Helsingin Sanomissa oli oikein kunnon juttu aiheesta.
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006533510.html
Rikollispomo Vilhunen järjesti alamaailmalle saunaillan, jonka salakuuntelu narautti palkkamurhaajan poliisille – syyttäjän mukaan Jari Aarnio tiesi murhasuunnitelmasta etukäteen
Aarnion huumerikoskumppani, entinen rikollispomo Keijo Vilhunen sanoo toimineensa poliisin tietolähteenä ja välittäneensä tietoa Vuosaaren murhasuunnitelmasta Aarniolle.
Jari Aarnio ja Keijo Vilhunen on tuomittu aiemmin muun muassa törkeistä huumerikoksista. Nyt heitä syytetään murhasta.
Julkaistu: 2:00, Päivitetty 12:16
HELSINGIN huumepoliisin entisen päällikön Jari Aarnion ja entisen rikollispomon Keijo Vilhusen versiot Vuosaaren vanhan palkkamurhan tapahtumista ovat menossa voimakkaasti ristiin oikeudessa. Syytteet tulivat julki oikeudenkäynnin alkamisen jälkeen maanantaina.
Aarnio ja Vilhunen on tuomittu aiemmin muun muassa yhteisistä törkeistä huumerikoksista. Nyt Vilhusta syytetään siitä, että hän osallistui vuonna 2003 alamaailman palkkamurhan järjestelyihin. Aarniota syytetään murhasta, koska hän poliisina tiesi syyttäjän mukaan murhasta ja jätti teon estämättä.
Aarnion ja Vilhusen roolia murhajutussa alettiin tutkia yli kymmenen vuotta alkuperäisen oikeudenkäynnin jälkeen, kun murhasta aiemmin tuomitut alkoivat puhua Vilhusen roolista teossa.
Henkirikoksesta on tuomittu aiemmin kolme suomalaisrikollista ja murhan ruotsalainen tilaaja. Uhri oli ruotsinturkkilainen Volkan Ünsal, joka oli pettänyt Ruotsissa oman rikollisporukkansa ja liittynyt todistajansuojeluohjelmaan.
HELSINGIN Sanomien tavoittama Keijo Vilhunen aikoo vedota murhaoikeudenkäynnissä siihen, että hänen tarkoituksenaan oli estää murha ennakolta. Vilhunen sanoo, että toimi poliisin tietolähteenä ja välitti tietoa suunnitelmasta Aarniolle.
Vilhusen kertomus tietolähdetoiminnasta ennustaa dramaattista oikeudenkäyntiä, koska Aarnio on julkisuudessa systemaattisesti kiistänyt saaneensa tarkkoja ennakkotietoja murhasta. Myös Vilhusen julkinen ulostulo tietolähdetoiminnasta on jo itsessään täysin poikkeuksellinen. Alamaailmassa poliisin ja rikollisten yhteistyötä pidetään petturuutena.
Vilhunen kuitenkin kertoo HS:lle, että hän haluaa käsitellä oikeudenkäynnissä Ünsalin tietolähdetoimintaa koskevat asiat yleisön läsnäollessa. Vilhunen uskoo, että julkisessa oikeudenkäynnissä esimerkiksi poliiseilla on suurempi paine puhua asiasta totuudenmukaisesti eikä peesata Aarnion versiota pelkästä lojaalisuudesta.
”Todistajan on helpompi leikkiä tyhmää ja tietämätöntä suljettujen ovien takana kuin julkisuudessa”, Vilhusen puolustus muotoilee kirjallisessa vastauksessaan syytteisiin.
Valmisteluistunnon aluksi maanantaina käsiteltiin sitä, mitä asioita salissa ylipäänsä voidaan käsitellä julkisesti.
Myös vastineessaan Vilhunen kertoo, että hän toimi murhan aikaan Helsingin huumepoliisin ohjattuna ja rekisteröitynä tietolähteenä. Kaikki tietonsa murhahankkeesta hän välitti yhteyshenkilölleen Jari Aarniolle.
Vilhunen kuvitteli, että tiedot käynnistäisivät massiivisen poliisioperaation ja että tiedossa olevat tekijät otettaisiin tiiviiseen tarkkailuun. Hän kertoo olleensa järkyttynyt ja vihainen kuultuaan, ettei murhaa ollut estetty.
VILHUNEN sanoo auttaneensa poliisia myös murhan jälkeen näytön hankkimisessa. Hän muun muassa järjesti alamaailman toimijoille saunaillan hotelli Hesperiassa. Poliisi laittoi tilaan kuuntelun.
Kuuntelu tuottikin tulosta. Yksi murhaajista, nyt jo kuollut Raimo Andersson, puhui illan aikana murhasta. Tämä tallenne oli keskeisenä näyttönä, kun murhaa junaillut nelikko tuomittiin elinkautiseen vankeuteen.
Vilhusen mukaan hänet on nyt sotkettu murhahankkeeseen kostoksi yhteistyöstä Aarnion kanssa.
Kun yhteistyö tuli ilmi, alamaailmassa alettiin viritellä perinteistä väkivaltaista kostoa jopa 150 000 euron palkkiota vastaan. Rahan kanssa oli kuitenkin vaikeuksia, joten suunnitelma muuttui. Alamaailma ryhtyi järjestämään Vilhuselle elinkautista vankeusrangaistusta tekemällä hänestä perättömän ilmiannon osallistumisesta Ünsalin murhaamiseen.
Helsingin huumepoliisin toimintatavat vaikuttavat Vilhusen mielestä siihen, että hän on nyt syytteessä. Huumepoliisi hävitti vuosien 2007–2008 aikana tietolähderekisterinsä sisällön, kun yksikön menettelytavoista oli alkanut ensimmäinen virkarikostutkinta. Jos rekisteri olisi olemassa, Vilhusen kertomus voisi saada vahvistuksen.
Rekisterin hävittämisestä on aiheutunut Vilhuselle suurta vahinkoa, hänen asianajajansa Markku Fredman toteaa vastauksessa.
”Käsitykseni mukaan Vilhunen ei olisi joutunut edes syytteeseen, jos viranomaiset olisivat asianmukaisesti dokumentoineet Vilhusen antamat tiedot ja säilyttäneet kyseiset dokumentit.”
OIKEUDENKÄYNNIN tauolla Fredman sanoi, ettei usko Aarnion ja Vilhusen rikolliseen salaliittoon. Fredmanin käsityksenä on, että myös poliisin tarkoituksena oli alkujaan estää murha.
”Kyllä tässä on tarkoituksena ollut estää, että tämä murha ei tapahdu. Ja käsitykseni mukaan sitä on yritetty myös poliisissa. Siinä vain ei onnistuttu”, Fredman sanoo.
Syyttäjä ei ole toistaiseksi avannut omaa näkemystään siitä, mikä Aarnion ja Vilhusen salajuonen ensisijainen tavoite olisi ollut. Valtionsyyttäjä Mikko Männikkö sanoi, että syyttäjät ottavat asiaan kantaa myöhemmin oikeudenkäynnissä.
JARI AARNION vastaus antaa täysin toisen kuvan tapahtumista. Aarnio kiistää saaneensa mitään vihjetietoja murhahankkeesta.
Mitä ilmeisimmin huumepoliisiin on kantautunut huhuja murhahankkeesta, mutta huhujen todenperäisyyttä ei mitenkään voitu luotettavasti varmistaa, vastauksessa todetaan.
Aarnio myös kiistää todistajien kertomukset, joiden mukaan hän olisi ilmoittanut murhahankkeesta Ruotsin poliisiin tai järjestänyt ennen murhaa tarkkailun Lahdessa Herralan kylässä.
Nämä tapahtumat ovat keskeinen osa syyttäjän näyttöä poikkeuksellisessa henkirikosoikeudenkäynnissä.
SYYTTÄJÄ vetoaa muun muassa virkamiesten kertomuksiin, joiden mukaan Aarnio kertoi yksityiskohtia murhasuunnitelmasta etukäteen ja toimi aktiivisesti murhatutkinnan taustalla.
Suomen poliisiin oli yhteydessä Ruotsin poliisista suomalaistaustainen Ali Lindholm. Hän on kertonut sekä HS:lle että Aarnion jutun tutkijoille, että Aarnio kertoi hänelle useita kuukausia ennen murhaa yhden tulevan murhaajan osallisuudesta suunnitelmaan.
Silloinen rikosylikonstaapeli Kenneth Eriksson Helsingin poliisista puolestaan kertoo, että Aarnio toimi henkilökohtaisesti murhatutkinnan taustalla.
Eriksson on myös ääninäytteestä tunnistanut, että koko murhatutkinnan käynnistänyt nimetön vihje tuli Aarnion alaiselta. Vihjesoitto tuli puhelinkopista väkivaltarikosyksikköön murhan jälkeen. Myös osa muista kuulustelluista poliiseista on tunnistanut alaisen Aarnion alaisen äänen.
Yksi todistajista puolestaan kertoo siitä, miksi murhaajat päätyivät poliisin puhelinkuunteluun ennen murhaa törkeästä huumerikoksesta epäiltynä. Todistajan mukaan Aarnio on kertonut hänelle, että huumejuttua käytettiin hämäyksenä ja tarkoitus oli vain saada oikeudelta luvat telepakkokeinoihin.
YKSI KESKEISISTÄ episodeista ennen murhaa tapahtui Lahden Herralan kylässä. Siellä suomalais- ja ruotsalaisrikolliset keskustelivat murhasuunnitelmasta.
Syyttäjän haastehakemuksen perusteella oikeudessa kuullaan todistajaa muun muassa tarkkailutehtävästä, joka liittyy tähän tapaamiseen. Todistajan mukaan tarkkailutehtävä ei liittynyt väitetyllä tavalla huumejuttuun ja Aarnio kielsi puhumasta tehtävästä muille.
HS kertoi kyseisestä Herralan tarkkailutehtävästä laajassa jutussa tammikuussa.
AARNIO on viestittänyt Helsingin Sanomille aiemmin, että hänellä ei ollut mahdollisuutta estää murhaa ennakolta.
”Poliisilla ei ollut ennakolta yksityiskohtaista tietoa siitä missä, milloin ja miten sekä keiden toimesta epäilty henkirikos tehtäisiin. Kukaan ei voi huhujen perusteella arvailla toteutuuko uhattu rikos vai ei. Ennustajiksi poliisit eivät ryhdy. Uhria oli varoitettu useasti uhasta etukäteen”, Aarnio viestitti sähköpostilla tammikuussa.
Lue lisää: Murhasta epäilty Jari Aarnio HS:lle: ”Kukaan ei voi huhujen perusteella arvailla toteutuuko uhattu rikos vai ei”
Aarnion vastauksessa rusikoidaan syyte myös oikeudellisesti kestämättömäksi. Syyte onkin Suomessa ennen näkemätön: siinä lähdetään siitä, että jos virkamies laiminlyö puuttua tiedossaan olevan murhan valmisteluun, hänet voidaan tuomita murhasta.
Koko syytekuvio on Aarnion asianajajan Riitta Leppiniemen mukaan laillisuusperiaatteen vastainen.
Vastauksessa Leppiniemi huomauttaa, että epävarsinainen laiminlyöntirikos kirjattiin tarkkarajaisesti lakiin vasta murhan jälkeen vuonna 2004. Lainsäädäntö on ollut ennen tätä näiltä osin puutteellista ja Aarnion vastuuaseman tulkitseminen jälkikäteen pelkän aiemman oikeuskäytännön perusteella olisi laillisuusperiaatteen vastaista.
Laillisuusperiaatteen mukaan ketään ei saa tuomita rangaistukseen sellaisen teon perusteella, jota ei ole tekohetkellä laissa säädetty rangaistavaksi.
”Voinemme olla varmoja esimerkiksi siitä, että tapaoikeuteen perustuva rankaiseminen ei ole laillisuusperiaatteen mukaista”, kirjallisessa vastauksessa sanotaan.
Aarnion puolustuksen mukaan poliisilaista tai muusta tekoajan sääntelystä ei voida vetää johtopäätöstä, että poliisin olisi täytynyt kertoa poliisin mahdollisista ennakkotiedoista suoraan uhrille tai rikosta suunnitteleville ennen teon tapahtumista.
AARNIO kiinnittää huomiota siihen, että Ruotsin poliisi oli varoittanut Volkan Ünsalia useaan kertaan murhahankkeesta. Siitä huolimatta mies oli lopettanut todistajansuojelunsa ja lähtenyt Suomeen. Aarnion mielestä Ünsal suhtautui saamaansa tietoon hyväksyvästi tai välinpitämättömästi.
Vastineessa arvellaan, että Ünsal on saattanut hyväksyä kohtalonsa. Hän on ehkä halunnut rajata kostotoimet vain itseensä, jolloin hänen perheensä jätettäisiin jatkossa rauhaan.
Aarnio myös arvelee, että vaikka tämä murhahanke olisi onnistuttu estämään, Ünsalin henki ei olisi säästynyt.
”Tekoon olisi löytynyt joka tapauksessa tekijä, tekotapa ja -paikka.”
VILHUSEN asianajaja Markku Fredman on kritisoinut julkisuudessa sitä, kuinka luotettavana rikoksesta jo tuomittujen kertomuksia voi pitää. Juuri näistä kertomuksista murhatutkinta sai alkunsa ja ne ovat myös syyttäjän keskeistä näyttöä Vilhusen osallisuudesta tekoon..
Murhan aikaan Vilhunen toimi M.O.R.E.-jengissä, jonka perustajiin ja johtohahmoihin hän myös kuului. Murhasta jo tuomittujen joukossa oli M.O.R.E.- ja Natural Born Killers -jengin jäsenet.
Kirjallisessa vastauksessa Vilhunen tosin kiistää johtavan aseman tai sen, että olisi suoranainen perustajajäsen.
Oikeudenkäynnin pääkäsittely alkaa syksyllä. Syytteet, kirjalliset vastaukset ja esitutkintamateriaali tulevat kuitenkin julkiseksi jo tänä maanantaina valmisteluistunnon takia.
