jamppa kirjoitti:^Tollanen ajattelutapa on hyvinkin yleistä huumeista puhuttaessa, ettei niitä muka voisi käyttää hallitusti. Samanlaisia päihteet on kaikki alkoholi mukaanlukien jotkut osaa käyttää kohtuudella ja jotkut ei, se ei vaan jengille mene tajuntaan.
Totta.
Mike Manner kirjoitti:Totta, mutta on taas niitäkin ihmisiä (tunnen henk.koht.) jotka on hommaan alkaessaan valmiita sekoilemaan likimain kaiken muunkin kanssa, eli heti kun homma alkaa, niin se on myös päihde/väärin käyttöä ensimmäisestä hetkestä lähtien...
^Tuo ihan vaan sen vuoksi, että ihmiset miettis sitäkin, että se siististi 1-3kerta/v. ei onnistu läheskään kaikilta...
Joo, noitahan nyt tietysti on. Jos ihminen ei ole onnellinen tai tasapainossa itsensä kanssa, niin päihteet kyllä antaa sen hyvän olon tai ainakin hautaa kaiken paskan hetkeksi. Mutta kaikki päihteiden käyttäjät eivät tietenkään ole tollasia.
pahis kirjoitti:Kyllä kokkelia liikkuu suomessa yllättävän paljon, ja sitä käyttää juurikin se sama porukka josta iltapäivälehdet kirjoittelee... ns. julkkikset ja wannabejulkkikset ja erilaiset julkisuuden henkilöt...viihdealalla työskentelevä porukka...näyttelijöitä, teeveestä tuttuja juontajia..kansainvälisissä piireissä menestyneitä urheilijoita..
itse asias väittäisin että todelliset rikkaat käyttää vähempi. Toi on harvinainen juttu mikä nyt paljastui. Mutta siis ihan tuolla yöelämässä ravintoloissa sitä vedetään.. on coolia vetää viivoja vippitiloissa...
Itse tunnen muutamia jotk ovat kokkelia käyttäneet, ja on se niin hienoo materiaalia että heidän kertomansa perusteella en yhtään ihmettele kun siihen lopulta jää pahasti koukkuun...pirun addiktoivaa. Presentaatio vahvistuu aivan helvetisti...
Kyllä kollo on sellanen status-huume ihan perus kriminaaleillekin. Kun on vähän hoidettu fyrkkaa taskun pohjalle, vähän kultaa kaulaan ja ranteisiin, jne., niin kyllä se kollo siinä huumassa aika äkkiä ohittaa perus-pöhinät.
Ja onhan se puhdas kokaiini helvetin hyvää matskua, mutta sitä ei Suomessa tietenkään tapaa. Suomi-kollokin on parhaimmillaan kyllä ihan hyvää, mutta silti niin vitun kallista ja lyhytaikaista hupia, että amfetamiinin ja subujen asemaa se ei kyllä uhkaa pätkääkään.
nidvid kirjoitti:
Niinhän se taitaa mennä ettei suomalaiset piripäät arvosta kolloa korkean hinnan ja lyhyen vaikutusajan takia.
Piriä suoneen plus pöytäviinaa ja pameja.Mahdollisesti subuja hihaan.
Siinä suomalaista extreme-käyttöä ainutlaatuisimmillaan.
Joo, kyllä pöhinät, texit, ynnä muut on se suomalaisten juttu.
MotiivitOn kirjoitti:
En puhunut niinkään tästä ns. "kohtuukäytöstä", vaan siitä, hallitseeko henkilö aineenkäyttönsä vai aineenkäyttö henkilöä. Kohtuukäyttöä en oikeastaan osaa määrittää puhuttaessa huumausaineista. Jos puhutaan alkoholista, yleisesti kohtuukäytöllä kai tarkoitetaan määrää ja taajuutta, josta ei koidu terveydellisiä haittoja. Alkoholin kohtuukäyttäjä voi minun mielestäni hyvinkin olla alkoholin "orja", eli se yksi iltaolut on vaan pakko saada. Silloin mielestäni olut(alkoholi) hallitsee ihmistä, vaikka kyse onkin kohtuukäytöstä. Ongelma on siinä, että jossain vaiheessa se iltaolut muuttuu kahdeksi iltaolueksi jne. Ja en tietenkään ottanut kysymystäsi vittuiluna.
Niin. Sun määäritelmä on aika tiukka ja näkemys ihmisistä aika pessimistinen. Viittaan siis tohon, että yhdestä iltaoluesta tulee kaksi ja, että jo yhden iltaoluen juominen on itsensä orjuuttamista alkoholin edessä. Ite lähtisin siitä, että niin kauan kuin jonkun päihteen käyttö ei ole ongelma ihmiselle voidaan puhua kohtuukäytöstä. Oiskohan se ollut Gridlock -leffassa jossa oli helvetin osuva määritelmä päihteidenkäytölle; jos päihteen käyttö rupeaa tuntumaan duunilta, niin se on ongelma. Eli vedät jotain vaikka ei oikeestaan tekis ees mieli, mutta vedät silti, kun tuntuu, että ilmankaan ei oikein voi olla.
Mä tiedän, että mä ainakin tykkään rentoutua ja nollata päätä toisinaan jonkun itelle sopivan päihteen avulla. Päihteet on olleet mulle joskus isokin ongelma ja mun kuulemma pitäisi vetää ihan nollalinjaa, etten "taas ratkea käyttämään". Se on mun geeneissä kuulemma, ja mitä lie. Silti en ole vetänyt nollalinjaa vaan oon nyt vaan tietoisempi mun rajoista. Tiedän, koska hommat on lähellä lähteä hanskasta ja sit jarruttelen vähän.
Omien kokemusteni pohjalta sanoisin, että tärkeintä on tuntea omat rajansa. Mun pää on sellanen, ainakin vielä ennen Siddhartamaista valaistumista, että mä tarviin sitä tiettyä nollausta toisinaan enkä pode sen suhteen pätkääkään huonoa omatuntoa. Mulla on sellanen ohjenuora elämässä, että pyrin aina tekemään sitä mitä todella haluan tehdä, koska oman itteni toteuttaminen tekee mut onnelliseksi. Jos haluan käyttää jotain päihteitä silloin kun mieli tekee, niin käytän. Jos tekee mieli olla käyttämättä, niin en käytä. Voin toisinaan käyttää jotain päihdettä vaikka muutaman kuukauden joka päivä tai lähes joka päivä. Sitten taas saatan olla muutaman kuukauden kokonaan käyttämättä jos ei vaan ole fiiliksiä.
Kaikilla ei tietenkään ole sama, mutta eihän kaikki osaa ajaa autoakaan eikä niitä silti ole kielletty kaikilta vain siksi, että jotkut ei vaan osaa. Lisäksi ihmisen oma mieli on sellainen asia, että jokaisella tulisi olla oikeus päättää itse sen manipuloinnista/tutkimisesta päihteiden avulla. Mä en ite jaksa stressaa ja pohtia koko ajan, että missä menee kohtuukäytön raja ja missä ei. Se on niin henkilökohtaista. Joku ei osaa yhtään, toinen osaa. Mulle riittää vaan oman itteni tunteminen ja rajoissa pysyminen.
