MURHA.INFO

Arvon selvännäkijä ei tunne maassa vallitsevaa oikeusperiaatettakaan: Jos väittää, ettei Gustafssonilla ollut hänellä diagnosoitua merkittävää aivovammaa, niin tulee näyttää toteen, että hänellä ei ollut sellaista. Eikä toisin päin.

Espoon käräjäoikeus tunsi tämän itsestäänselvyyden.

Tosi on, että diffuusi aivovamma on ollut jo kauan yksi lempiteemoistani, koskapa se on niin todennäköinen. Paitsi tietenkin selvännäkijöiden mielestä.

Kuvantamismenetelmin näkymätön diffuusi aksonivaurio on ylivoimaisesti yleisin aivovammatyyppi, joka sopii todennäköiseen skenaarioon Gustafssonin pään rajusta heilahduksesta, olkoon sen aiheuttanut isku osunut sitten leukaperiin, poskeen tai päänsivuun. Sanoisin, että DAI-tyyppinen vamma on usein kovin todennäköinen.

"Kyllä, minulla on diffuusi aksonivaurio aivoissa ja siitä johtunut 5 päivän muistikatkos, mistä arvasit? 3 koff-pulloa lisätty henkilökohtaiseen pankkiisi puolustamisestani nettifoorumilla"

LexVeritas kirjoitti: Pe Elo 30, 2024 1:50 am Arvon selvännäkijä ei tunne maassa vallitsevaa oikeusperiaatettakaan: Jos väittää, ettei Gustafssonilla ollut hänellä diagnosoitua merkittävää aivovammaa, niin tulee näyttää toteen, että hänellä ei ollut sellaista. Eikä toisin päin.

Eikös se oo just toisinpäin.

^Ei.

Gustafssonille merkityn merkittävän aivovamman kiistäjien on osoitettava merkityn merkittävän aivovamman olemattomuus tosiasiaksi. Se ei onnistu, sillä Gustafssonilla saattoi hyvinkin todennäköisesti olla hyvin yleinen DAI- tyypin aivovamma, joka ei näkynyt tavanomaisin kuvantamismenetelmin. Diffuusia aivovammaa puoltavat mm. Gustafssonin päässä olevat monet murtumat, joka osoittavat häneen kohdistuneen väkivallan olleen luonteeltaan sellaista, että se on aiheuttanut Gustafssonin pään rajun heilahduksen, mikä on diffuusin aksonivaurion tavallisin syntymekanismi. Myös vammautumishetken jälkeinen totaali muistamattomuus ensimmäisten sairaalapäivien ajalta tukee vahvasti vähintään keskivaikeaa aivovammaa. Tämän totesi oikeudessa neurologian erikoislääkäri, neurotraumatologian professori ja kaikkien aikojen johtava päävammaspesialisti Olli Tenovuo. Hänen asiantuntemustaan ja ammattitaitoaan pursuavaa todisteluaan komppasi innokkaasti syyttäjän todistaja neurokirurgi Juha Öhman.
Myös ortopedi Hirvensalo joutui oikeuslausunnossaan myöntämään, että Gustafssonin vakava aivovamma on todennäköinen, vaikkakaan hänen mielestään ei erityisen eli kovin todennäköinen.

Todettakoon lisäksi, että vastoin selvännäkijän käsityksiä, diffuusista aksonivauriosta ei välttämättä jää mitään ulkoisia jälkiä. Niin ollen hänen kuvaspämmäyksensä todistavat ainoastaan selvännnäkijän kompetenssin olemattomuutta.

Hirvensalo ei nimenomaan pitänyt aivovammaa todennäköisenä. Kaikki joilla ei ole luetunymmärtämisessö ongelmaa ymmärtävät tämän.

^ Ei ole kovin merkittävää, millaisilla sanankäänteillä ortopedi Hirvensalo mielipiteensä asiasta ilmaisi. Merkittävää on, että toisin kuin Tenovuo ja Öhman, hän ei kommentoinut mitenkään todennäköistä DAI-tyyppistä aivovammaa.

Todettakoon kuitenkin jälleen, että Hirvensalo ei pitänyt merkittävää aivovammaa kovin todennäköisenä, mikä siis objektiivisesti tulkiten ei voi tarkoittaa, että vakava aivovamma olisi hänen mielestään ollut epätodennäköinen. Se oli hänen mielestään todennäköinen, muttei kovin eli erityisen todennäköinen. Hän myös totesi, ettei missään (aivovamma)tapauksessa vakavan aivovamman mahdollisuutta voida sulkea pois. Se pitää paikkansa, ja samasta mm. Tenovuo on kirjoittanut.

LexVeritas kirjoitti: Pe Elo 30, 2024 9:52 am Gustafssonille merkityn merkittävän aivovamman kiistäjien on osoitettava merkityn merkittävän aivovamman olemattomuus tosiasiaksi.

Kyl se nyt vaan on just toisinpäin lähtöoletus ei ole, että ihmisellä on aivovamma, vaan se, että sitä ei ole.

Gustafssonilla saattoi olla aivotärähdys. Siunausta.

Ei ole kovin todennäköinen on puhekielen vastine epätodennäköiselle

^^Nikki Cohlelta jää nyt sokeaan pisteeseen se tosiasia, että potilasasiakirjoissa olevan merkinnän mukaan neurokirurgi Niilo Karikoski diagnosoi Gustafssonilla olleen merkittävän aivovamman Töölön sairaalassa kesäkuussa 1960.
Näin ollen Gustafssonin merkitty merkittävä aivovamma on hallitseva totuusseikka eli prosessuaalinen totuus. Kiistäjien olisi aukottomasti kyettävä todistamaan aikalaislääkäreiden olleen väärässä. Se ei onnistu, koska esimerkiksi DAI.

LexVeritas kirjoitti: Pe Elo 30, 2024 11:18 am Nikki Cohlelta jää nyt sokeaan pisteeseen se tosiasia, että potilasasiakirjoissa olevan merkinnän mukaan neurokirurgi Niilo Karikoski diagnosoi Gustafssonilla olleen merkittävän aivovamman Töölön sairaalassa kesäkuussa 1960.

Tätä on vaikea pitää tosiasiana, koska potilasasiakirjoja ei ole ollut enää pitkään aikaan olemassa. Gustafssonia ensimmäisten joukossa Töölön sairaalassa hoitanut Ilmo Hassinen ei sanonut aivovammasta mitään. Kaikki on Jorma Palon sanan varassa. Palon uskottavuutta syö se, että hänen tekijäkandidaattinsa oli Hans Assmann.

Kaikki on Jorma Palon sanan varassa.

Ai jaa. Ahaa. Jassoo. Vai niin luulet. Minun mielestäni miltei kaikki on eittämättä kuitenkin Gustafssonia hoitaneen henkilökunnan sanan, jäljellä olevien potilastietojen ja lääketieteellisten tosiasioiden varassa... On kiistaton tosiasia, että Gustafssonilla on diagnosoitu merkittävä aivovamma ja hänet on siirretty hoidettavaksi neurologiselle osastolle Töölön sairaalaan saapumisensa jälkeen. Neurokirurgi Niilo Karikosken ja muun henkilökunnan toimia ei voi millään sivuuttaa muka tapahtumattomina.

No, mielipuolinen väittämäsi sisältää sinänsä merkittävän viitteen, sillä emeritusprofessori Hassisen opiskelukaveri Jorma Palo oli tosiaan hyvin ammattitaitoinen aivovammojen arvioitsija. Olihan hän paitsi lääketieteen sekä kirurgian tohtori, myös neurologian professori!

snufkin kirjoitti: Pe Elo 30, 2024 9:06 am

"Kyllä, minulla on diffuusi aksonivaurio aivoissa ja siitä johtunut 5 päivän muistikatkos, mistä arvasit? 3 koff-pulloa lisätty henkilökohtaiseen pankkiisi puolustamisestani nettifoorumilla"

Esim. änärissä satakiloiset äijät ajavat 40 km/h päähän kymmeniä kertoja vuodessa. Todella harvinaista, että taklattavalle aiheutuu muistikatkos. Ihmisiä pahoinpidellään törkeästi lähes päivittäin Suomessa.Todella harvinaista, että uhrille aiheutuu muistikatkos.

Nisseä lyödään/potkitaan muutamia kertoja päähän: totaalinen ja tarkkarajainen muistikatkos. Lisäksi kuitenkin muistaa, että on ongittu leivän paloilla, y-haaroja ja kioskivierailijat.

LexVeritas kirjoitti: Pe Elo 30, 2024 12:45 pm Minun mielestäni miltei kaikki on eittämättä kuitenkin Gustafssonia hoitaneen henkilökunnan sanan, jäljellä olevien potilastietojen ja lääketieteellisten tosiasioiden varassa...

LexVeritas kirjoitti: Pe Elo 30, 2024 12:45 pm Neurokirurgi Niilo Karikosken ja muun henkilökunnan toimia ei voi millään sivuuttaa muka tapahtumattomina.

Kumma, että Gustafssonin puolustus ei löytänyt henkilökuntaa todistajaksi oikeuden eteen. Kutsu todistajaksi on velvoittava. Olivatko Hassista lukuun ottamatta kaikki sitten ehtineet heittää jo lusikan nurkkaan?

LexVeritas kirjoitti: Pe Elo 30, 2024 12:45 pm Olihan hän paitsi lääketieteen sekä kirurgian tohtori, myös neurologian professori!

Palokaan ei ilmeisesti ollut todistajana oikeudenkäynnissä? Oli elossa ja luullakseni toimintakykyinen vielä 2005. V. 1960 hänellä oli vielä lisensiaatin opinnot menossa, jos nyt aletaan auktoriteettien avulla argumentoimaan.

^Jos tosiaan aletaan, niin missähän vaiheessa poliisin lääkäriapuri ortopedi Hirvensalon opinnot vuonna 1960 olivat?

Puolustus ei tietenkään kutsunut Paloa todistamaan mm. siitä syystä, että Tenovuo yksinäänkin riitti kumoamaan syyttäjän väitteet. Asia oli niin selvä esimerkiksi diffuusivamman suhteen.

^Arvon selvännäkijä on hyvä ja yrittää keskittyä paremmin pseudotieteelliseen argumentaatioonsa.

On täysin selvä asia, ettei DAI-tyyppisen vamman todennäköisyyttä voida ohittaa pelkällä huutisnaurulla ja hymiöllä.

On myös selevääkin selevempää, että on olemassa oletettava syy, miksei kuulustelulääkäri Hirvensalo ottanut ko . vammatyyppiä esille lausunnossaan.