Lasten kertomukset

[zem]

Itse asiassa syyttäjän ihmettely siitä, että tyttö ei nähnyt tekijää kokonaista
kaksi kertaa hänen käydesään takkahuoneen ovensuun suunnassa tarkoittaa suomennettuna
"miksi tyttö ei nähnyt tekijää iskän kimpussa?"

Tähän on hyvä selitys.

Ensinnäkin tyttö ei käynyt käynyt lähellä ovensuuta: "vaik sää et käyny lähellä" (Kuulija
26.8.2009) ja myöhemmin "Mut jos sää kolmannel kerral et oikein uskaltanu mennä niin kauheen lähelle" (sama kuuleminen). Kun katsoo talon pohjapiirrrustusta, havaitsee että "maton kulmalta" ( missä tyttö kertoi käyneensä) jää katvealue takan ja kylpyhuoneen oven kulmaan.

Toiseksi tyttö näki veitsen toisella käyntikerralla.
Eli tekijä ei ollut iskän kimpussa, hän oli syrjemmällä. Jukassa ei kai ollut esim.kuristusjälkiä
joita olisi tullut aseettoman miehen tekemistä tappoyrityksistä (pahoinpitelyjälkiä tietysti oli).

Kolmannella käyntikerralla tekijä ei taaskaan ollut Jukan kimpussa, hän oli surmateon
jo tehnyt, ja tyttö näki hänen poistuvan muutasman sekunnin kuluttua, ilmeisesti samasta
katveesta, mihin tämä oli jälleen ojentautunut.

Eli tytön esim. kertomus veitsestä toisen käynnin yhteydessä vahvistaa, että tekijä oli
muualla kuin uhrin kimpussa. Ja tyttö uskaltautui kummallakin kerralla tarkistamaan tilanteen,
koska akuutteja kamppailuääniä ei tuolloin kuulla - toisen käynnin aikana vain avunpyyntöjä.

Hämärä valaistus, tytön havaintopiste sekä tämän psykologinen tila - näistä mikään ei ollut
optimaalinen huppumiehen havaitsemisen kannalta. Taistelun vaiheet puolestaan erottuvat
selkeästi hätäpuhelusta - tuskanparahdusten päättymisestä päätellen veitsi ei ole tekijällä,
kun tyttö käy takkahuoneen oven suunnassa ennen tuloa Auerin pyynnöstä puhelimeen.

[Mementomori]

Näin aivot vääristävät muistoja – sadat ihmiset muistivat nähneensä uutisvideon, jota ei ollutkaan
http://www.hs.fi/tiede/a1434940023012?j ... 87db743c24

[Mementomori]

No niin, edelliseen viestiini viitaten, olen itse sitä mieltä, että lasten muistikuvien, eikä kyllä aikuistenkaan tule liikaa kiinnittää huomiota. Olen kavereille tehnyt seuraava testiä, pyydän heitä muistelemaan jotain kertaa kun he istuvat jossain. Kun he ovat hetken asiaa mielessään muistelleet, niin kysyn näkivätkö he itsensä istumassa. Kaikki on tähän asti vastanneet kyllä. Muistamme siis tilanteen sellaisena mitä emme ole koskaan nähneet. Aivomme rakentavat meille presentaation tilanteesta ja katsomme muistukuvassa itseämme niin kuin televisiosta. Aivomme ei vain toimi niin, että muistikuva olisi totuus vaan se rakentuu päässämme. Ulivan tapahtumista ei ole edes paikalla olleilla enää "oikeaa" käsitystä siitä mitä siellä tapahtui ja missä järjestyksessä.

[Harpo]

No niin, edelliseen viestiini viitaten, olen itse sitä mieltä, että lasten muistikuvien, eikä kyllä aikuistenkaan tule liikaa kiinnittää huomiota. Olen kavereille tehnyt seuraava testiä, pyydän heitä muistelemaan jotain kertaa kun he istuvat jossain. Kun he ovat hetken asiaa mielessään muistelleet, niin kysyn näkivätkö he itsensä istumassa. Kaikki on tähän asti vastanneet kyllä. Muistamme siis tilanteen sellaisena mitä emme ole koskaan nähneet. Aivomme rakentavat meille presentaation tilanteesta ja katsomme muistukuvassa itseämme niin kuin televisiosta. Aivomme ei vain toimi niin, että muistikuva olisi totuus vaan se rakentuu päässämme. Ulivan tapahtumista ei ole edes paikalla olleilla enää "oikeaa" käsitystä siitä mitä siellä tapahtui ja missä järjestyksessä.

Mitä yrität tällä todistaa? Eli mitä merkitystä näet sillä, että tappajan poistumisen nähneen Amandan todistus saatiin heti tuoreeltaan, jolloin kyse ei ollut ainakaan muistin vääristymästä, ja se on pysynyt samana vuosien saatossa. Viime aikoina Amanda on tosin sanonut, ettei enää muista, mikä on kai uskottavaa, koska tapahtumista on mennyt aikaa ja hän oli niiden aikoihin vasta 9-vuotias. Jos kyse olisi äidin istuttamasta valemuistosta, uskon, että se ei olisi hävinnyt oikein muiston lailla.

[Pieni liekki]

Muistikuvat muuttuvat tietysti vuosien saatossa, mutta jotkut järkyttävät tapahtumat painuvat tiukasti muistin syövereihin. Muistan varmasti ikuisesti esimerkiksi sen, kun olin seuraamassa yhtä naisten lentopallomatsia vuosia sitten ja yhdeltä pelaajalta katkesivat verkolla hypyn alastulotilanteessa sekä sääri- että pohjeluu nilkan kohdalta. Näky oli karmaiseva, kun nilkka roikkui hervottomana ja luut törröttivät näkyvissä.

Uskon, että Jukka S. Lahden vanhin tytär tulee koko loppuelämänsä ajan saamaan kyyneleet silmiin, jos hän joutuu muistelemaan verta valuvaa isäänsä lattialla.

[Mementomori]

No niin, edelliseen viestiini viitaten, olen itse sitä mieltä, että lasten muistikuvien, eikä kyllä aikuistenkaan tule liikaa kiinnittää huomiota. Olen kavereille tehnyt seuraava testiä, pyydän heitä muistelemaan jotain kertaa kun he istuvat jossain. Kun he ovat hetken asiaa mielessään muistelleet, niin kysyn näkivätkö he itsensä istumassa. Kaikki on tähän asti vastanneet kyllä. Muistamme siis tilanteen sellaisena mitä emme ole koskaan nähneet. Aivomme rakentavat meille presentaation tilanteesta ja katsomme muistukuvassa itseämme niin kuin televisiosta. Aivomme ei vain toimi niin, että muistikuva olisi totuus vaan se rakentuu päässämme. Ulivan tapahtumista ei ole edes paikalla olleilla enää "oikeaa" käsitystä siitä mitä siellä tapahtui ja missä järjestyksessä.

Mitä yrität tällä todistaa? Eli mitä merkitystä näet sillä, että tappajan poistumisen nähneen Amandan todistus saatiin heti tuoreeltaan, jolloin kyse ei ollut ainakaan muistin vääristymästä, ja se on pysynyt samana vuosien saatossa. Viime aikoina Amanda on tosin sanonut, ettei enää muista, mikä on kai uskottavaa, koska tapahtumista on mennyt aikaa ja hän oli niiden aikoihin vasta 9-vuotias. Jos kyse olisi äidin istuttamasta valemuistosta, uskon, että se ei olisi hävinnyt oikein muiston lailla.

En mä mitään erityistä yritä todistaa, lähinnä tuoda esiin sen, että koska muistikuvat voivat olla vääristyneitä vaikka itse henkilö varmasti kokee muistavansa täysin oikein, niin tarkkoja päätelmiä ei kannata perustaa täysin näihin silminnäkijätodistuksiin.

Uskon, että Amanda on oikeasti nähnyt mustan hahmon poistuvan ikkunasta, juuri noihin esittämäsiin seikkoihin vedoten. Mutta siinä se, en lähtisi ankkuroimaan omaa kantaani tai tyrmäämään toisten teorioita liittyen kaikkiin näihin yksityiskohtiin mitä nämä paikalla olleet ovat esittäneet. Todennäköisempää kun on, että niissä on vääristymiä ja asioiden sekoittumista. Eli se mitä kukakin näki ja koska ja missä järjestyksessä ei ole täyttävarmuutta.

[perusasiamies]

Uskon, että Amanda on oikeasti nähnyt mustan hahmon poistuvan ikkunasta, juuri noihin esittämäsiin seikkoihin vedoten. Mutta siinä se, en lähtisi ankkuroimaan omaa kantaani tai tyrmäämään toisten teorioita liittyen kaikkiin näihin yksityiskohtiin mitä nämä paikalla olleet ovat esittäneet. Todennäköisempää kun on, että niissä on vääristymiä ja asioiden sekoittumista. Eli se mitä kukakin näki ja koska ja missä järjestyksessä ei ole täyttävarmuutta.

Mielenkiintoinen pointti tämä sinulla ja pisti ajattelemaan. Tosiaan ei voida olla varmoja, että missä järjestyksessä tytär havaitsi tapahtumat. Mikäli oletetaan, että Amandan kaikki havainnot ovat totta, mutta niiden järjestyksen saa valita vapaasti, saa noista tyttären kertomuksiin sopivia skenaarioita rakennettua paljon vapaammin. Rajoittava tekijä on kuitenkin se, että tytär on huppupäisen henkilön nähnyt poistuvan takkahuoneen ikkunasta.

Kirjoitin tuossa toisessa ketjussa "Rikottu ovi-ikkuna ja siitä kulkeminen (ketju 2)", että pidän hyvin todennäköisenä, että joku siitä ikkunasta on kulkenut turumurren esittämällä tavalla. Päädyin semmoiseen, että mikäli kulkija on ollut lavastustarkoituksessa Auer itse, niin hänellä on täytynyt olla murhaajanruskea pitkähihainen vaate päälle, mikä on todennäköisesti ollut kylpytakki. Kylpytakeissa on myös huppu, ja Auer on varmasti hupun vetänyt päänsä suojaksi, jos on ikkunasta ulos mennyt, jotteivat lasinsirpaleet raapisi päätä. Tytär on siis saattanut hyvin nähdä Auerin poistumassa takkahuoneen ikkunassa huppu päässä.

Laitetaan tähän kertauksena vielä noi NIcht Schuldingin listaamat seikat, joita hovioikeus pitää luotettavina tyttären kertomuksissa liittyen tyttären kolmeen käyntiin takkahuoneella:

1. Ensimmäisellä käyntikerralla takkahuoneen oven ikkuna on rikottu,
lasinsirut estävät Amanda Lahtea laittamasta valoja päälle ja takkahuoneessa
ovat Anneli Auer ja Jukka Lahti.

2. Toisella käyntikerralla Amanda Lahti näkee Anneli Auerin menevän
puhelimeen, Jukka Lahti makaa lattialla ja takkahuoneen lattialla on
lasinsirujen lisäksi veitsi.

3. Kolmannella käyntikerralla Amanda Lahti näkee isänsä makaamassa
samassa asennossa kuin toisella käyntikerralla. Amanda Lahti näkee
olohuoneen puolesta välistä, takaapäin katsottuna henkilön poistumassa
terassin oven rikotun ikkunan kautta.

Siis mikäli edellä esitetyttyjen käyntikertojen 2 ja 3 paikkaa vaihtaa keskenään, niin mielestäni koko tyttären kertomus sopii myös siihen, että murhaaja on Auer itse! Ensimmäisellä käyntikerralla Jukka siis makaa puukotettuna sängyllä, ja Auer on juuri tullut ulkoa sisään lavastustarkoituksessa rikkomastaan ikkunasta. Auer patistaa tällöin tyttären nukkumaan, ja toivoo, että tytär luuli vain Jukan nukkuvan. Tytär menee tämän jälkeen vain hetkeksi omaan huoneeseensa, ja palaa takkahuoneelle juuri silloin kun Auer poistuu ikkunasta lavastaakseen verijälkiä. Sitten kun Auer on käynyt viemessä veriset vaatteensa roskikseen ja tulee sisään etuovesta, näkee tytär Auerin menevän puhelimeen.

Tytär on siis voinut sekoittaa käyntikerrat 2 ja 3 keskenään, jolloin hänen tarinansa sopii mielestäni siihen, että hän on itseasiassa nähnyt Auerin lavastuspuuhissa. Myöhemmin tyttären pääkoppa on vaihtanut käyntikertojen 2 ja 3 paikkaa keskenään, koska niiden olisi loogista olla toisin päin, mikäli aidosti ulkopuolinen olisi paikalla ollut.

[Mementomori]

Asiasta toiseen. Eniten näissä lasten kertomuksissa ihmetyttää se, että Annelin syyllisyys vaatisi Amandan osallisuuden. Se on niin kaukaa haettu ja epäuskottava ajatus, että 9-vuotias tyttö olisi edes tavallaan vähintään osallisena isänsä murhaan, että jo yksinään tämän pitäisi antaa riittävä syy vapauttaa syytteistä jo silloin heti alussa.

"Tavallaan" - tarkoitan, että koska tyttöä kuullaan häkenauhalla koko ajan, tarkoittaa se luonnollisesti, että hän oli paikalla, joten hänen olisi ollut pakko nähdä jotain, edes jotain epämääräistä Annelin säätöä mistä olisi puhunut jossain vaiheessa. Mutta ei ole.

Toinen vaihtoehto on tietysti, että on nähnyt, mutta valehtelisi tietoisesti. Tähänkin on vaikea uskoa. Lapsi jää valehtelusta kiinni, jos ei sitten ÄO ole Mensan luokkaa. Tämä edellyttäisi vielä tietysti, että vuosien ajan olisi halunnut pysyä tarinassa ja vielä sekoamatta yksinäisen salaisuutensa kanssa. Ei tämäkään ihan reaalimaailmasta ole. Ja psyyken puolella pitäisi olla joku vinouma.

Ihan varsinaiseen teon osallisuuteen toivottavasti kukaan ei usko. Se on kyllä ristiriitaista, että syyttäjä tuo nuorempien kertomusta todisteena, mutta tämä keskeisen asia sivuutetaan. Olisi sitten oikeesti vaikka ne kaksi eri haaraa, syyttäisi sitten Annelia yksinään pikaistuksissa tehdystä taposta perheriidan päätteeksi ja sitten selkeästi Annelin ja Amandan yhdessä tekemää ja puolivuotta suunnittelemaa raakaa murhaa.

Mutta en käsitä miksi tämä asia ei ole noussut sen suurempaan rooliin eri tuomioistuimissa. Tässä kun asiaa pohtii, niin näitä on ollut pakko käsitellä tuomioiden salaisissa osissa. Syyttäjän toimintaa se ei kyllä selitä. Syyttäjän toiminta antaa sen kuvan, että ei itsekään osaa sanoa, että mistä edes syyttää ja mitä syytettä mikin todistusaineisto tukee ja mitä ei.

[Mementomori]

Mielenkiintoinen pointti tämä sinulla ja pisti ajattelemaan. Tosiaan ei voida olla varmoja, että missä järjestyksessä tytär havaitsi tapahtumat. Mikäli oletetaan, että Amandan kaikki havainnot ovat totta, mutta niiden järjestyksen saa valita vapaasti, saa noista tyttären kertomuksiin sopivia skenaarioita rakennettua paljon vapaammin. Rajoittava tekijä on kuitenkin se, että tytär on huppupäisen henkilön nähnyt poistuvan takkahuoneen ikkunasta.

Kirjoitin tuossa toisessa ketjussa "Rikottu ovi-ikkuna ja siitä kulkeminen (ketju 2)", että pidän hyvin todennäköisenä, että joku siitä ikkunasta on kulkenut turumurren esittämällä tavalla. Päädyin semmoiseen, että mikäli kulkija on ollut lavastustarkoituksessa Auer itse, niin hänellä on täytynyt olla murhaajanruskea pitkähihainen vaate päälle, mikä on todennäköisesti ollut kylpytakki. Kylpytakeissa on myös huppu, ja Auer on varmasti hupun vetänyt päänsä suojaksi, jos on ikkunasta ulos mennyt, jotteivat lasinsirpaleet raapisi päätä. Tytär on siis saattanut hyvin nähdä Auerin poistumassa takkahuoneen ikkunassa huppu päässä.

Laitetaan tähän kertauksena vielä noi NIcht Schuldingin listaamat seikat, joita hovioikeus pitää luotettavina tyttären kertomuksissa liittyen tyttären kolmeen käyntiin takkahuoneella:

1. Ensimmäisellä käyntikerralla takkahuoneen oven ikkuna on rikottu,
lasinsirut estävät Amanda Lahtea laittamasta valoja päälle ja takkahuoneessa
ovat Anneli Auer ja Jukka Lahti.

2. Toisella käyntikerralla Amanda Lahti näkee Anneli Auerin menevän
puhelimeen, Jukka Lahti makaa lattialla ja takkahuoneen lattialla on
lasinsirujen lisäksi veitsi.

3. Kolmannella käyntikerralla Amanda Lahti näkee isänsä makaamassa
samassa asennossa kuin toisella käyntikerralla. Amanda Lahti näkee
olohuoneen puolesta välistä, takaapäin katsottuna henkilön poistumassa
terassin oven rikotun ikkunan kautta.

Siis mikäli edellä esitetyttyjen käyntikertojen 2 ja 3 paikkaa vaihtaa keskenään, niin mielestäni koko tyttären kertomus sopii myös siihen, että murhaaja on Auer itse! Ensimmäisellä käyntikerralla Jukka siis makaa puukotettuna sängyllä, ja Auer on juuri tullut ulkoa sisään lavastustarkoituksessa rikkomastaan ikkunasta. Auer patistaa tällöin tyttären nukkumaan, ja toivoo, että tytär luuli vain Jukan nukkuvan. Tytär menee tämän jälkeen vain hetkeksi omaan huoneeseensa, ja palaa takkahuoneelle juuri silloin kun Auer poistuu ikkunasta lavastaakseen verijälkiä. Sitten kun Auer on käynyt viemessä veriset vaatteensa roskikseen ja tulee sisään etuovesta, näkee tytär Auerin menevän puhelimeen.

Tytär on siis voinut sekoittaa käyntikerrat 2 ja 3 keskenään, jolloin hänen tarinansa sopii mielestäni siihen, että hän on itseasiassa nähnyt Auerin lavastuspuuhissa. Myöhemmin tyttären pääkoppa on vaihtanut käyntikertojen 2 ja 3 paikkaa keskenään, koska niiden olisi loogista olla toisin päin, mikäli aidosti ulkopuolinen olisi paikalla ollut.[/quote]

Tähän vastaus ja äskeiseen se tarkennus, että on tosiaan myös se mahdollisuus, että Amanda on nähnyt äidin lavastus tms puuhissa, mutta vain osittain, joten ei ole osannut yhdistää sitä muuhun kun siihen mitä hänelle on tilanteesta kerrottu. Tässä kyllä tulee aika ja tekijän verisyys vastaan. Hankala tosiaan kuvitella sitä niin, että tyttö ei mitään Annelin syyllisyyteen viittaavaa näe tai on siitä vaiti.

Muoks. Lisäys: toi on kyllä hyvä pohdinta sulta. Luin vielä ajatuksella uudestaan. En näin suoralta osaa edes enempää kommentoida. Mutta tämä "se oli Anneli sittenkin" - teonkuvaus on mielenkiintoista ihan kotidekkarina miettiä, ihan siitä syystä, että syyttäjän syytteet ja teonkuvaukset on niin leveällä pensselillä maalattu ettei niistä mitään irtoa

[Pieni liekki]

Tietyllä tavalla pitäisi tietysti olla ärsyyntymättä näistä sitkeistä kirjoittajista, jotka tosissaan yrittävät esittää vaihtoehtoista teonkuvausta Anneli Auerin alkuperäiselle kertomukselle, vaikka he eivät tule ikinä yrityksissään onnistumaan. Harmittaa vaan, että nämä mielikuvituksellisten teonkuvausten esittäjät eivät mieti teorioitaan loppuun saakka, ennen kuin ovat jo kailottamassa taas uusia ja uusia teorioitaan kaikelle kansalle.

Oletko, perusasiamies, nyt siis sitä mieltä, että Anneli on suorittanut murhan ja vienyt veriset vaatteensa naapurin roskikseen ennen soittoa hätäkeskukseen? Anneli on sitten ilmeisesti palannut alastomana kotiinsa ja pukenut punaisen t-paitansa päälleen. No, onhan nuo nuoremmat lapset kertoneet, että Anneli ja Jens ovat juoksennelleet pitkin taloyhtiön pihoja alasti dildot päässään. Eli kai tuollaista alasti juoksemistaipumusta on voinut ilmetä jo aiemmin.

Uskotko, perusasiamies, oikeasti omiin teorioihisi? Kannattaisiko ottaa antamastani vinkistä vaarin vai luitko sitä aikaisempaa vinkkiviestiäni lainkaan? Totesin siinä, että mitä jos koettaisit uhrata energiasi siihen, että sovittaisit Annelin alkuperäistä tarinaa jälkiin surmapaikalla ja ääniin häkenauhalla. Kuuntelen mielelläni, millaisen teorian pystyt esittämään huppumiehen kulkemisesta ja ketä epäilet huppumieheksi.

[perusasiamies]

Tähän vastaus ja äskeiseen se tarkennus, että on tosiaan myös se mahdollisuus, että Amanda on nähnyt äidin lavastus tms puuhissa, mutta vain osittain, joten ei ole osannut yhdistää sitä muuhun kun siihen mitä hänelle on tilanteesta kerrottu. Tässä kyllä tulee aika ja tekijän verisyys vastaan. Hankala tosiaan kuvitella sitä niin, että tyttö ei mitään Annelin syyllisyyteen viittaavaa näe tai on siitä vaiti.

Muoks. Lisäys: toi on kyllä hyvä pohdinta sulta. Luin vielä ajatuksella uudestaan. En näin suoralta osaa edes enempää kommentoida. Mutta tämä "se oli Anneli sittenkin" - teonkuvaus on mielenkiintoista ihan kotidekkarina miettiä, ihan siitä syystä, että syyttäjän syytteet ja teonkuvaukset on niin leveällä pensselillä maalattu ettei niistä mitään irtoa

Olen kanssa sitä mieltä, että tyttären on kyllä täytynyt nähdä osittain Auer lavastustöissä, mikäli Auer on surmatyön tehnyt. Mutta tytär ei voi uskoa äidistään pahaa, ja muiden kertomusten perusteella hän yhdistää asioita pääkopassa omalla tavallaan, ennen kuin on omia lausuntojaan antanut. Eli hän muokkaa havainnoistaan uskottavan tarinan itselleen siitä, miten ulkopuolisen vierailu talossa on tapahtunut. Tuota huppiksen näköhavaintoa lapsi ei voi mitenkään sivuuttaa, mutta kuten toteat, hän voi hyvin sijoittaa sen eri hetkelle, kuin milloin se todellisuudessa on tapahtunut. Eli todellisuudessa tytär on saattanut tehdä huppis havainnon jo ennen kuin Auer soittaa häkepuheluun.

Korjatkaa joku jos olen väärässä, mutta eikös tytär ole väittänyt, että huppiksella oli nimenomaan huppu kasvojensa suojana. Auer taas puolestaan puhunut käsittääkseni jonkun sortin kommandopiposta. Lisäksi Auer on väittänyt huppiksen olleen lihava, mutta tyttären mukaan huppis oli hoikka. Nämä kaksi ristiriitaa selittyy mielestäni hyvin sillä, että Auerin havainto on keksitty, ja tytär on itseasiassa nähnyt kylpytakissa olevan hoikan äitinsä poistuvan takkahuoneen ikkunasta. Auer on tällöin vetänyt kylpytakin hupun tiukasti kasvojensa eteen, jottei tytär tunnista häntä tai sitten jotta lasinpalat eivät viillä hänen kasvojaan kun hän siirtyy ulos rikotusta ikkunasta.

Oon kanssa samaa mieltä, että kotidekkarin on kiva pohtia asioita siltä kannalta, että Auer on murhan tehnyt ja yrittää keksiä teonkuvausta. Mikäli ei tekokuvausta pysty keksimään, niin voi hyvällä omalla tunnolla lopulta sanoa, että ei se Auer sitä murhaa itseasiassa voinut tehdä. Noi syyttäjän tekokuvaukset on kyllä niin naurettavia, ettei niiden lukemiseen paljoa kannata aikaansa uhrata. Itse en ole vielä luovuttanut teonkuvaksen suhteen. Pääsin taas eteenpäin, kun tajusin, että helpoin tapa selittää tyttären huppis havainto on todeta, että tytär näki kyllä huppiksen poistuvan, mutta huppis nyt vaan olikin Auer. Myös nuo verijäljet ikkunassa ja sen ympäristössä on helpoin selittää siten, että huppis on todellisuudessa mennyt ikkunasta. Jälleen huppis vain on Auer itse.

Tuli vielä tämmöinen mieleen, että se olohuoneessa oleva verinen jarrutusjälki voi olla aiheutunut semmoisessa tilanteessa, että Auerin ei ole ollut tarkoitus poistua takkahuoneen ikkunasta verisenä, vaan hänen on ollut tarkoitus lavastaa poistumisjäljet etuovesta. Mutta kävellessään takkahuoneesta olohuoneeseen Auer kuulee tyttären tulevan huoneestaan, jolloin Auer tekee täysjarrutuksen, ja kipittää takkahuoneen ikkunasta ulos.

Ps. Kannattaa opetalla käyttämään noita lainauksia kunnolla
Ps. Pienen liekin kaikkiin kysymyksiin en nyt ehdi vastata, koska keskityn nyt tähän yhteen yksityiskohtaan, eli tyttären kertomuksiin.

[kulkijatar]

Muistaakseni kun Amanda kävi ensimmäisen kerran takkahuoneella, herättyään "ukkosen paukkeeseen", molemmat vanhemmat olivat seisseet sängyn vieressä ja katsoneet pihalle - Tämä viittaa mielestäni ulkopuoliseen. - Ko. oletettu froteinen kylpytakki ei kovasti suojaa jos se päällään hyppää repaleista kolmikerroksista lasia täynnä olevista ikkunakarmeista pihalle, huppumiehelläkin täytynyt olla paksut turvahansikkaat ja paksut housut. - Uskoisin Amandan kolmas ja viimeinen vierailukerta on ollut silloin kun hän on nähnyt isänsä vartalon verta valuvana, kirkaissut lujaa ja huppis on nopeasti mennyt ohitse ja ikkunasta ( ei aikaa enää edes kokeilla ovea ), ja apujoukot lähestyvät. Luulen kyllä että tämä oli viimeinen käyntikerta ja huppiksen poistuminen.

[Pieni liekki]

Minusta meidän yhteiskuntamme on tehnyt ison karhunpalveluksen Auerin perheen lapsille.

1. Ei olla pystytty selvittämään, kuka riisti perheen isältä hengen.
2. Rikottiin lasten luottamus poliisiin kyseenalaisella peitetoiminnalla.
3. Alettiin epäillä äitiä syylliseksi murhaan, vaikka alkututkinnalla oli voitu sulkea äiti todisteisiin perustuen epäiltyjen ulkopuolelle.
4. Huostaan otettiin lapset äidiltään ja katsottiin sivusta lasten vieraannuttamista äidistään.
5. Ei puututtu siihen, että isosisko eristettiin nuoremmista sisaruksistaan.
6. Annettiin mustamaalata perheen äitiä mediassa mielin määrin. Äiti on ollut monen julkkistoimittajan vitsailujen kohde, mihin ei olla lainkaan puututtu.
7. Lasten epäluotettavaksi todettujen kertomusten perusteella on äiti syytettynä murhasta ja istunut tuomiota väitetyistä lasten kaltoinkohteluista, joita ei ole todellisuudessa koskaan tapahtunut.
8. Lapset ovat olleet tieteellisen tutkimuksen koekaniineja, eikä kukaan ota vastuuta heille tehtyjen UV-valotutkimusten pätemättömyydestä tässä kyseisessä tapauksessa.
9. Kukaan ei puutu siihen, että vanhinta tytärtä edelleen syyllistetään esimerkiksi Hejacin keskustelupalstalle. Tytär on ollut isänsä kuoleman silminnäkijä ja kokenut tuolloin elämänsä pahimman järkytyksen, kuten muutkin perheenjäsenet.
10. Mahdollistetaan oikeusmurhaamisen jatkuminen, vaikka syytettyjen penkillä pitäisi olla aivan toiset ihmiset.

Toivon, että Auerin perheen lapset löytävät vielä toisensa. Vanhimmalle pojalle toivon paljon tukea lähipiiriltä, kun hänelle valkenee, että hänen mielikuvituksen värjäämiä kertomuksia on käytetty hyväksi äidin ja äidin entisen miesystävän tuomitsemiseksi tekoihin, joita he eivät ole tehneet.

Kyllä kaikki selviää, jos on halua avoimesti selvittää, mitä todellisuudessa on tapahtunut ja mitä on jäänyt tapahtumatta. Viranomaistenkin on pestävä oma likapyykkinsä ja toivottavasti se työ on jo alkanut.

[Xerxes]

Minusta meidän yhteiskuntamme on tehnyt ison karhunpalveluksen Auerin perheen lapsille.

1. Ei olla pystytty selvittämään, kuka riisti perheen isältä hengen.
2. Rikottiin lasten luottamus poliisiin kyseenalaisella peitetoiminnalla.
3. Alettiin epäillä äitiä syylliseksi murhaan, vaikka alkututkinnalla oli voitu sulkea äiti todisteisiin perustuen epäiltyjen ulkopuolelle.
4. Huostaan otettiin lapset äidiltään ja katsottiin sivusta lasten vieraannuttamista äidistään.
5. Ei puututtu siihen, että isosisko eristettiin nuoremmista sisaruksistaan.
6. Annettiin mustamaalata perheen äitiä mediassa mielin määrin. Äiti on ollut monen julkkistoimittajan vitsailujen kohde, mihin ei olla lainkaan puututtu.
7. Lasten epäluotettavaksi todettujen kertomusten perusteella on äiti syytettynä murhasta ja istunut tuomiota väitetyistä lasten kaltoinkohteluista, joita ei ole todellisuudessa koskaan tapahtunut.
8. Lapset ovat olleet tieteellisen tutkimuksen koekaniineja, eikä kukaan ota vastuuta heille tehtyjen UV-valotutkimusten pätemättömyydestä tässä kyseisessä tapauksessa.
9. Kukaan ei puutu siihen, että vanhinta tytärtä edelleen syyllistetään esimerkiksi Hejacin keskustelupalstalle. Tytär on ollut isänsä kuoleman silminnäkijä ja kokenut tuolloin elämänsä pahimman järkytyksen, kuten muutkin perheenjäsenet.
10. Mahdollistetaan oikeusmurhaamisen jatkuminen, vaikka syytettyjen penkillä pitäisi olla aivan toiset ihmiset.

Toivon, että Auerin perheen lapset löytävät vielä toisensa. Vanhimmalle pojalle toivon paljon tukea lähipiiriltä, kun hänelle valkenee, että hänen mielikuvituksen värjäämiä kertomuksia on käytetty hyväksi äidin ja äidin entisen miesystävän tuomitsemiseksi tekoihin, joita he eivät ole tehneet.

Kyllä kaikki selviää, jos on halua avoimesti selvittää, mitä todellisuudessa on tapahtunut ja mitä on jäänyt tapahtumatta. Viranomaistenkin on pestävä oma likapyykkinsä ja toivottavasti se työ on jo alkanut.

Melko lailla samaa mieltä. Minulla ei tietysti ole täydellistä tietoa kaikesta tähän liittyvästä.

1. Oikein olisi mielestäni mennyt, jos Aueria ei oli pidätetty miehensä murhasta. Minusta näyttää siltä, että siihen ei ole ollut riittäviä perusteita.

2. Tähän tuntuu liittyvän jotakin kulissien takaista kähmintää ja painostusta eri tahoja kohtaan.

3. Oikein on ollut se, että vanhimman tytön arvioita on pidetty luotettavina ja niiden nuorempien mielikuvituksellisia tarinoita epäluotettavina. Olen samaa mieltä.

4. Juttu olisi pitänyt siirtää heti alussa KRP:lle, siellä Satakunnan käräjäoikeudessa tuntuu olevan jotakin kummallista, samoin syyttäjän julkisissa kannanotoissa on jotakin kummallista.

5. On tunne, että jotakin taustatietoa on pidetty pimennossa.

6. Itse pidän sitä varmana, että oikea tuomio on "syytön".

7. Suurimman virheen on tehnyt mielestäni käräjäoikeus. Vaikka nyt on todettu, että syytetty olikin syytön, niin hyvin ankara tuomio on kohdannut käytännössä syytettynä ollutta. Se on ollut täysin kohtuutonta.

[perusasiamies]

Minä olen yrittänyt analysoida tuota tyttären kirkaisua. Ilmeisestikään tytär ei ole koskaan väittänyt kirkaisseensa silloin, kun on nähnyt huppiksen poistuvan. Pitääkö tämä paikkansa?Esimerkki kuulusteluista (käytän Zemin hyviä sivuja lähteenä tässä):

K: Mitä sä miettisit kun sä näit hänen poistuva?
A: Emmää miettiny mitään, mää kattosi vaan
(Kuuleminen 26.8.2009.)

On ilmeisestikin riidatonta, että tytär on isänsä nähnyt verilammikossa toisella käynnillään takkahuoneessa. Tällöin tytär itse siis muistaa kirkaisseensa:

22.36 Mäkinen: Sinä. Sää kirkasit kovasti siel sillo, jossakin vaiheessa.
Axxxxx: Yy.
Mäkinen: Oliko se sillo ko se mies meni ulos vai vai mis vaihees?
Axxxxx: No, siIloko mä näi iskä sieI lattial ja siit tulee iha hirveesti verta. (itkua)
(Kuuleminen 1.12.2006.)

Tytär olisi saattanut kirkaista myös käydessään kolmannella kerralla takkahuoneessa ja nähdässään isänsä uudelleen verilammikossa. Mutta miksi ihmeessä hän kirkaisisi uudestaan, jos on sitä samaa näkyä jo toisella takkahuonekäynnillä kirkaissut? Hän ei myös kerro itse kirkaisseensa tällöin.

Siis vaikuttaa, että tytär on omien lausuntojensa mukaan kirkaissut ainoastaan toisella takkahuonekäynnillä. Miten ihmeessä tuo kirkaisu kuullaan kuitenkin häkenauhalta? Veikkaan, että se kirkaisu on nauhoittunut sille lavastusnauhalle ja se tulee sieltä.

Voi olla, että puoli minuuttia ennen kirkaisua tytär on toisella takkahuonekäynnillään nähnyt huppupäisen äitinsä hyppäävän takkahuoneen ikkunasta ulos. Tytär on mielestäni sekoillut tuossa, että mihin sijoittaa sen ulkopuolisen poistumisen, esimerkiksi:

6.35 Koskinen: Millon sä havaittit, et semmonen mies o siellä?
A.manda: No, toisel kerral, ko iskä oli lattialla (itkee)
Koskinen: Ja sä näit semmosen miehen siellä?
Axxxxx: Ei ko mää vaan ajattelin, mut vast sil vimpal kerral mää havaitsin sen.
(Kuuleminen 1.12.2006.)

Oman näkemukseni mukaan lavastusnauhalta kuuluva murhaajan poistuminen tapahtuu hetkellä 2:40 (metallinen ääni), ja myös lavastusnauhalta tuleva tyttären kirkaisu tapahtuu hetkellä 3:14. Tyttären looginen ajattelu kuitenkin siirtää tuon huppiksen poistumisen hänen muistoissaan tapahtuneeksi vasta kolmannella käyntikerralla.

Yhteenveto: Mielestäni tytär on aivan yhdenmukaisesti sanomiensa kanssa kirkaissut ainoastaan toisella takkahuonekäynnillään, ja tämä kuullaan häkepuhelun aikana taustanauhalta tulevana.