MURHA.INFO

maija turjukka kirjoitti:Mitä luulet, mikä olisi ollut todennäköisyys, että joku ko. stoorin nähnyt olisi sattunut paikalle vastaamaan juuri näihin kysymyksiin?

EOS Toisin kuin täällä kirjoittajat keskenään itseään tai lähinnä toisiaan ja palstan tilaa arvioivat, eräs täysin ulkopuolinen taho kehui mulle jokin aikaa sitten palstan kirjoittajien tasoa keskimäärin. Silloin on mahdollisuus, että joku olisi tuosta asiasta innostunut, allekirjoittanut kaiketi itse on kun kysyi. Leffa on ollut tapetilla jonkin aikaa, von Trier on saanut paljon niskoilleen, mutta minä luotan toistaiseksi että kyse on siitä että Trier vaatii katsojalta enemmän kuin monella on antaa, mikä on toki inhimillistä enkä tätä pahalla ketän kohtaan sano. Nämä kysymykset tulee fiilispohjalta, en harrasta mitään todennäköisyysarvionteja minkään suhteen niitä naputellessani, pahoittelen jos asiasta jollekulle jonkinlaista mieliharmia koituu.

Koskettavin elokuva, jota koskaan olet nähnyt? Saa perustellakin.

Kirsi kirjoitti:Koskettavin elokuva, jota koskaan olet nähnyt? Saa perustellakin.

Vastaan omaan kysymykseeni Kolme elokuvaa ovat saaneet mut tähän mennessä itkemään: Kuolleiden runoilijoiden seura, Dancer in the dark (mikä tutustutti ja ihastutti ikuisesti von Trieriin, Björkin osallisuutta vähättelemättä) ja Lilja 4ever, viimeksi mainittu eniten. Ei sen kummempia perusteita.

Jatketaan samalla.

Voi, noita on useita. Kirsin luettelemien lisäksi mm. Amadeus ja Hilary ja Jackie -Rakkaudesta musiikkiin ovat tehneet minuun vaikutuksen. Mutta jos takuuvarmasti tahdon itkeä niin katson Hiljaiset Sillat. Yksi niistä elokuvista, joka on huikeasti parempi kuin kirja jonka pohjalta elokuva on tehty.

Juhannuksen kunniaksi (katsokaa elokuvia ihmiset hukkumisen sijaan!!) sama kysymys kiertoon.

Voi ei, niitä on niin paljon. Mutta vastaan sen, mikä tuli ensimmäisenä mieleen, eli Schindlerin lista.

Mennään samalla.

Kirsi kirjoitti:Koskettavin elokuva, jota koskaan olet nähnyt? Saa perustellakin.

Näitä on aika monta, siis liian monta. Mutta jos juuri nyt pitäisi nimetä joku, niin Minä olen Sam, ihan siitä syystä, että jollekulle sellainen voi olla todellisuutta. Vaikkakin elokuvissa on lähes aina kaunis loppu, niin Samin tarinan tietyt kohdat ovat varmasti aivan kuin jonkun omasta elämästä. Katsoessani sitä muistan aina tuon faktan ja sitten onkin itku kurkussa.

Mikä elokuva sinusta on ollut hirvittävin ja miksi?

Elem Klimovin sotaelokuva Tule ja katso, joka tuli katsottua aivan liian nuorena, järkytti todella kovasti. En uskaltanut katsoa sitä vuosiin uudestaan, vaikka juurikin silloin sotaelokuva toimii kun se on riisuttu turhasta ja valheellisesta sankariselviytyjä -teemasta.

Huonoudessaan hirvittävin on Cliffhanger.

Minkä elokuvan olet nähnyt useimmin? Monestiko ja miksi?

Isänmaallisena ihmisenä lienen katsonut useimmin Tuntemattoman sotilaan. Suorastaan must-kamaa aina itsenäisyyspäivän aikoihin

Sama, kun en kiireessä ehdi kekimään uutta kyssää

Howler kirjoitti:Mikä elokuva sinusta on ollut hirvittävin ja miksi?

Lilja 4ever tulee ensiksi mieleen, kukaan joka on esityksen nähnyt ei varmasti ihmettele. Toinen on vähemmän tunnettu filmatisointi "Falcone", joka kertoo italialaisen, mafiaa vastaan (vastustajan laatu huomioon ottaen) erittäin ansiokkaasti ja menestyksekkäästi taistelleen tuomari Giovanni Falconen elämäkerran, aina hänen salamurhaansa 1992 asti. Toisaalta se on ehdottomasti sankaritarina, toisaalta se kertoo sitä puolesta maailmaa jota ei todella toivoisi olevan, siinä se hirvittävyys. Falconesta on muuten loistava kirjakin, "Cosa Nostra jne."-niminen, en muista tarkalleen eikä se tuosta omasta kirjastosta äkkiseltään käteen sattunut, löytynee kirjastoista tästä tekstistä löytyvillä hakusanoilla. Itku pääsi muuten tuossakin loppupuolella, unohdin tuossa aiemmin. Sotaelokuvia on useita, heitetään nyt päällimmäisistä "Isku Mogadishu"un, en minä sitä osastoa tokikaan ole hirvittävästi katsellut. Taas nähneet ymmärtänevät.

Jatketaan samalla, mielenkiintoinen kysymys.

PaulaDrew kirjoitti:Minkä elokuvan olet nähnyt useimmin? Monestiko ja miksi?

Päällekkäisyyksiä
Kuolleiden runoilijoiden seuran olen katsonut kahdesti, mä en juuri katsele elokuvia kuin kerran, koskettavaimmat jää hyvin, melko tarkasti mieleen ja muita ei tunnu tarpeelliselta katsella. Kuriositeettina, minä en ole koskaan nähnyt "Tuntematonta sotilas"ta kokonaisuudessaa, myös "Kummisetä"-trilogia on katsomatta. Molempia olen vuosikaudet silloin tällöin suunnitellut ja molempia myös aloittanut, mutta en tiedä mihin se on jäänyt. Vaikka onhan tässä loppuelämä aikaa.

Jatkaisin mieluusti tuolla Howlerin kysymyksellä ja siis hirvittävimmällä elokuvalla ja nyt nimenomaan siinä mielessä, että se on todella jotenkin koskettanut ja järkyttänyt katsojaa.

Kirsi kirjoitti: Jatkaisin mieluusti tuolla Howlerin kysymyksellä ja siis hirvittävimmällä elokuvalla ja nyt nimenomaan siinä mielessä, että se on todella jotenkin koskettanut ja järkyttänyt katsojaa.

Cannibal Holocaust. Todella raaka sekä väkivaltainen sen lisäksi että siinä oikeasti kidutettiin ja rääkättiin niin eläimiä kuin ihmisiäkin.Raiskaukset näytettiin mitään kohtaa salaamatta jne. Noh jos jotakuta kiinnostaa enemmän niin alta löytyy lisää faktaa.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Cannibal_Holocaust

edit siis piti sanomani vielä että oli todella järkyttävä katselmus

Jatketaan samalla,mielenkiintoinen kysymys

Elokuva Alive! järkytti ja kosketti aikoinaan. Ei niinkään kylläkään hirvittänyt.. Erittäin hyvä, mutta joiltakin osin järkyttävä leffa.

Rikotko kananmunan yhtä vai kahta kättä käyttäen?

Yhtä.

Ostatko onnellisen kanan munia?

Suomessa ostin lähimunia, kanoilta, joiden uskoin olevan onnellisilta kanoilta. Nyt ostan munia, joiden toivon olevan kanoilta, joille ei syötetä kalarehua.
Toiveena olisi omat kanat ja omat munat.(siis ei munat minulle, vaan kanoille).

Pelkäätkö sikaflunssaa, tipuflunssaa tai hullunlehmäntautia?

Blues kirjoitti:Toiveena olisi omat kanat ja omat munat.(siis ei munat minulle, vaan kanoille).

Repesin..

Blues kirjoitti:Pelkäätkö sikaflunssaa, tipuflunssaa tai hullunlehmäntautia?

No enpä kyllä pelkää, tulee jos on tullakseen. Turha sellasia murehtia mille ei voi mitään.

Osaatko elää nykyhetkessä vai murehditko tai mietitkö liikaa menneitä?

elisa_day kirjoitti:Osaatko elää nykyhetkessä vai murehditko tai mietitkö liikaa menneitä?

Nimenomaan tässä ja nyt, se tuntuu kaikkein parhaimmalta. Tosin tuleva vuosi jotenkin pelottaa, mutta uskon, että kaikki menee hyvin ja rakkaus voittaa, kaipuu on nyt jo liian kivulias, mutta ehkä se kipu pitää kestää, että tajuaa, mitä on.

Onko sinut vienyt mukanasi jokin rikosjuttu täältä tai muualta luettuna, joka on vienyt yöunesi ja havahdut päivälläkin miettimään, miten se olisi voinut mennä? Jos on, niin mikä?