlahti myöntää, että töihin palaaminen ei ollut helppoa kaiken tapahtuneen jälkeen.
– Olen hakenut vangiksi yli 500 kovan luokan rikollista. Lisäksi olen ollut suuren osan urastani tekemisissä ammattirikollisten kanssa, mutta sen kaltaista kohtelua en ole saanut rikollisilta koskaan, mitä sain silloisilta Ulvilan surmassa eri mieltä olleilta kollegoiltani.
Auer ja Joutsenlahti syyttömiä
Joulukuussa 2015 korkein oikeus ei ota Ulvilan surmaa käsiteltäväkseen. Anneli Auer on syytön miehensä murhaan. Jo saman vuoden keväällä Vaasan hovioikeus oli kumonnut Juha Joutsenlahden virkarikostuomion ja vapauttanut hänet rikosepäilyistä. KKO ei myönnä asiassa valituslupaa.
Juha Joutsenlahti oli vuosien ajan julkisesti ja oikeussalissa Anneli Auerin syyttömyyden puolustaja. Yksi harvoista. Hän vastaa nyt kysymykseen siitä, miltä tuntui, kun korkein oikeus päätti olla ottamatta Vaasan hovioikeuden Auerille lukemaa vapauttavaa tuomiota käsittelyyn.
– Olin varautunut kaikkeen. Omassa virkarikosoikeudenkäynnissäni olin hävinnyt käräjäoikeudessa 0-3 ja voittanut saman jutun hovioikeudessa 3-0, Joutsenlahti sanoo viitaten asiaa ratkaisseiden tuomarien näkemykseen Joutsenlahden syyllisyydestä.
Toisin kuin Auerin murhaoikeudenkäynneissä, Joutsenlahden kohdalla tuomarit eivät joutuneet äänestämään, vaan yksimielisyys löytyi molemmissa oikeusasteissa.
– Tyytyväisempi olin Auerin puolesta.
Joutsenlahti sanoo, ettei hän ole kenellekään katkera, eikä syytä ketään, vaikka hän on lainvoimaisen tuomion valossa ollut alusta asti oikeassa Auerin syyttömyydestä.
– Virasta pidättämisen aika oli itse asiassa helpottavaa. Ehdin viettää aikaa läheisten kanssa ja hengähtää siitä kovasta paineesta, jonka Ulvilan surma työpaikalla minulle aiheutti sen jälkeen, kun tutkinnanjohtajan tehtävä päättyi osaltani.
Kaupunki, jossa henkirikokset selviävät
Läpi esitutkinnan ja rikosoikeudenkäyntien vuosina 2006-2015 mediassa muistutetaan siitä, että Porin poliisilta ei ole jäänyt yhtään henkirikosta selvittämättä sotien jälkeen. Tänä päivänä niitä on kaksi: Ulvilan surma ja Nakkilan vuoden 2003 epäilty lavastettu itsemurha.
Juha Joutsenlahti hymähtää ylpeydenaiheelle, joka karisi Ulvilan surman tutkinnan pitkittyessä ja jätti lopulta ikuiselta vaikuttavan häpeätahran karhukaupungin poliisin tilastoihin.
– Mielestäni se oli alusta asti turhaa elvistelyä. Emme me voi tietää, onko joku onnettomuutena kuitattu henkirikos tai kadonnut henkilö jäänyt selvittämättä kokonaan.
Murhamysteerin entinen tutkinnanjohtaja allekirjoittaa yhä väitteen siitä, että Ulvilan surman alkutilanne oli poikkeuksellisen hyvä rikoksen selviämisen kannalta. Harva henkirikos tallentuu hätäkeskuksen ääninauhalle. Lisäksi poliisin ensipartio oli paikalla vain minuutteja henkirikoksen jälkeen.
Miksi rikos ei sitten ratkennut nopeasti?
– Olimme niin huonoja. Jossain kohtaa joku on uskonut jonkun tapauksessa kuullun tarinaa ja se tutkintalinja on hylätty. Vedin itse ryhmää, joka ei pystynyt rikosta ratkaisemaan. Tekijä on voinut olla käsissämme. Otan täyden vastuun esitutkinnan epäonnistumisesta omalta osaltani, Joutsenlahti sanoo.
Kokenut poliisi pitää täysin mahdollisena, että Ulvilan murhaaja olisi voinut jäädä kiinni, jos tutkinta olisi siirretty hänen esityksestään keskusrikospoliisille.
– Näin ainakin toivoin aikanaan. Halusin, että juttu selviää.
Tutkinnanjohtajana Joutsenlahti oli jo ehtinyt sopia siirrosta noin kolmen kuukauden tuloksettoman tutkinnan jälkeen. Tutkintavastuun siirto kuitenkin torpattiin silloisen Länsi-Suomen lääninpoliisijohtajan, sittemmin poliisiylijohtajaksi urallaan edenneen Mikko Paateron päätöksellä.
Sillä, joka Ulvilan surman tutkintaan tarttuu, ei saa olla kädet veressä
Syksy 2020: Ulvilan surman rikostutkinnasta olisi tehtävä riippumaton selvitys. Näin asian näkee Juha Joutsenlahti. Hänen mielestään oikea taho selvitystyön tekijäksi ei ole poliisi tai syyttäjälaitos.
– Jos emme myönnä virheitämme, emme voi oppia ja tällaista voi tapahtua joskus uudestaan. Olen vahvasti sitä mieltä, että jonkun instanssin, esimerkiksi suuronnettomuustutkintalautakunnan olisi perattava läpi koko Ulvilan surman tutkinta alusta loppuun.
Joutsenlahti sanoo, että selvitystyö pitäisi antaa taholle, joka ei ole ollut mukana Ulvilan surman tutkinnassa, tai kuten hän itse asian asettelee: ”jollekin, jolla ei ole kädet veressä tässä asiassa.”
– En ole tässä kostoretkellä. Jos jotain virkarikoksia tutkinnassa paljastuisi, ne ovat varmasti jo vanhentuneet. En halua mitään ongelmia tai rangaistuksia yhdellekään Auer-tutkintaan osallistuneille, Joutsenlahti sanoo. Tuntematonta sotilasta muunnellusti lainaten: ”en minä tässä syyllisiä kaipaa, toivon vain, ettei oikeusviranomaiset enää löisi päätään Ulvilan mäntyyn.”
Ex-tutkinnanjohtaja kertoo vihdoin, mistä oli kyse väitetyissä ”omissa murhatutkimuksissa”
Vuodet tutkinnanjohtajuuden jälkeen: Juha Joutsenlahtea syytettiin omien epävirallisten murhatutkimusten vetämisestä sen jälkeen, kun hänet oli korvattu tutkinnanjohtajana.
Edellä kerrottu, mediassakin esiin nostettu väite saa Joutsenlahden hymähtämään, jopa hieman hymyilemään.
– Vuonna 2010 silloinen poliisipäällikkö järjesti laitoksen auditoriossa tiedotustilaisuuden, jossa hän julisti Ulvilan surman ratkenneen. Sen jälkeen tähän läpimurtoon osallistuneet tutkijat lähtivät palkintomatkaksi annetulle laivaristeilylle.
Kun tutkijatiimi oli juhlimassa voittoa meren aalloilla, laitoksen ilmoitusten vastaanottoon käveli henkilö, joka halusi kertoa tietonsa Ulvilan surmasta. Hän painotti, että kertoisi tietonsa vain Joutsenlahdelle.
Joutsenlahti sanoo, ettei hän innostunut asiasta, sillä hänelle oli tehty hyvin selväksi, ettei entinen tutkinnanjohtaja saisi koskea asiaan enää tikullakaan.
– Otin sitten tämän henkilön vastaa, kuuntelin, mitä hän sanoi ja kirjasin kaiken. Kun välitin tiedot tutkintatiimille, alkoivat epäilyt siitä, että yritän sotkea juttua. Minulta tivattiin mitä tiedän Aueriin liittyvistä tutkimuksista - jotkut olivat selvästi huolissaan asenteestani epäillä Auerin syyllisyyttä, Joutsenlahti hymähtää.
Ensimmäinen tutkinnanjohtaja saa yhä vihjeitä murhamysteeristä
Syksy 2020: Vaikka Juha Joutsenlahti ei ole tutkinut Ulvilan surmaa enää yli 10 vuoteen, eikä hän ole vuosiin työskennellyt rikostutkinnassa, ei mysteerimurha jätä miestä vieläkään rauhaan.
Murha ei vanhene koskaan. Eikä se katoa ihmisten mielistä. Ei varsinkaan Ulvilan murhamysteeri, jonka syyllisestä jokaisella suomalaisella tuntuu olevan oma vakaa mielipiteensä. Ulvilan surmasta on kirjoitettu kirjoja, kuvattu dokumentteja ja amatööridekkarit ovat puineet vuosien ajan tutkinnan käänteitä internetin keskustelupalstoilla.
– Saan vielä näiden kaikkien vuosienkin jälkeen vihjeitä Ulvilan surmaan, Juha Joutsenlahti paljastaa.
Jos Joutsenlahti saisi nyt käskyn aloittaa murhatutkinta uudestaan, hän keskittyisi perusasioihin.
– Lähtisin aivan alusta ja tutustuisin niihin autenttisiin todisteisiin, joita on vielä saatavilla. Kävisimme uudelleen ne ihmiset läpi, jotka aikanaan tutkinnassa puhutettiin tai kuulusteltiin.
– Joka vuosi tulee parempia poliiseja ja voi hyvin olla, että tuoreilla silmillä joku näkisi jotain, mitä kymmenet silmäparit eivät aikanaan nähneet. Pidän todennäköisenä, että Ulvilan murhaaja on yhä hengissä ja hänet on mahdollista tavoittaa, Joutsenlahti sanoo.
Nykyisin Juha Joutsenlahti toimii Porin poliisiasemalla valvonta- ja hälytystoiminnan ylikomisariona. Aikanaan mainetta niittäneen rikosten selvittäjän ura rikospoliisissa päättyi käytännössä erimielisyyksiin Ulvilan murhaajan henkilöllisyydestä – ja siihen, ettei Joutsenlahti pitänyt mielipiteitään omana tietonaan.
– Olen erittäin tyytyväinen nykyiseen työhöni. Tässä pääsee vaikuttamaan ihmisten turvallisuuteen. Ehdin toimia toistakymmentä vuotta kovien rikosten tutkinnanjohtajana ja olen ollut jo 34 vuotta poliisina, Joutsenlahti sanoo.
Kävelisi uudelleen läpi helvetin
Syksy 2020: Ulvilan surman ensimmäinen tutkinnanjohtaja Juha Joutsenlahti kävi läpi henkilökohtaisen helvetin puolustaessaan omaa näkemystään siitä, että Anneli Auer ei voi olla Ulvilan surmaaja. Polttavin, yhä vastaamatta oleva kysymys on, mitä hän tekisi toisin, jos tietäisi asioiden menevän, kuin ne menivät.
– Itseni tuntien tekisin tutkinnassa asioita samoin. Rikostutkinnan alkupäivinä olisi pitänyt olla tutkinnassa enemmän läsnä ja tarkempana. Kokonaisuudessa - olisi pitänyt pystyä parempaan.
Joutsenlahti sanoo, ett murhatutkinnan todellisuudesta etääntynyt järjestelmä ajoi erimieliset nurkkaan.
– Seisoin mielipiteeni takana rangaistuksen uhasta huolimatta. Vastoinkäymisistä ja kriisikokemuksesta karaistuneena uskoni oikeudenmukaiseen yhteiskuntaan palasi Vaasan hovioikeuden 2015 päätösten myötä.
– Eläkepäivillä riittää muisteltavaa, eikä enää silloin tarvitse katua sitä, ettenkö olisi aikanaan uskaltanut taistella minulle tärkeimmän arvoni, oikeudenmukaisuuden puolesta.
ULVILAN SURMA
Murha, jolle ei löytynyt tekijää
Selvittämätön henkirikos, joka tapahtui Ulvilassa 1. joulukuuta 2006.
Jutun esitutkintaa johti kolme tutkinnanjohtajaa: rikoskomisario Juha Joutsenlahti, rikosylikomisario Pauli Kuusiranta ja rikoskomisario Erik Salonsaari.
Juttua käsiteltiin käräjä- ja hovioikeuksissa vuosina 2010-2015
Satakunnan käräjäoikeus tuomitsi vuonna 2010 Anneli Auerin murhasta tuomariäänin 2-1.
Vaasan hovioikeus kumosi Auerin tuomion vuonna 2011 yksimielisellä päätöksellä.
Korkein oikeus palautti asian käräjäoikeuteen vuonna 2012.
Satakunnan käräjäoikeus tuomitsi Auerin vuonna 2013 murhasta tuomariäänin 2-1.
Vaasan hovioikeus vapautti Auerin syytteistä vuonna 2015 äänin 2-1.
Korkein oikeus ei myöntänyt valituslupaa vuonna 2015 ja Vaasan hovioikeuden vapauttava tuomio jäi voimaan.
Valtionkonttori on maksanut Anneli Auerille yli 500 000 euroa kärsimyksestä tämän istuttua syyttömän vankilassa 611 päivää.
SEKSUAALIRIKOSTUOMIO
Anneli Auer on tuomittu lainvoimaisella tuomiolla seitsemän ja puolen vuoden vankeusrangaistukseen muun muassa kahdesta törkeästä raiskauksesta ja kolmesta törkeästä lapsen hyväksikäytöstä. Auerin entinen miesystävä tuomittiin samassa yhteydessä 10 vuodeksi vankeuteen.
JOUTSENLAHDEN VIRKARIKOSEPÄILYT
Juha Joutsenlahtea epäiltiin virkarikoksesta liittyen näyttelijä Kai Tannerin tunnistamiseen Ulvilan murhan tutkinnassa. Joutsenlahti myöhemmin vapautti Tannerin itse tutkintavankeudesta.
Joutsenlahti tuomittiin vuonna 2014 Satakunnan käräjäoikeudessa 80 päiväsakon rangaistukseen (1360 euroa) virka-aseman väärinkäyttämisestä.
Vaasan hovioikeus kumosi tuomion huhtikuussa 2015. Hovioikeus totesi tuomiossaan, että vangitsemiselle oli tapahtumahetkellä riittävät perusteet. Syyttäjä haki valituslupaa korkeimmalta oikeudelta, joka ei sitä myöntänyt.
Joutsenlahtea epäiltiin myös todistajan uhkaamisesta. Taustalla olivat Joutsenlahden entisen naisystävän väitteet, joiden mukaan häntä olisi uhattu muun muassa liivijengin kostolla.
Syyttäjä ei löytänyt riittävää näyttöä rikoksesta ja päätti jättää syytteen nostamatta kesällä 2016.
Lisätty linkki, otsikko ja uutisen julkaisupvm sekä yksi kuva.
-NILS-
