HO:n tuomiossa olleen "takoitushakuisia" tulkintoja:
Mistä tämä "tarkoitushakuisuus" juontusi? Mikä motiivi Hovioikeudella olisi tulkitaHovioikeuden johtopäätökset ovat tältä osin joko suoraan esitetyn todistelun vastaisia tai Anneli Auerin eduksi tarkoitushakuisia sellaisista todisteista. jotka eivät tosiasiassa kerro mitään siitä, onko tekijä ollut Anneli Auer vai ulkopuolinen. Tuntematon
tekijä on otettu lähtökohdaksi, ja vaihtoehtoisten selitysten etsintä on jälleen muuttunut itsetarkoitukseksi. (S. 34.)
--
Hovioikeuden johtopäätös on tarkoitushakuinen Anneli Auerin eduksi seikasta. joka
ei tosiasiassa kerro mitään siitä, onko tekijä ollut Anneli Auer vai ulkopuolinen. Anneli
Auerin DNA:n puuttuminen haloista ei todista yksinään mitään. Hovioikeus on jättänyt
mainitsematta perusteluissaan tässä kohtaa sen. että haloista on löytynyt ruskeankirjavia
tekokuituja. joiden löytyminen haloista sopii yhteen sen käsityksen kanssa.
että Anneli Auer on käsitellyt sanottuja halkoja seuraavan perusteella:
- Alexander Auer on kertonut Anneli Auerin teon aikana käyttämistä ruskeista pyyhkeistä ja
- kuitututkija Auli Paanasen mukaan todettujen ruskeankirjavien kuitujen suuri määrä
viittaa pidempiaikaiseen tapahtumaan eikä se sovi yhteen Anneli Auerin kertomukseen
noin viisi minuuttia kestäneestä tapahtumasta. Anneli Auerin kertoma ulkopuolinen
tekijä ei siis sovi ruskeankirjavien kuitujen lähteeksi. (S. 40.)
--
Hovioikeus on yllä kuvattua taustaa vasten vielä näytön arvioinnissaan nostanut esille
eri osakysymyksiä koskevia erittäin epätodennäköisiä vaihtoehtoja. jotka eivät
edes erikseen arvioituna voi luoda varteenotettavaa vaihtoehtoa syytteen mukaisille
osatodistusteemoille. Perustelujen kirjoittaminen on tältäkin osin onnistunut vain jättämällä
huomiotta olennainen osa syyttäjän todistajan perusteluja sekä tarkoitushakuisella
todisteiden arvioinnilla. Mutta tämän jälkeenkin olisi tullut tehdä vielä
näytön kokonaisarviointi ja selittää miten on mahdollista. että kaikki seuraavassa
luetellut epätodennäköiset vaihtoehdot olisivat sattuneet samanaikaisesti yhteen
muutamia minuutteja kestäneeseen tapahtumaan - - (S. 53, alleviiv. Zem.)
asioita Auerin eduksi eli puolueellisesti?
Viitataanko siihen, että HO vapautti Auerin 2011 yksi mielisellä päätöksellä,
ja HO vuonna 2015 olisi "solidaarisuudesta" aiempaa päätöstä kohtaan mukaillut
sitä?
Vai onko HO_lla ollut muita syitä puolueellisuuteen? Joka tapauksessa syytös
"tarkoitushakuisuudesta" on aika raskas. Varmasti päätöksessä on virheitä
ja tulkintoja, mistä voi olla eri mieltä. Kuitenkin jos etsii virheitä, niitä
löytyy eniten syyttäjän esittämästä seikkaluettelosta, joiden yhtäaikainen esiintyminen
todetaan "epätodennäköiseksi".
Jos jätetään nyt huomiotta, että syyttäjän luettelon seikat perustuvat sen omien todistajien
hyvin kyseenalaisiin väitteisiin, olisi lisäksi paikallaan jonkun todenäköisyyslaskennan aspekteihin tutustuneen asiantuntijan kommentti - eli onko vetoaminen
"epätodennäköisyyksiin" pelkästään syyttäjän retoriikaa? Tilanteessa, missä on useita toimijoita, jotka reagoivat koko ajan toisiinsa?
Syyttäjä omalta osaltaan on muuttamassa jutun ratkaisua kunniakysymykseksi.
Tulee mieleen viime sunnuntaina teemalla esitetty Kafkan karmaiseva Oikeusjuttu
Wellesin hienona tulkintana - toivon mukaan mahdollisimman moni näki sen...
.. jollei, niin hankkikaa jostakin.