MURHA.INFO

sorsake kirjoitti:Hmm, miten marsuasiasta kulki tieto toimittajille, jos sita ei mainittu oikeudessa? Luulisi poliisin melko valikoivasti kertovan kuulustelujen sisallosta, vai oliko poliisi tassa se sensaatiohakuinen.

Kuulustelupöytäkirjat ovat käsittääkseni julkista luettavaa ellei ole jotain syytä salata niitä. Yleensä ne ovat salaisia oikeudenkäyntiin asti, eli jos toimittaja on vaikka tutkinut niitä.

niin en usko että tämän pojan selitykset menevät läpi. Niinkuin jo kirjoitin viitteitä siitä on jo olemassa eli avoin oikeuskäsittely. Lieventäviä asianhaaroja ei taida tässä jutussa löytyä.

sorsake kirjoitti: Koulukiusaaminen voi ehka olla yksi mielenterveyden horjumista lisaava tekija, mutta melko absurdia olisi mielestani tassa tilanteessa selittaa koko tekoa silla. Tai siina tapauksessa paaongelma olisi kylla kyseisen tyypin mielenterveysongelma eika se kiusaaminen sinansa, jos tuolla tavalla reagoi vuosia myohemmin. Eiko ne kaverit sanoneet, etta poika koki itsensa koulukiusatuksi (mutta oliko asia objektiivisesti katsoen niin?).

Hmm, miten marsuasiasta kulki tieto toimittajille, jos sita ei mainittu oikeudessa? Luulisi poliisin melko valikoivasti kertovan kuulustelujen sisallosta, vai oliko poliisi tassa se sensaatiohakuinen.

Mitä väliä sillä on, onko poikaa oikeasti kiusattu, jos hän kuitenkin on kokenut itsensä kiusatuksi? En sitä haekaan, että koko teon voisi selittää kiusaamisella, vaan sitä, että tuolla kiusaamisella voisi selittää pojan mielenliikkeitä, ajatusmaailmaa.

Tuosta marsuasiasta voi lukea edellisiltä sivuilta toisesta tänne kirjoittamastani iltapäivälehden artikkelista (en muista, kumpi lehdistä kyseessä). Siinä viimeinen kappale käsittelee pojan sanomisia poliisikuulusteluissa, samassa mainitaan nuo marsut.

En muuten usko että poika edes hakee mitään lievennystä tuomiolleen. Vaikuttaa siltä, että on rehellisesti myöntänyt, mitä on tullut tehtyä, ja tajuaa tekojensa merkityksen ja seuraukset. Tuo tappo - murha -kisailu sen sijaan on ihan ymmärrettävää. Tekojen raakuutta on vaikea arvioida, kun emme yksityiskohtaisesti tiedä tapahtumien kulkua. Se sensijaan on tiedossa, että poika ei taatusti suunnitellut sisartensa surmaamista etukäteen, ennen kuin varsinainen tilanne oli jo päällä.

ei me kyllä tiedetä ihan oikeasti mitä pojan päässä on vilissyt..ties vaikka olis suunnitellut jo kauankin jonkun hengenmenoa, sen verran luonnikaasti on tekonsa tehnyt. Ja tekovälineetkin on olleet hyvät ja ulottuvilla. Syytäkään surmiin ei oikeasti ollut ei me tiedetä onko mitään keskustelua fysiikan kokeen numerosta ikinä ollutkaan sisarrusten välillä, outo selitys kaiken kaikkiaan. Mitä se pojalle kuuluu millainen arvosana tytölle on tullut ja jos itse on halunnut yrittää tehtäviä ratkoa eikä onnistunut niin luonnikkaampaa olisi ollut yrittää hakea ratkaisumallia kirjasta tai muuta sellaista...vaikka olisi sitten sisko letkauttanutkin että etpä pysty itsekään ratkomaan.

Siitä mistä on puhuttu ja mitä on tapahtunut on vain pojan oma tarina, eikä sitä voi tarkistaa jälkeenpäin keneltäkään ellei jossain ole ollut joku äänitys käynnissä samaan aikaan....

cicero kirjoitti: Siitä mistä on puhuttu ja mitä on tapahtunut on vain pojan oma tarina, eikä sitä voi tarkistaa jälkeenpäin keneltäkään ellei jossain ole ollut joku äänitys käynnissä samaan aikaan....

Totta, eihän sitä varmasti voi tietää. Tuo sun skeptisyys on itseasiassa erittäin hyvä asia, olisit varmasti erinomainen rikostutkija! Jos siis pystyt toimimaan skeptisyyden ulkopuolella.

Mutta: tässäkin auttavat perheenjäsenten ja muiden läheisten lausunnot. Esimerkiksi, jos kuulusteluissa ilmenisi, ettei perheessä ole välitetty tuon taivaallista koearvosanoista (siis päinvastoin, kun mitä poika sanoi), olisi syytä epäillä pojan tarinaa. Jos taas vanhemmatkin myöntävät, että lapsille onkin mahdollisesti kasattu paineita koulumenestyksen suhteen, tukee sekin omalta osaltaan pojan tarinaa. Eiköhän tässä nojata hyvinkin pitkälle kuulustelutuloksiin, kun varsinaisia silminnäkijöitä ei ole ollut (?). Ja kyllä omasta ajatusmaailmastani ainakin saisi erittäin todenperäisen kuvan haastattelemalla vanhoja koulukavereitani, puolisoa ja parhaita ystäviä. Miksei siis tästä tekijästä saisi?

Olikohan puhetta jo äidin ammatista? En jaksanut ruveta selaamaan koko tarinaa läpi... mutta siis mun kuuleman mukaan äiti olisi jonkin näköinen mielenterveystyöntekijä. Jos näin on niin kuvittelis kyllä omasta pojastaan huomaavan jos jotain "pään vippauksia" on.

NeitiEtsivä kirjoitti:Olikohan puhetta jo äidin ammatista? En jaksanut ruveta selaamaan koko tarinaa läpi... mutta siis mun kuuleman mukaan äiti olisi jonkin näköinen mielenterveystyöntekijä. Jos näin on niin kuvittelis kyllä omasta pojastaan huomaavan jos jotain "pään vippauksia" on.

Paitsi, ettei äiti välttämättä ole ihan psykologian professori, vaikka mielenterveystyössä olisikin. Samoin poika ei todennäköisesti ole ollut mikään ihan täysi kaistapää. Vakavaakin masennusta tai syrjäytyneisyyttä (tai mitä ikinä pojalla sitten onkaan ristinään ollut) saattaa olla kotopuolesta erittäin vaikea havaita, usein vanhemmat sanovat, etteivät osanneet ollenkaan aavistaa, kun lapsi "on vain aina ollut vähän sellainen".

joey kirjoitti: Mitä väliä sillä on, onko poikaa oikeasti kiusattu, jos hän kuitenkin on kokenut itsensä kiusatuksi? En sitä haekaan, että koko teon voisi selittää kiusaamisella, vaan sitä, että tuolla kiusaamisella voisi selittää pojan mielenliikkeitä, ajatusmaailmaa.

Ok, ymmarsin vaarin, noissa kouluammuntajutuissa kun monet (et siis valttamatta sina) ovat yrittaneet heti siirtaa syyllisyyden jollekin ulkopuoliselle kuten kiusaajille. Erityisesti se tosiaan kertoo aika paljon ihmisen mielenliikkeista, jos han kokee itsensa kiusatuksi, mutta ulkopuolisten mielesta asia ei ole aivan niin.

Tuosta marsuasiasta viela: niin taytyisi kai hakea nuo kuulustelupaperit itse, jos haluaisi tietaa millaisin aanenpainoin asiasta on puhuttu. Siis onko se noussut sattumalta esiin kuten moni muukin sivuseikka, vai onko silla ollut joku erityinen merkitys. Ja mista siina itse asiassa oli kyse.

Tästä äärettömän surullisesta jutusta varmaan kohtapuoliin alkaa kuulumaan, kunhan pojan mielentilatutkimus on tehty. Saapi nähdä, mikä on lopputulema. Niitä tyttöparkoja tulee usein ajateltua. Ja vanhempia.

Mata Hari kirjoitti:Tästä äärettömän surullisesta jutusta varmaan kohtapuoliin alkaa kuulumaan, kunhan pojan mielentilatutkimus on tehty. Saapi nähdä, mikä on lopputulema. Niitä tyttöparkoja tulee usein ajateltua. Ja vanhempia.

Veikkaisin, että käsittely jatkuu huhti-toukokuun aikana. Yleensä mielentilatutkimukset vievät noin 3 kuukautta.

Mielenterveyslain mukaan tutkimus saa kestää korkeintaan 2 kk.
Tutkimukseen pääsyä voi joutua odottamaan, jos tutkimuksen suorituspaikaksi määritelty laitos ei pysty tutkimusta ruuhkan vuoksi heti aloittamaan.

Missä päin Suomea näitä mielentilatutkimuksia tehdään, joissain mielisairaaloissa kaiketi?

(Mata Harin avatar on ehdottomasti paras ja kaunein koko forumissa, toim.huom.)

anneli1 kirjoitti:Missä päin Suomea näitä mielentilatutkimuksia tehdään, joissain mielisairaaloissa kaiketi?

Kuopion Niuvanniemen sairaalassa, Vanhan Vaasan sairaalassa tai Turun psykiatrisessa vankisairaalassa.

Liekö mennyt Turkuun poika tutkittavaksi, kun siellä jo ollutkin. Vanhemmille varmaan tärkeää, että saisi juttuun selvyyttä, kun tuo motiivikin tuntuu aika heppoiselta...


kiitos Anneli1
Oma edesmennyt kissa viimeisessä kuvassa (n. 17 vuotiaana). Oli kovin sairas ja seur päivänä olin viemässä lopetuspiikille. Kuvan oton jälkeen karkasi uskomattomalla loikalla saunan ikkunasta eikä sen koomin näkynyt. Viime voimillaan palasi kuolemaan luontoon, mistä oli aikanaan kulkukissana meille muuttanut.

Tässä lainattu teksti Pshp:n sivuilta:
Oikeuspsykiatrian osasto 2
Oikeuspsykiatrian osastolla hoidetaan vaikeahoitoisia pitkäaikaispotilaita, oikeuspsykiatrisia potilaita ja suoritetaan mielentilatutkimuksia pääasiassa naispuolisille tutkittaville. Suljetulla sekaosastolla on 18 sairaansijaa.
Eli muistelinkin, että Pitkässäniemessä (Nokialla) tehdään myös.