Viestikoekeskus-juttuun liitetty Suomen ja EU:n entinen tiedustelupomo joutuu ensi viikolla syytetyn penkille – epäillään säilyttäneen jopa huippusalaista materiaalia määräysten vastaisesti
Helsingin hovioikeudessa alkaa ensi viikolla poikkeuksellinen oikeudenkäynti, jossa syytettynä on Puolustusvoimien ja EU:n entinen tiedustelupäällikkö.
Kontra-amiraali evp. Georgij Alafuzoff, 70, on korkea-arvoisimpia upseereja, joita Suomessa on asetettu rikossyytteeseen. Häntä syytetään törkeästä palvelusrikoksesta.
Apulaisvaltakunnansyyttäjä Jukka Rappen mukaan Alafuzoffilta löydettiin huomattava määrä salassa pidettävää ja jopa korkeimman turvaluokituksen materiaalia.
Rappe ei ole kertonut, minkälaisesta materiaalista tarkemmin ottaen on kyse. Syytteessä ei niinkään ole kyse aineiston sisällöstä, vaan siitä, miten sitä on säilytetty.
– Rikosepäily koskee sitä, että aineistoa on säilytetty säännösten ja määräysten vastaisesti – – Aineistoa oli lukuisilla erilaisilla tallennusalustoilla, Rappe kertoi aiemmin STT:lle.
Rappe ei ole etukäteen kommentoinut sitä, mikä syyttäjän näkemys on siitä, miksi Alafuzoff on pitänyt materiaalia hallussaan.
Alafuzoff on kiistänyt syyllistyneensä rikokseen.
Kotietsintä liittyi HS:n Viestikoekeskus-uutisointiin
Epäillyn rikoksen tekoaika on vuodet 2005–2016, jolloin Alafuzoff toimi ensin Pääesikunnassa apulaisosastopäällikkönä, sitten Puolustusvoimien tiedustelupäällikkönä ja lopulta EU:n sotilasesikunnan tiedustelupäällikkönä. Hän jäi eläkkeelle vuonna 2016.
Keskusrikospoliisin tutkinnan mukaan toimittaja sai Alafuzoffilta muistitikun muistiinpanojensa tallentamista varten. Muistitikku ilmeisesti näytti tyhjältä, mutta siitä on mahdollisesti voitu palauttaa aiemmin poistettuja tiedostoja. Selvää on, että sen jälkeen, kun Alafuzoff siirtyi EU:n tiedustelupäälliköksi, hänellä ei olisi saanut olla Suomen sotilastiedustelulle kuuluneita asiakirjoja.
Alafuzoffin saama syyte ei kuitenkaan koske toimittajan saamaa muistitikkua. Apulaisvaltakunnansyyttäjä lopetti sen osalta esitutkinnan viime vuoden lopulla, koska katsoi, ettei tahallisesta turvallisuussalaisuuden paljastamisesta olisi saatu näyttöä. Tuottamuksellisen eli huolimattomuudesta tehdyn tekomuodon syyteoikeus taas vanhentui jo vuonna 2019.
Oikeudenkäynnissä poikkeukselliset turvatoimet
Alafuzoffin sotilasarvon takia syyte käsitellään ensimmäisenä oikeusasteena Helsingin hovioikeudessa. Tapauksen ja siihen liittyvien tietojen luonteen takia oikeudenkäynnissä on poikkeukselliset turvatoimet.
Istunnot järjestetään käräjäoikeuden puolella maanalaisessa turvasalissa, jossa tavallisesti istutaan esimerkiksi järjestäytyneen rikollisuuden juttuja. Turvasalissa ei saa koskaan kuvata, mutta tällä kertaa myös kaikkien elektronisten laitteiden vieminen saliin on kielletty.
Kuten aiemmassa toimittajien oikeudenkäynnissä, myös nyt on odotettavissa, että iso osa istunnoista sekä oikeudenkäyntiasiakirjoista salataan. Käsittelylle on varattu yhteensä kymmenen päivää.
Rikoslain mukaan palvelusrikos on törkeä, jos siinä tavoitellaan huomattavaa hyötyä, pyritään aiheuttamaan huomattavaa tai erityisen tuntuvaa vahinkoa tai rikos on tehty erityisen vastuunalaista tehtävää suoritettaessa. Törkeästä palvelusrikoksesta tuomitaan vankeutta enintään neljä vuotta.
Myöhempiä Venäjä-kommentteja kummasteltu
Alafuzoff on Venäjällä opiskellut pitkän linjan ammattisotilas, joka on toiminut muun muassa Pääesikunnassa, Maanpuolustuskorkeakoulussa ja kansainvälisissä tehtävissä.
Helsingissä 1953 syntyneen Alafuzoffin nimi on peruja isovanhemmilta, jotka muuttivat Suomeen Pietarista Venäjän vallankumouksen jälkeen. Hän valmistui kadettikoulusta vuonna 1977, minkä jälkeen hän opiskeli sotakorkeakoulussa ja vuodet 1997–1999 Moskovassa Venäjän asevoimien yleisesikunta-akatemiassa.
Opiskeluajoilta Venäjällä on todennäköisesti peräisin myös Alafuzoffin rintaan tatuoitu värikäs Venäjän kaksipäinen kotka, josta useat hänet tuntevat ovat kertoneet STT:lle.
Puolustusvoimien tiedustelupäälliköksi Alafuzoff nousi vuonna 2007, ja vuonna 2013 hän siirtyi EU:n sotilastiedustelun johtoon. Seuraavana vuonna hän herätti huomiota Venäjä-kommenteillaan, kun hän sanoi Ylen haastattelussa, ettei ollut todisteita siitä, että Ukrainassa olisi tuolloin ollut venäläisiä taistelujoukkoja. Sen sijaan hän piti todennäköisenä, että Venäjä oli soluttanut Ukrainaan yksittäisiä tiedustelijoita.
EU:n tuolloinen ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja Catherine Ashton otti Alafuzoffin lausunnot tarkistettavaksi.
Keväällä 2020 huomiota herätti Alafuzoffin johtama ja valtioneuvoston kanslian tilaama tutkimusraportti, jonka keskeinen tulos oli, että Venäjä ei pidä Suomea vaikutusvaltaisena EU-maana, mikä vähentää Venäjän kiinnostusta kohdistaa strategista viestintäänsä Suomeen. Raporttia pidettiin sinisilmäisenä, ja sitä arvosteltiin muun muassa siksi, että siinä oli käytetty vain venäläisiä lähteitä, joiden sanomaa ei kyseenalaistettu.
Alafuzoffin tunteneet pitävät tämän myöhempiä Venäjä-lausuntoja ylipäänsä hieman erikoisina.
– Hän ei jostain syystä halua missään tapauksessa täysin tuomita Venäjää, vaan pysyä ikään kuin harmaalla alueella. Hänen jotkut näkemyksensä ovat hyvin valtavirrasta poikkeavia, yksi heistä sanoi.
https://www.ess.fi/uutissuomalainen/6215530
