MURHA.INFO

Laittomasti maassa olevien hätämajoituksella kova hinta Porissa

Majoituksessa on ollut hiljaista: yli 47 000 euroa kolmessa kuukaudessa maksanutta palvelua käytti vain kuusi eri henkilöä.

Mistä on kyse?

*Pori järjestää laittomasti maassa oleskeleville hätämajoitusta.
*Majoituksen hinta on ollut yli 47 000 euroa kolmen ensimmäisen kuukauden aikana.
*Palvelua on käyttänyt vasta kuusi henkilöä.
*Porin kaupunki on järjestänyt kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneille, laittomasti Suomessa oleskeleville henkilöille hätämajoitusta kesän alusta saakka. Kesä–elokuussa hätämajoitus maksoi Porin kaupungille 47 384,79 euroa, ilmenee Suomen Punaisen Ristin kaupungille toimittamasta laskusta.

Veturitallien alueella lähellä kaupungin keskustaa toimivaa palvelua on käyttänyt kesä–syyskuussa vain kuusi eri henkilöä, mikä on ollut kaupungille ja SPR:lle pienoinen yllätys.

Majoitusvuorokausia on ollut 331. Jos majoittujia olisi enemmän, kustannukset yhtä majoittujaa kohti olisivat pienemmät. Porin sosiaalipalveluiden johtaja Mari Levonen odottaa, että palvelun tarve kasvaa keväällä.

Välttämättömät perustarpeet

Hätämajoitusta aiotaan jatkaa ainakin toukokuun loppuun asti, kunhan Porin kaupunginhallitus hyväksyy sopimuksen ensi maanantaina. Punainen risti arvioi, että hätämajoituksen järjestäminen ja keskusteluapu vähentävät radikalisoitumisen riskiä.

Hätämajoituksessa olevat saavat majoituspaikan, ruuan, vaatteet, hygieniatarvikkeet ja peseytymismahdollisuuden.

Hätämajoituksessa työskentelee yksi kokopäiväinen ja yksi puolipäiväinen sekä yksi tarvittaessa töihin kutsuttava henkilö. Mukana toiminnassa on seitsemän vapaaehtoista.

"Pori edelläkävijä"

SPR:n mukaan Pori on ollut edelläkävijä hätämajoituksen järjestämisessä. Malli on kiinnostanut ympäri Suomea.

SPR:n mielestä Porissa tarjottavaa majoituspalvelua saattaisi kannattaa mainostaa myös muissa Satakunnan vastaanottokeskuksissa kuin Liinaharjan vastaanottokeskuksessa Porissa, mutta asiasta ei ole vielä tehty päätöksiä. Liinaharjan vastaanottokeskus on Satakunnan suurin.

Punainen risti kertoo, että hätämajoituksessa olevat tuntevat pettymystä ja vihan tunteita. Uhkaavia tilanteita ei kuitenkaan ole ollut.

Securitaksen vartijat kiertävät kuitenkin hätämajoitustilat ulkoa kaksi kertaa vuorokaudessa, ja henkilökunnalla on käytössä turvanapit.

YLE
24.11.2017 klo 14:47

Ovatko tähän käytetyt rahat sellaisia, jotka eivät ole muualta pois? Onko Pori koskaan järjestänyt porilaisille asunnottomille, vähävaraisille ja kovaosaisille yhtä juhlalllista tilaisuutta saada perustarpeita. Siis tähän hintaan/per kävijä?

SPR:n mukaan Pori on ollut edelläkävijä hätämajoituksen järjestämisessä. Malli on kiinnostanut ympäri Suomea.

Siis vittu ihan varmaan kiinnostaa. Kun veronmaksajaa kupataan, niin iso haavi alle.

https://yle.fi/uutiset/3-9953496

Suomi selviäisi 100 000 turvapaikanhakijasta, miljoona olisi jo liikaa – Raportti selvitti kolme skenaariota

Tutkimus selvitti, millaisia haasteita Suomi kohtaisi, jos maahan tulisi vuodessa alle 10 000, 100 000 tai miljoona turvapaikanhakijaa.

3.12.2017 klo 12:03

Osa sisäministeriön tilaamaan kyselyyn vastanneista asiantuntijoista näkee, että miljoonan turvapaikanhakijan tulo Suomeen on tulevaisuudessa täysin mahdollista.

Massaliikehdinnän voisi aiheuttaa ydinkatastrofi lähellä Suomea, ilmaston ääri-ilmiöt tai Venäjän sisäinen poliittinen ja sotilaallinen kriisi. Myös laajamittainen alueellinen tai globaali poliittinen ja sotilaallinen kriisi voisivat johtaa turvapaikanhakijoiden laajaan tuloon.

Kesällä muun muassa Helsingin Sanomat kirjoitti, että maailmassa on liikkeellä ennätysmäärä eli lähes 66 miljoonaa ihmistä.

Sisäministeriön tilaamassa osatutkimuksessa selvitettiin Suomen kykyä vastaanottaa tulevaisuudessa turvapaikanhakijoita.

Tutkimus tehtiin kolmen skenaarion avulla. Niissä Suomeen saapuisi vuodessa alle 10 000, 100 000 tai miljoona turvapaikanhakijaa.

Tutkimus toteutettiin verkkokyselynä, ja siihen vastasi 43 sisäministeriön hallinnonalan virkamiestä ja sidosryhmien asiantuntijoita. Suurin osa vastanneista työskenteli esimies- tai johtotehtävissä.

Valmiuslaki käyttöön muutaman sadantuhannen tulijan kohdalla

Alle 10 000 tai 100 000 turvapaikanhakijan tilanteissa vastaajat näkivät sisäministeriön hallinnonalalla kohtuullisia ja vakavia haasteita.

Tutkimuksen toteuttaneen Inforgloben toimitusjohtajan Mikaeli Langinvainion mukaan monet vastanneista näkivät, että 100 000 tulijasta Suomi vielä selviäisi, mutta miljoonan kohdalla haasteet yltyisivät ylitsepääsemättömiksi.

Langinvainio kertoo, että osa vastanneista näki, että jo muutaman sadantuhannen turvapaikanhakijan tulo vaatisi valmiuslain soveltamista.

Suurimpina ongelmina miljoonan turvapaikanhakijan skenaariossa nähtiin kustannusten nousu, turvallisuusresurssien vähyys, rajaturvallisuuden heikkeneminen, kuntien haluttomuus ottaa vastaa tai kotouttaa tulijoita, sekä kansainvälisten palautussopimusten riittämättömyys ja epämääräisyys.

Se, miten tilanteeseen reagoitaisiin, nähtiin riippuvaiseksi liikehdinnän syystä. Esimerkiksi ydinonnettomuudesta johtuvassa turvapaikanhakijoiden tulossa rajoja ei voitaisi laittaa kiinni moraalisista syistä. Poliittisissa kriiseissä se olisi perustellumpaa.

Vastaajat näkivät rajojen sulkemisen loppupeleissä poliittisena päätöksenä.

Asiantuntijat näkivät, että miljoonan turvapaikanhakijan tulosta selviytyminen vaatisi kansainvälistä ja EU:n tukea.

Kyselyyn vastanneet saivat esittää kehitysehdotuksia, jotta Suomi selviäisi mahdollisesta miljoonan turvapaikanhakijan tulosta.

Suositukset keskittyivät hallinnolliseen ja lakien kehittämiseen, mutta niissä toistui myös esimerkiksi yhteiskunnallisen vuoropuhelun vahvistaminen sekä kouluissa, siviilipalveluksessa ja armeijassa annettava opetus laajamittaiseen maahantuloon liittyen.

Järeämpinä keinoina nähtiin varsinaisen tilanteen ollessa päällä muun muassa mahdollisuus määrätä turvapaikanhakijoille sitovia asumisvelvollisuuksia ja liikkumisrajoituksia, luoda YK:n ohjeistamana laajat leiriolosuhteet tulijoiden majoittamiseen ja keventää vastaanottojärjestelmää.

Sisäministeriön tilaaman tutkimuskokonaisuuden vastikään julkaistussa raportissa arvioitiin Suomen selviytymistä vuoden 2015 Euroopan pakolaiskriisistä. Yhdessä osatutkimuksessa pohdittiin tulevaisuuden tilanteisiin varautumista.

Vuonna 2015 Suomeen saapui Maahanmuuttoviraston mukaan 32 500 turvapaikanhakijaa. Vastaava luku vuonna 2016 oli 6 000.

Kenties Suomi kestäisi 100000 turvapaikanhakijaa, mutta viimeistään miljoona laskisi enemmiston elintason kehitysmaan (tai siis kehittyvän maan ) tasolle.

Suomi 100 vuotta juhla huipentui Helsingin Sanomissa... mihinkä muuhun kuin "maahanmuuttajaperheen" ylistämiseen:

Suomi on yhä kirjavampi – Habiba Ali tuli Suomeen 1992 äitinsä ja sisartensa kanssa, nyt hänen huushollissaan Espoossa on seitsemän lasta

Habiba Ali saapui Suomeen vuonna 1992. Kasvava joukko pääkaupunkiseutulaisista on tullut joko Suomen sisältä tai ulkomailta.
HABIBA ALIN huushollissa Espoon Suvelassa on tänäkin ­aamuna täysi touhu päällä.

” Amin ja Anwar heräsivät jo viideltä ja juttelivat huoneessa. Kysyin, mikä on – käykää takaisin nukkumaan.”

Ali, 30, herää joka arkiaamu kuudelta ja aloittaa seitsemän lapsen aamutoimien valmistelun. Suuntana on yksi esikoulu ja useampi ala-aste. Nyt kello on jo seitsemän, ja lapset katsovat televisiota, syövät aamiaista ja pelailevat kännyköillä.

Ensin yhdeksänvuotias Makka lähtee kotoa, hänen jälkeensä sisarukset Mumina, Mariama, Anwar, Adam ja Anas. Kuopus Amin aloittaa tarhamatkan äidin kädestä pitäen.

”Tämä on aivan normaali aamu”, Ali sanoo.

AIEMMIN Habiba Ali on asunut Turussa sekä Keniassa ja So­maliassa. Alin tavoin moni muukin pääkaupunkiseutulainen on muualta tullut. Pelkästään viime vuonna ­pääkaupunkiseudulle muutti yli 70 000 ihmistä Suomen sisältä ja runsaat 13 000 Suomen ulkopuolelta. Kun luvusta vähennetään lähteneet, määrä jää reippaasti plussan puolelle: pääkaupunkiseudun väkimäärä kasvoi muuton takia yli kymmenellätuhannella.

Habiba Alin perhe muutti pois Somaliasta vuonna 1990 alkaneen sisällissodan takia kuten lukuisat muutkin somaliperheet. Sisaruksista viisi mahtui Mogadishusta Moskovaan suuntaavaan lentokoneeseen, kun taas Ali itse, hänen äitinsä ja viisi muuta sisarusta eivät.

Alin isä, joka työskenteli presidentti Siad Barren hallinnossa kenraalina ennen sisällissotaa, oli kuollut vuonna 1988. Ali asui puolitoista vuotta Keniassa pakolaisleirillä. Perheenyhdistäminen toi hänet tammikuussa 1992 Suomeen, jossa sisarukset odottivat takkeineen ja haalareineen.

”Ensimmäinen muistoni lapsuudesta ovat Helsinki-Vantaan liukuportaat.”

Yksi Alin kanssa liukuportaita pitkin kulkeneista sisaruksista on Sahra Ali, nykyään televisiosarjasta Martina ja hengenpelastajat tuttu malli.

PÄÄKAUPUNKISEUTU on lukumäärien valossa paljon aiempaa monikulttuurisempi. Esimerkiksi helsinkiläisistä lähes viisitoista prosenttia on Suomeen muuttaneita tai maahanmuuttajien jälkeläisiä. Vuonna 1990, kun Ali lähti Somaliasta, heidän osuutensa oli vain runsas prosentti.

Helsingin suurimmat vieraskieliset kieliryhmät ovat järjestyksessä venäjä, viro, somali, englanti ja arabia.

Harvojen pääkaupunkilaisten juuret ulottuvat omassa naapurustossa satojen vuosien taakse. Esimerkiksi historioitsija E. G. Palmén kirjoitti Helsingistä 1900-luvun alussa näin: ”On erittäin harvinaista tavata perhe, joka on kolmen sukupolven ajan asunut kaupungissa.”

Ali oli ennen Espooseen muuttamistaan turkulainen, tarkemmin pansiolainen. Hänen perheensä muutti 1990-luvun puolivälissä lukuisten muiden tavoin pääkaupunkiseudulle. Siitä asti Ali on asunut Espoon Suvelassa.

Ali puhui pääkaupunkiseudullakin koulussa ylpeästi paksua Turun murretta. Tästä häntä vähän kiusattiin.

”Muistan aina, kun turkulainen opettaja lopetti sen sanomalla, että antakaa olla, täällä on meikäläisiä”, Ali kertoo naureskellen.

VIIME vuosina pääkaupunkiseudulle muutto on ollut vain kasvamaan päin. Helsingin seutu saa nyt enemmän muuttovoittoa kuin pitkään aikaan, sanoo väestö­tutkija Timo Aro. ”Yleensä taantuman aikana muutto vähenee, mutta ei viime vuosina.”

Seudulle houkuttelevat Aron mukaan työpaikat – olemassa olevat ja potentiaaliset – sekä koulut. Helsingin seudun vetovoima on Aron mukaan kasvanut erityisesti 25–34-vuotiaiden ikäryhmässä, jossa on paljon vastavalmistuneita ja työmarkkinoilla aloittavia.

NYT Ali asuu Suvelassa vain ­parin korttelin päässä lapsuutensa kerrostalosta. Hän työskentelee kunnanvaltuutettuna (sd) ja Kirkon ulkomaanavun projektikoordinaattorina.

Mikä Espoossa viehättää kaikkien vuosien jälkeen?

”Espoolaisuus on sellainen, mitä kukaan ei voi viedä sinulta pois. Kaikesta muusta voidaan kiistellä, mutta ei espoolaisuudesta.” [/i]

6.12. 2:00 , Päivitetty: 6.12. 8:40

"...saapui Suomeen..."

Haettiin ei-minkään-hädän keskeltä juhlallisin menoin veronmaksajain kustannuksella - ja edelleen elämään sekä sikiämään samojen veronmaksajien kustannuksella. Kotoutuminen jäänyt kesken - tai ei ole edes sellaista hallunut - sillä väkivaltaista ideologiaa edustava pakkohuivi on yhä päässä.
- Pitää silti itseään espoolaisena...

"Alin isä, joka työskenteli presidentti Siad Barren hallinnossa kenraalina ennen sisällissotaa, oli kuollut vuonna 1988."

Siad Barre oli kommunisti ja sotilasdiktaattori, jonka lähipiiri kuuluisi vankilaan - ei Suomeen "pakolaisina".

"Ali oli ennen Espooseen muuttamistaan turkulainen, tarkemmin pansiolainen"

Ei, ei ollut. Hän on edelleen somali. Ei turkulainen pidä pakkohuivia, eikä ole ihonväriltään musta. Miksi pitää väkisin vääntää henkilöstä turkulainen - eihän siitä kukaan suomalainenkaan pidä, että sanotaan turkulaiseksi...

Entä missä on tämän suurperheen isä? Ei kait asu "virallisesti" jossain muualla koska avioero? Mutta siis oikeasti edelleen vaimon luona, koska asumistuki ja asuntonsa jälleenvuokraus pimeästi.

"Hän työskentelee kunnanvaltuutettuna (sd) ja Kirkon ulkomaanavun projektikoordinaattorina".

Miten ihmeessä muslumaani voi työskennellä evlut kirkon palveluksessa? Entä mitä sisältyy työhön projektikoordinaattorina? Veronmaksajain varojen syytämistä Afrikkaan?

Kunnanvaltuutettuna demarien rivissä. Sieltä se on helppo jakaa rahaa. Kunhan ei omasta taskusta vaan mene...

"...seitsemän lasta".

Eikö tämä pakkohuivitettu synnytyskone tiedä ehkäiystä mitään? Maailma ei tarvitse lisää väkeä. Maailma tarvitsee lepoa ja rauhaa. Miksi ylistetään ihmistä, jonka toimesta Suomen hiilijalanjälki jatkaa kasvamistaan.
- Milloin saamme lukea somalista, joka kotoutui oikeasti; on kristitty, ei käytä pakkohuivia, on naimisissa suomalaisen kanssa, on töissä, on max 2 lasta, kritisoi julkisesti väkivaltaista ideologiaa...

Vaikka poliisia usein moititaan, että ovat paperittomien puolella, tai että väheksyvät maahantunkeutujien rötöksiä, tai että jättävät kertomatta siirtolaisten tekemiä rikoksia, niin on hienoa todeta, että poliisissa on ainakin yksi henkilö, jonka ajatusmaailma on erilainen:

Maalaisjärkeä turvapaikkapolitiikkaan
Eiköhän tämän poliisin urakehitys ollut sitten tässä. Tälläistä "irtiottoa" virallisesta linjasta ei tule sallia.

Doctor Lecter kirjoitti:

maalaisjärki.jpg

Tällä maalaisjärjellähän homma pyörii tällä hetkellä. Katsotaanpa väitteitä:

1. Valtion/alueen sisäinen pakolaisuus
Suuri osa konfliktialueiden pakolaisista on nimenomaan valtioiden sisäisiä pakolaisia. Esim. Irakissa oli vuoden 2015 tilastojen mukaan noin 4 000 000 maan sisäistä pakolaista. Syyriassa tällaisia henkilöitä oli n. 7 600 000.

Turvapaikkapolitiikkaamme kuuluu se, että jos turvapaikan hakijalla olisi mahdollisuus asua kotimaansa rauhallisemmissa osissa, hänelle ei myönnetä turvapaikkaa Suomesta.

2. Turvapaikan hakeminen rajanaapurista
Todellisuushan on juuri se, että konfliktivaltioiden naapurit vastaanottavat yleensä selvästi eniten pakolaisia. Esim. Syyrian ja Irakin konfliktien seurauksena Turkissa oli vuoden 2015 tilastojen mukaan vajaa 2 miljoonaa pakolaista. Libanonissa on yli 200 pakolaista 1000 maan asukasta kohden ja lukumääräisesti heitä on yli miljoona. En tiedä, millainen virallinen turvapaikkapolitiikka näissä maissa on, mutta ainakin ne ovat ottaneet paljon pakolaisia naapurimaistaan.

3. Turvapaikan hakeminen omasta maanosasta
Ks. edellinen. Tosiasia on se, että ihmiset hakevat turvaa yleensä läheltä kotimaataan. Esim. Etiopiassa on n. 700 000 pakolaista, Ugandassa 400 000, Tsadissa 400 000, Kamerunissa 300 000 ja niin edelleen.

4. Turvapaikan hakeminen toisesta maanosasta
Suurin osa pakolaisista ei todellisuudessa hae turvapaikkaa toisesta maanosasta, joten jo nyt tämä rikoskonstaapelin viimeinen vaihtoehto on suurimmalle osalle pakolaisista se viimeinen vaihtoehto.

Aivan kuin rikoskonstaapeli ei olisi kovinkaan hyvin perillä pakolaistilanteen kokonaiskuvasta maailmassa.

PaxCow kirjoitti:Tosiasia on se, että ihmiset hakevat turvaa yleensä läheltä kotimaataan. Esim. Etiopiassa on n. 700 000 pakolaista, Ugandassa 400 000, Tsadissa 400 000, Kamerunissa 300 000 ja niin edelleen.

Niin. Yleensä. Mutta ei suinkaan aina ja yhä vähenevässä määrin. Loputtomasti lisääntyvä - miten voikin olla niin, että sodan, terrorin, kauhujen yms sekasorron maissa väestö lisääntyy koko ajan, vaikka jokainen kertoo kuinka sukulaiset sen kun katoavat ympäriltä ja jokainen tuntee jonkun joka on tapettu - väestö lähtee muualle kuin naapurimaihin.

Sillä perusteella, että "yleensä ne eivät lähde kuin naapurimaihin"" nimimerkki PaxCow antaisi niiden muiden saapua Eurooppaan perseilemään. Vaikka eivät edes ole pakolaisia, vaan käyttävät härskisti hyväkseen kv-sopimuksia ja ihmisten sinisilmäisyyttä ja lopulta näiden auttajien omaan nilkkaan käyvää auttamishalua.

Ehken poliisi painotti näitä asioita. Uskon hänen tietävän hyvinkin missä turvapaikkakusettamisessa mennään. Sinun lukusi koski taasen pakolaisia = henkilöitä, joilla on ns virallinen pakolaisstaatus?

Doctor Lecter kirjoitti:Niin. Yleensä. Mutta ei suinkaan aina ja yhä vähenevässä määrin.

Linkkaisitko vaikka uutisen, joka kertoo, että turvan hakeminen kotimaan läheltä on vähenemässä? Vai keksitkö tämän päästäsi?

(Kukaan ei tietenkään ole väittänytkään, että kriisialueilta lähtijät hakisivat aina turvaa nimenomaan naapurimaista. Lähialueille pakenevat ovat kuitenkin enemmistö kaikista pakoonlähtijöistä.)

Doctor Lecter kirjoitti:Sillä perusteella, että "yleensä ne eivät lähde kuin naapurimaihin"" nimimerkki PaxCow antaisi niiden muiden saapua Eurooppaan perseilemään.

Tuo suora lainauksesi ei ole ole lainaus ainakaan minun tekstistäni. Hyvä provoyritys tuo perseilyhomma, mutta en niele syöttiä; öyhötä rauhassa. Mielestäni pakolaiskriisi on surullinen asia, johon ei ole yksinkertaista vastausta. Se ei tarkoita, etteikö pakolaispolitiikkaa olisi mahdollista tehdä järkevämminkin. Olen yrittänyt tuoda esiin keskustelua kehityspolitiikan asiantuntija Paul Collierien mallista (jossa pakolaisia palautettaisiin leireihin) ja kiintiöpakolaisten määrän kasvattamisesta (tällöin ei olisi vaaraa siitä, että maahan tulisi henkilöitä, joille ei turvapaikka kuulu), mutta tällä palstalla asiallinen keskustelu tuppaa jäämään vähäiseksi ja provoamisen jalkoihin.

Doctor Lecter kirjoitti:Vaikka eivät edes ole pakolaisia, vaan käyttävät härskisti hyväkseen kv-sopimuksia ja ihmisten sinisilmäisyyttä ja lopulta näiden auttajien omaan nilkkaan käyvää auttamishalua.

Ks. edellinen viestini. En ole sitä mieltä, että härskisti kv-sopimuksia hyväkseen käyttävät henkilöt olisivat tervetulleita.

Doctor Lecter kirjoitti:Ehken poliisi painotti näitä asioita. Uskon hänen tietävän hyvinkin missä turvapaikkakusettamisessa mennään.

Toin esille faktoja, jotka ovat kyllä hyvin tiedossa niillä, jotka tietävät, missä turvapaikka-asioissa mennään. Koska hän ei näitä faktoja ilmeisesti tiennyt, en nostaisi kirjoituksen arvoa kovinkaan korkealle.

Doctor Lecter kirjoitti:Sinun lukusi koski taasen pakolaisia = henkilöitä, joilla on ns virallinen pakolaisstaatus?

Kielitoimiston sanakirjan mukaan pakolainen on "henkilö joka on paennut kotimaastaan sodan tms. vuoksi, vars. pelätessään joutuvansa vainotuksi syntyperänsä, uskontonsa, mielipiteidensä tms. tähden". Mutta lakimme mukaan pakolainen on tosiaan henkilö, jolle on myönnetty turvapaikka. Tällainen laillinen tulkinta termistä ei tosin oikein toimi sanaparin "maansisäinen pakolainen" kohdalla. Koska suuri osa edellisestä viestistäni käsitteli nimenomaan maansisäisiä pakolaisia, en erikseen maininnut, että kotimaiden ulkopuolella oikea termi on "turvapaikanhakija". Hyvä huomio.

PaxCow kirjoitti:Olen yrittänyt tuoda esiin keskustelua kehityspolitiikan asiantuntija Paul Collierien mallista (jossa pakolaisia palautettaisiin leireihin) ja kiintiöpakolaisten määrän kasvattamisesta (tällöin ei olisi vaaraa siitä, että maahan tulisi henkilöitä, joille ei turvapaikka kuulu), mutta tällä palstalla asiallinen keskustelu tuppaa jäämään vähäiseksi ja provoamisen jalkoihin.

Tämä on yksi vaihtoehto, eikä ollenkaan siitä huonommasta päästä. Toivottavasti tästä voi keskustella jatkossakin ilman sarvia ja hampaita. Nykyinen tilanne on huono ja huonommaksi vaan menee.
- Voi olla, että johtaa jossain vaiheessa jopa sisällissotaan Euroopassa.

Mutta edes puheet siitä, että ihmiset joutuisivat leireille joko lähtömaissaan, niiden naapurimaissa tai jopa Euroopassa, koetaan eritoten suvaitsevaiston piirissä vastenmieliseksi ilmiöksi = paluu keskitysleirien aikaan, vapauden rajoittamista, ihmisoikeuksien riistoa tms. tunne edellä menevää keskustelua.

Jos ja kun Jussi Halla-aho (ps) ehdottaa sellaista, niin hän on natsi, hirviö, faskisti...
- Ehkä ehdotuksien ja toimenpiteiden pitäisi tulla ei-poliittisilta tahoilta.

Kahden perheen poismuutto paikkakunnalta on uutinen - siis jos kyseessä on pakolaisperhe:

Kaksi pakolaisperhettä muuttaa pois Pelkosenniemeltä

Syyrialaisperheet tulivat kiintiöpakolaisina Pelkosenniemelle viime kesänä. Nyt he haluavat sieltä pois ja muuttavat Espooseen.

Pakolaisohjaaja Hannaliisa Sutinen ymmärtää muuttohalukkuuden. Perheet tulivat Pelkosenniemelle miljoonakaupungeista synnyinmaastaan Syyriasta ja välimaastaan Turkista. He eivät vain löytäneet pienestä Pelkosenniemestä pysyvää sijaa.

Ajatuksissa voitti kaipuu samankielisten ja samanmaalaisten laajempaan joukkoon ja tiiviimpään kulttuuriseen yhteisöllisyyteen. Perheet muuttavat Espooseen tammikuussa.
– Kyllä he ovat täällä innokkaasti osallistuneet monenlaiseen toimintaan ja harrastuksiin ja ovat myös tutustuneet paikallisiin ihmisiin ja heidän kanssaan touhuilleet, Sutinen sanoo.
– Palveluihinkin he ovat olleet tyytyväisiä, myös viranomaispalveluihin. Lapset käyvät koulua ja perheiden kotouttaminen on sujunut hyvin. Suomenkielikin luonnistuu jo välttävästi. Perusasiat tulevat sanotuksi.

Sutisen mukaan perheiden muuttopäätös etelään on kypsynyt hissukseen syksyn aikana. Kaksi perhettä lähtee, mutta Pelkosenniemelle jää asumaan vielä yksi syyrialaisperhe, joka on ilmaissut viihtyvänsä Lapin pienessä pitäjässä. Sutisen mukaan asuminen pohjoisessa vaatii kyllä erityistä asennetta.

Pelkosenniemi keskeyttää vastaanoton

Pelkosenniemi ei toistaiseksi enää vastaanota kiintiöpakolaisia. Joulukuussa piti yhden perheen vielä tulla, mutta vastaanotto peruttiin. Kunta on päättänyt pitää ensi vuonna välivuoden, jonka jälkeen tarkastelee asiaa uudelleen, sanoo kunnanjohtaja Pertti Severinkangas.
– Se ei tarkoita sitä, että kiintiöpakolaisille käännettäisiin selkä, vaan selvitetään vastaanoton realiteetit pakolaisten kanssa käytyihin keskusteluihin nojautuen. Vastaanotto ei ole rahakysymys. Kustannukset korvataan kunnalle. Pelkosenniemellä isoin satsaus on pakolaisohjaajan palkkaaminen.

Severinkangas huomauttaa, että Lapin kunnissa on kyllä kosolti paikkoja tänne sijoitettaville tai haluaville kiintiöpakolaisille.

YLE
19.12.2017 klo 05:53

Onko heillä työpaikka/työpaikat Espoossa? Avustaako kunta ja/tai valtio heidän muuttoaan? Jos avustaa, eikä muuttajilla ole töitä tiedossa, niin saako myös suomalainen ihminen muuttoavustusta kun muuttaa toiselle paikkakunnalle "huvikseen"? Jos nämä saavat ja toiset eivät, niin tällöin kyseeessä on yhdenvertaisuuden vakava loukkaus. Tai jotain.

Tässä tapauksessa muutetaan "samankielisten ja samanmaalaisten laajempaan joukkoon ja tiiviimpään kulttuuriseen yhteisöllisyyteen", ts. kotoutuminen jää vähemmälle ja mennään sinne missä ei tarvitse puhua eikä kuunnella suomea.
- Mut joo, kohta sota on ohi - jos Lähi-idässä se koskaan on ohi - niin voivat palata takaisin rakentamaan Syyriaa.

Hallituksen selvitys vahvistaa: Humanitaarisella maahanmuutolla kielteisiä vaikutuksia Suomen julkiselle taloudelle.

Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi tänään hallituksen kauan odotetun selvityksen maahanmuuton taloudellisista vaikutuksista. Selvitys on tylyä luettavaa.


”Mitä tiedämme maahanmuuton taloudellisista vaikutuksista?” -selvitys kokoaa yhteen jo olemassa olevaa tutkimustietoa maahanmuuton taloudellisista vaikutuksista.

Tutkimustieto osoittaa selkeästi, että humanitaarinen maahanmuutto on merkittävä taakka Suomen julkiselle taloudelle sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä.

Kokonaiskustannukset uupuvat yhä

Perussuomalaisten kansanedustajat Sami Savio ja Olli Immonen sekä Suomen Perusta -ajatuspajan toiminnanjohtaja Simo Grönroos tutustuivat selvitykseen tuoreeltaan.

Immosen ja Savion mielestä STM:n selvitys täytti joiltakin osin ne odotukset, joita Sipilän hallitukselle on viimeiset puoli vuotta asetettu.

– Selvitys tarjoaa perustietoa poliittisen päätöksenteon tueksi. Siitä jää kuitenkin uupumaan ennen kaikkea vastaus jo pitkään kansalaisten huulilla olleeseen perimmäiseen kysymykseen: mitkä ovat humanitaarisesta maahanmuutosta Suomelle aiheutuvat vuotuiset kokonaiskustannukset? Savio toteaa.

Immosen mukaan selvitys vahvistaa silti sen tosiasian, että humanitaarinen maahanmuutto heikentää Suomen taloudellista huoltosuhdetta, ei paranna sitä.

Somalit ja irakilaiset käyvät kukkarolle

Perussuomalaisia lähellä oleva Suomen Perusta -ajatuspaja on tutkinut jo aiemmin maahanmuuton julkisen talouden vaikutuksia. Ajatuspajan tutkimus ”Maahanmuutot ja Suomen julkinen talous” onkin näyttävästi esillä STM:n selvityksessä.

Suomen Perustan tutkimuksen mukaan Lähi-idän, Pohjois-Afrikan ja Keski-Aasian alueelta Suomeen muuttaneen työikäisen ihmisen keskimääräinen julkisen talouden vuotuinen nettovaikutus on 10 000 euroa negatiivinen.

Kyseiseltä alueelta muuttanut ihminen siis keskimäärin käyttää julkisia palveluita ja saa tulonsiirtoja vuodessa 10 000 euron arvosta enemmän kuin maksaa veroja.

– Tutkimuksemme osoittaa, että kymmenestä suurimmasta maahanmuuttajaryhmästä ainoastaan Saksasta tulevat muuttajat maksavat enemmän veroja kuin saavat tulonsiirtoja ja käyttävät julkisia palveluita. Esimerkiksi Somaliasta ja Irakista tulevat muuttajat taas käyttävät huomattavasti enemmän julkisia palveluita ja saavat tulonsiirtoja kuin maksavat veroja, Grönroos tarkentaa.

Humanitaarinen maahanmuutto käy kalliiksi

Kansainväliset pakolaissopimukset säätelevät monia turvapaikanhakijoiden asemaan liittyviä asioita. Jokainen valtio voi kuitenkin itsenäisesti päättää, mihin sopimuksiin se sitoutuu ja ketä se päästää maahansa.

Kansainvälisten sopimusten lisäksi maahanmuuttoon vaikuttaa kansallinen lainsäädäntö.

Savion ja Immosen mielestä nykyinen humanitaarisen maahanmuuton järjestelmä ei palvele tarkoitustaan, ja se vaatii täysremontin. He muistuttavat, että Suomen perustuslaki ja muu lainsäädäntö ovat poliittisin päätöksin muutettavissa, elleivät ne sellaisenaan mahdollista hallittua maahanmuuttopolitiikkaa ja palvele kansallista etuamme.

– Nykyinen turvapaikka- ja kiintiöpakolaisjärjestelmä ovat suomalaiselle yhteiskunnalle taloudellisesti ja sosiaalisesti kestämätön tapa yrittää vastata maailman pakolaisongelmaan. Humanitaarisen maahanmuuton myötä maahamme saapuu ihmisiä, jotka käyttävät selvästi enemmän julkisia palveluita ja saavat tulonsiirtoja kuin maksavat veroja, Savio toteaa.

Pakolaisia autettava lähtömaiden lähialueilla

Immosen mielestä kaikki pakolaiset tulisi pyrkiä sijoittamaan pakolaisleireille ja kriisimaiden rauhallisemmille lähialueille.

– Auttaminen paikan päällä on moninkertaisesti tehokkaampaa kuin humanitaaristen muuttajien ottaminen Suomeen ja suomalaisten hyvinvointipalveluiden piiriin.

– Euroopan unioni on esimerkiksi tehnyt Turkin kanssa sopimuksen Kreikkaan pyrkivien turvapaikanhakijoiden palauttamisesta. Vastaavaa käytäntöä voitaisiin soveltaa laajemminkin tulijavirtojen tyrehdyttämiseksi. Pakolaisleirejä tulisi lisäksi kehittää inhimillisemmiksi paikoiksi asua, kouluttautua ja tehdä työtä, Immonen painottaa.

https://www.suomenuutiset.fi/hallitukse ... aloudelle/

Doctor Lecter kirjoitti:
Onko heillä työpaikka/työpaikat Espoossa? Avustaako kunta ja/tai valtio heidän muuttoaan? Jos avustaa, eikä muuttajilla ole töitä tiedossa, niin saako myös suomalainen ihminen muuttoavustusta kun muuttaa toiselle paikkakunnalle "huvikseen"? Jos nämä saavat ja toiset eivät, niin tällöin kyseeessä on yhdenvertaisuuden vakava loukkaus. Tai jotain.

Jotain taikaa on Espoossa oltava koska aiemmin mainittu seitsemän lapsen yh-äiti Habibakin niin ylisti espoolaisuuttaan. Tähän tytteliin Tupla-Annankin kannattaisi tutustua kun taannoin oli vahvasti sitä mieltä etteivät nämä ole mitenkään erityisen sikiävää sorttia.
Ja eläköön meikäläinen perheenyhdistäminen!

https://www.lansivayla.fi/artikkeli/591 ... ent-438636
Paperittomien määrään odotetaan kovaa kasvua – USU: "Kyllä siitä yhteiskunnallinen asia voi tulla

Laittomasti Suomessa oleskelevien paperittomien ihmisten määrä voi kaksinkertaistua kevääseen mennessä, arvioivat Uutissuomalaisen (USU) haastattelemat asiantuntijat.

Suurin syy määrän kasvuun ovat kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet ihmiset.

Hallinto-oikeuksissa ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa käsittelyä odottaa lähes 8 500 turvapaikkapäätöksestä tehtyä valitusta. Suurin osa niistä tullaan hylkäämään.

– Potentiaalia laittoman maassaolon lisääntymiseen on. On mahdollista, että turvapaikkaprosessin kautta tulee vielä useita tuhansia uusia laittomasti maassa olevia, sanoo Maahanmuuttoviraston maahanmuuttoyksikön johtaja Pekka Nuutinen USU:lle.

Myös turvapaikanhakijoita auttavan Pakolaisneuvonta ry:n vs. toiminnanjohtaja Pia Lindfors uskoo, että paperittomien määrä kasvaa.

– On hyvinkin mahdollista, että niin käy, koska mikään ei viittaa siihen, että nämä ihmiset olisivat lähdössä omaehtoisesti.

Paperittomien odotetaan jäävän Helsinkiin, joka on laajentamassa heille annettavia sosiaali- ja terveydenhoitopalveluita.

Migrin Nuutinen arvioi, että keväällä voi olla käsillä "jonkinlainen yhteiskunnallinen ongelma".

– Kyllä siitä jonkinasteinen yhteiskunnallinen asia voi tulla, myöntää Nuutinen USU:lle.

Hän on huolissaan etenkin irakilaisista, jotka ovat suurin päätöksistä valittanut ryhmä. Paperittomia uhkaavat harmaan talouden pimeät työmarkkinat, rikollisuus sekä hyväksikäyttö.

Paperittomien määrästä on Suomessa esitetty suuresti poikkeavia arvioita. Paperittomia auttanut aktivisti-tutkija Mervi Leppäkorpi arvioi Ylen mukaan jo vuonna 2011, että paperittomia voisi olla Suomessa jopa 10 000.

Vuonna 2012 STT:n uutisessa asiantuntija-arvioksi annettiin enimmillään noin 4000–5000.

Kun Helsingin kaupunki päätti paperittomien palveluiden laajentamisesta tänä syksynä, käytettiin pohjana sisäministeriön uusinta arviota, jonka mukaan paperittomia on Suomessa 1000–2000.

Kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita turvapaikanhakijoita on kadonnut Suomen viranomaisilta yli 6 000. Heistä suurimman osan uskotaan lähteneen Suomesta, ja satoja ollaan palauttamassa takaisin.

Luulisi sisäministeriön olevan tietoinen paperittomien määrästä, 1000-2000 ei jumalauta. 99% näistä hakijoista saa sen hylkäävän päätöksen ja tänne ne jäävät norkoilemaan kun edut ovat samat kuin kantiksilla.

Palataan näihin maahanmuuton kuluihin myöhemmin, mutta sitä ennen tajunnan räjäyttävä professoritasoinen rimanalitus HS:n mielipide-osastolta:

Suomi on turvallinen ja vauras maa – miksi nuoria turvapaikanhakijoita palautetaan?

Jotkut saavat vuoden oleskeluluvan, mutta sitä voi seurata karkottaminen vuoden kuluttua.

TILASTOKESKUS keräsi Suomen juhlavuoden ja itsenäisyyspäivän kunniaksi kokoon ne selvitykset (stat.fi), joissa Suomi oli pärjännyt hyvin verrattuna muihin maihin. Suomi on muun muassa vakain, vapain ja lukutaitoisin maa maailmassa. Oli kuitenkin pakko jäädä miettimään, olisiko olemassa myös jotain muuta.

Vastaus tuli, kun EU:n tutkimus toi esille (HS 12.12.), että tämä maailman lukenein ja turvallisin maa on EU:n pakolaisvastaisin Luxemburgin jälkeen.

Pakolaisvastaisuuden seuraukset nousivat esille yhdeksän päivää myöhemmin (HS 21.12.) koskien yksin maahan tulleita alaikäisiä turvapaikanhakijoita. Nykyisen pakolais­politiikan seurauksena suuri osa näistä lapsista palautetaan. Jotkut saavat vuoden oleskelu­luvan, mutta sitä voi seurata karkottaminen vuoden kuluttua. Omien perheenjäsenten saaminen Suomeen on hyvin vaikeaa, miltei mahdotonta.

Lapsille tilanne merkitsee toivon hapertumista, jatkuvaa epävarmuutta ja pelkoa sekä keskittymisvaikeuksia, masennusta ja ahdistusta. Iästä riippumatta lapselle on tärkeää, ­että hän voi uskoa omaan tulevaisuuteensa. Ilman sitä tuntuu tarkoituksettomalta panostaa koulunkäyntiin, ystävyyteen ja ihmissuhteisiin.

Joulukuun 22. päivänä HS kertoi, että liivijengit houkuttelevat riveihinsä maahanmuuttajia. Erityisen haavoittuvassa asemassa ovat ylipäätään ihmiset, joilla ei ole ketään, ei edes tulevaisuudennäkymiä. Suurin osa turvapaikkaa hakeneista alaikäisistä on murrosikäisiä. Tähän kehitysvaiheeseen liittyy identiteetin muovautumista ja vahvaa tarvetta kuulua johonkin.

Jos pakolaispolitiikka vaikeuttaa tai tekee jopa mahdottomaksi näiden nuorten sitoutumisen kouluun ja tulevaisuuden rakentamiseen, voidaan aikaansaada sellaisia vaurioita, ettei elämä lähde enää liikkeelle täällä eikä muualla. Suomen ratkaisu näyttää olevan, että nuoret lähetetään pois maasta. Talous ja rikollisuus eivät tunnusta maiden välisiä rajoja, mutta katsooko Suomi, että sen eettinen ja humanitaarinen vastuu omista toimistaan loppuu näiden lasten ja nuorten passin­tarkastukseen?

Tänään torstaina vietetään Viattomien lasten päivää. Matteuksen evankeliumin mukaan kuningas Herodes käski tappaa kaikki alle kaksivuotiaat poikalapset kuultuaan juutalaisten kuninkaan, Jeesuksen, syntymästä. Joosef sai unessa asiasta vihiä ja lähti perheineen pakomatkalle Egyptiin. Jeesus oli turvapaikkaa etsivän pakolaisperheen lapsi, viaton, samoin kuin Betlehemin lapsiuhrit.

Suomessa olevat turvapaikkaa hakevat lapset ja nuoret – oli perhettä mukana tai ei – ovat hekin viattomia kotimaansa väkivaltaan. Myös heitä tulisi muistaa tänään.

Miksi he eivät saisi turvapaikkaa maasta, joka on vauras ja turvallinen maa? Miten olisi käynyt, jos Egypti olisi karkottanut Joosefin perheen takaisin Betlehemiin?

Tytti Solantaus

lastenpsykiatri, emerita tutkimusprofessori

Suomen mielenterveysseura

Helsingin Sanomat
28.12. 2:00

On aikoihin eletty kun kuningas Herodesta, Jeesusta ja muita todenperäisyyttä vailla olevien henkilöiden silloisia tempauksia käytetään verukkeena pakolaispolitiikalle.
- Miten on, ottaako samainen professori esimerkejä Raamatusta kun on kyse esim. talous- ja turvallisuuspolitiikasta?

Se mikä myös huolestuttaa, on tämän ihmisen naivius ja se, että professoriksi pääsee Suomessa näemmä kuka tahansa.

Kirjoituksessa on myös mainittu "haavoittuvaiset".

"Suurin osa turvapaikkaa hakeneista alaikäisistä on murrosikäisiä".

Ja tämähän perustuu heidän omaan ilmoitukseen alaikäisyydestä ja kuten tiedettyä, niin suurin osa saapujista valehtelee ikänsä, nimensä, motiivinsa sekä tarinansa.

"Omien perheenjäsenten saaminen Suomeen on hyvin vaikeaa, miltei mahdotonta".

Mutta eikös ne ole yleensä kaikki tapettu tai hukkuneet "kiikkerän" veneen kaaduttua.

Se, että Suomi on turvallinen ja vauras maa - velkaa tietty on, mitä vauraudella sitten ikinä tarkoitetaankaan. Turvallisuus johtuu mm. siitä, että emme ole islaminuskoinen maa ja meillä maahanmuutto kehitysmaista on ollut vielä suhteellisen vähäistä.

"Suomi on muun muassa vakain, vapain ja lukutaitoisin maa maailmassa". Johtuu mm. siitä, että Suomi ei ole islaminuskoinen maa.

Nämä asiat professorska haluaa nyt tuhota. Siinä samalla menisi myös se vauraus.
- Mikä on siis tämän typeryksen, itseään professoriksi kutsuvan, agenda?

Kirjoituksen kommentointi on suht`nuivaa...

Doctor Lecter kirjoitti:
"Omien perheenjäsenten saaminen Suomeen on hyvin vaikeaa, miltei mahdotonta".

Tuo lainaus siis tämän proferssonskan tekstiä, ei Doctor Lecterin.

Meillähän on viisaasti tuohon perheenyhdistämiseen ympätty tämä perheenkokoajan toimeentulo. Eli vaaditaan riittävää toimeentuloa jotta pystyy koottavan perheensä täällä elättämään. Kaikki mahdolliset sosiaalietuudet tietty lasketaan tässä tuloiksi.
Ja jottei täällä loisimista koko perheen voimin tehtäisi ylivoimaisen hankalaksi, on tietty oltava poikkeuksia sääntöihin.
Eli otetaan yksi kappale Abdelrahmania, tämä ylväs beduiinien jälkeläinen saapuu tänne Saksasta kerassaan karmivan tarinan kohtalostaan. Jos tämä Abdimme ei pelaa korttejaan täysin idioottimaisesti, hän saa myönteisen turvapaikkapäätöksen. Allahu Akbar.
Saatuaan tämän myönteisen päätöksen, Allah näyttää osan suuruuttaan. Abdelrahman kuulee kummia, hänen perheensä, ihastuttava vaimonsa ja kahdeksan lastaan ovat ilmaantuneet Allahin johdatuksesta Saksaan.
Mitäs nyt tehdään kun ikävä on kova ja perhe pitäisi saada kasaan. Ja kasaan nimenomaan tänne Pohjolan Helmeen. Onneksensa lainsäätäjämme ovat olleet viisaita ja luoneet tällaisia hellyttäviä ihmiskohtaloita silmälläpitäen Poikkeuksen.
Eli kun Abdelrahman on saanut myönteisen päätöksen turvapaikastaan, hän voi perheenkokoajana haalata tänne perheensä ilman tulorajoja, kunhan se tapahtuu kolmen kuukauden sisällä myönteisen turvapaikkapäätöksen myöntämisestä.

Alkaa jo vähän tympimään lukea pelkkiä negatiivisia asioita muslimi- ja muiden kehitysmaasiirtolaisten maahantunkeutumisesta Suomineidon myrkkyveden silakalle haisevaan hoivaan, joten kerratkaapa nyt minulle, ihan natsi-&rasistileiman uhallakin, että mitkä ne olikaan tällaisen maahanmuuton positiiviset puolet meille täällä Suomessa?

Paljonko lie pelkästään jo 2015-aallon oikeus- ja RISEn kustannukset tähän pvään menneistä näistä?
Vastaan itse: Emme saa ikina tietaa, sanon ma.