MURHA.INFO

Juuri nain -- hopsista Teaamma. Paljainjaloin oli vain kaksi ja rapiat ja tekstissa alla sanottiin etta juostiin ulko-ovelle niinkuin Anneli kertoo juosseensa. Hake-nauhan tallenteessa on 1:55 juoksuaskeleita ja oven aukaisu. Miksi rekoajat olisivat jattaneet oven aukaisun rekosta pois? Ja kengat jalassa juoksu on mielestasi oikein vain siksi etta toinen on liian lyhyt sun kuvaelmaasi. Niinkuin aina, unohdat omaan kuvitelmaasi sopimattomat faktat.

So long guys -- taytyy ilmeisesti tehda virallinen lahtoilmoitus, etta saan taalta erkaannuttua. Jatketaan kun tulee lisaa faktaa.

ulkosuomalainen kirjoitti:

Oikeasti: toi on mahdoton ja naurettava teoria. Verratkaapa ihan uskottavuuden pohjalta Turren tarinaan. Unohtakaa hetkeksi huppumiehen epätodennäköisyys, ja katsokaa litterointia, Annelin kertomusta ja lapsen kertomusta. Annelin tarina on nauhan perusteella MAHDOLLINEN, äänet tukevat sitä. Ei ole ristiriitoja. Vaikka kuinka olisi huppumies mahdoton, niin nauhan mukaan Anneli teki sitä mitä kertoikin.

Jos mikaan on mahdoton ja naurettava tarina niin se, etta aiti juoksee kaksi kertaa puhelimessa olevan lapsen ohi tuulikaappiin/rapulle, tullen mennen kiroillen, murhaajaa pakoon mutta ei tule lasta varoittaneeksi. Kuikuilee tuulikaapissa kymmenia sekunteja kun lapsi huutelee "aiti tule jo". Ei katso puhelimesta vahingossakaan lahteeko mies, vaan mene kerran toisensa jalkeen paljain kasin katsomaan ja lahettaa viela lapsenkin murhaajan tyon valmistumista tarkistamaan.

Mutta sori, nyt multa loppui rautalanka taysin.

Mahdotonta on se, mikä on fyysisesti mahdotonta. Muu on epätodennäköistä. Epätodennäköisiä asioita tapahtuu, joskin harvoin.
Ja Anneli ei kuikuillut tuulikaapissa kymmeniä sekunteja, vaan oli 2:08 (ulkomuistista) puhelimen vieressä kysymässä, että tuleeko sieltä ketään, eli ei ollut ulkona kovinkaan kauan. Lapsi ei huudellut missään vaiheessa nauhan mukaan, että Äiti tuu jo. Anneli ei missään vaiheessa lähettänyt lastaan katsomaan takkahuoneeseen.

Anneli käyttäytyi itse asiassa aika lailla samalla tavalla kuin miten naiset käyttäytyvät kun heidän miehensä on tappelussa. He kiertelevät ympärillä ja huutavat lopettamaan, ja soittavat apua. Suomalaisilla on vieläkin sielussaan perusturvallisuuden tunne, joka saa heidät uskomaan, että kaikella on tarkoitus ja syy, ja sivulliset eivät joudu kärsimään. Tuntematon ei tapa kaikkia vastaantulijoita, vaan jonkun tietyn. Murhaaja ei käy syyttömien kimppuun. Joskus tietysti käy, mutta hyvin harvoin. Siksi tällaiset tapahtumat, kuten kouluampumiset, herättivät valtavaa järkytystä. Uhriksi saattoi joutua kuka vaan, ilman syytä, ilman valikointia. Tämä on äärimmäisen harvinaista, ja siksi aiheutti perusturvallisuuden järkkymistä.
Miehen kimppuun hyökkäävä ei hyökkää sen jälkeen naisen ja lapsen kimppuun. Näin oletetaan, ja yleensä se niin onkin. Siksi nainen ei pakene päätäpahkaa.

Tällä viikolla oli muuten taas tällainen tapaus, missä tuntematon mies tunkeutui yksin asuvan naisen taloon, ja pahoinpiteli ja raiskasi uhrin polisiin mukaan äärimmäisen julmalla tavalla. Hyvin harvinaisia nämä ovat, mutteivat mahdottomia.

ulkosuomalainen kirjoitti:Ja missahan lapsi sanoo, etta Anneli juoksi takkahuoneesta ulko-ovelle? Ei ainakaan 2006 kuulustelussa. Aiti meni olkkarin lapi kattomaan. Sen jalkeen poliisi kysyy tuliko aiti hiljaa vai lujaa pois. Lapsi vastaa "lujaa." Mihin aiti meni sitten? Kuulustelija esittaa vaihtoehtoja (Tuliks se puhelimeen vai? Lapsi:Yyy. Vai meniks se ulos vai ? Lapsi: Ulos ja sit puhelimee.)

Mitä ihmettä? Eikö lapsi juuri tuossa kuvaile, miten äiti ensin meni takkahuoneeseen ja sieltä lujaa ulos ja sitten puhelimeen?

ulkosuomalainen kirjoitti:Turren meriselityksessa on kaksi juoksua. Tassa puhutaan vain yhdesta. Mihin kohtaan Hake-nauhaa tama sijoittuu? Tarkoittaako lapsen vastaus etta ekalla kerralla ulos ja toisella tuli puhelimeen? Vai onko kaikki kuulustelijoiden johdattelemaa?

Minä tulkitsen näin:
1:43 Epäilty: Mä soitan poliisil, siel pyydettii et... Anneli antaa puhelimen luurin lapselle ja lähtee kohti takkahuonetta.

1:51 Epäilty: Lähtisekse jo? (kuuluu hiljempana kuin uhrin ääni) Anneli kurkistaa takkahuoneeseen, kuulostelee tilannetta, ei näe huppumiestä?

1:54 Epäilty: (Sanoo joko "mitäkö" tai "pitääkö") (huutaa raivokkaasti) A näkee huppiksen ja kiinnttää huudollaan tämän huomion itseensä. Huppis ottaa askeleen tai pari A:n suuntaan. A singahtaa karkuun.

1:55 Epäilty: Vittikö (juoksuaskelia, oven aukaisu). Anneli juoksee takkahuoneen ovelta ulko-ovelle.


Epäilty: Öh (voimakkaan ponnistuksen aiheuttama äännähdys)
2:07 Epäilty: ...
2:08 Epäilty: (vaimeita askelia) Tuleeksielt kettää? Anneli palaa ulko-ovelta sisään ja kysyy lapselta, mikä on tilanne häkessä. Sitten hän hiipii takaisin takkahuoneeseen päin.

2:23 Epäilty: Hei, lopeta (huutaa todella raivokkaasti). Näkee huppiksen taas Jukan kimpussa.

2:25 (askelien ääniä) (ETP-papereissa tämä on tuntematon) Huppis kääntyy kohti Annelia, joka juoksee taas karkuun. (Askelten äänet voivat olla perään tulevan huppiksen. Oletan, että äänitutkija olisi merkinnyt ne Annelin askeleiksi, jos ne olisivat olleet samanlaiset kuin aiemmin. Ehkä nämä äänet tehtiin kengät jalassa?)

2:35 Lapsi: Äiti.
2:36 Häke: Voisko äiti puhuu?
2:38 Lapsi: Äiti tuu.
2:39 (kolahdus)
2:39 Lapsi: Nyt siel puhutaa taas.
2:41 (metallinen ääni + vaimeampi kolahdus).
2:42 Epäilty: Onksielt tulos joku? Tässä Anneli palaa puhelimeen sieltä, mihin toisella kertaa juoksi. Todennäköisesti hän on ollut lapsen näköetäisyydellä tai muuten lähellä, koska lapsi ei huuda äitiä vaan puhuu.

ulkosuomalainen kirjoitti:Anneli itse kertoo kayneensa pesuhuoneen kautta pulssia kokeilemassa, seikka, jonka lapsi kieltaa. ( aiti ei menny ollenkaa sita kautta.) Eli mita mikaan tassa nyt varmasti todistaa?

Jos uskomme lasta, niin hän ei ole nähnyt Annelin käyvän pesuhuoneessa. Eli Anneli ei ole voinut ainakaan häkepuhelun aikana mennä sitä kautta, koska olisi joutunut kulkemaan lapsen edestä.

Pulssin kokeilun on siis täytynyt sijoittua aikaan häkepuhelun jälkeen, ennen poliisien tuloa. Kun Jukka oli jo kuollut. Annelihan häkepuhelussa kysyy, pitäisikö hänen käydä tarkistamassa Jukan vointi:

3:21 Häke: Joo, sinne on apu koko ajan tulossa, onks sun mies nyt iha tiedottomana makaa vai?
Lapsi itkee taustalla
3:25 Epäilty: Emmä tiedä, mä en oo, keittiös, mä en. Meneks mä kattomaa?
3:30 Häke: Joo, mut missäs se tekijä nyt on, missä se tekijä täl hetkel on?

"(Tuliks se puhelimeen vai? Lapsi:Yyy. Vai meniks se ulos vai ? Lapsi: Ulos ja sit puhelimee.)

Mitä ihmettä? Eikö lapsi juuri tuossa kuvaile, miten äiti ensin meni takkahuoneeseen ja sieltä lujaa ulos ja sitten puhelimeen?"


Miksen ole tuota aikaisemmin huomannnut, vaikka olen monta kertaa kuulustelun lukenut? Tuossahan se on, ihan selvästi.
Taas on Anneli onnistunut aivopesussaan

Eiköhän tämä Häke-nauha ala olla selvitetty...

Huomioita (hämmentävää...)


Kuvassa näkyy vihreällä kohinataso, joka originaalissa vaikuttaisi olevan huomattavasti REKOA suurempi.
Se pistää hieman epäilemään grafiikan yhtäläisyyttä ja testiolosuhteita yleensä?

Litteroinnissa puhuttiin lähetyvistä äänistä.
Koska originaalin äänenvoima on alussa melko suuri,
siinä kuulunee smyös päällekkäisiä ääniä, kuten esim "viittikö",
jossa T ja K voisi muodostaa kuvassa näkyvät piikit.
yms....

1. Jos kaikki myhkyrät originaalissa olisivat askelia, se kuulostaisi joltisenkin tältä.

TEST1 - demo ORIGINAALISTA:(klikkaa äänilinkkiä)
http://dl.toofiles.com/vaaoje/audios/test2.wav


Kuva demo ORIGINAALIn audiosta...AIKA STEPPAAMISTA...

---------------------------------------------------------------------------------------------------------------
2.
TEST2 - demo REKOSTA, jossa ilmeisesti vain juostiin (ainakin kenkäversiossa)
http://dl.toofiles.com/vaaoje/audios/test1.wav


Tässä kuva demo REKOn audiosta, jossa juoksu on selkeästi tasaisempaa

...............................................................................................................

LOPUKSI:
Mulle jäi kuva, että tässä testattiin vähintäänkin yhtälailla, mitä oli jalassa.
Tutkija käyttää termiä "enemmän yhtäläisyyksiä", päätelmässään kengistä.
Jos kuvia suurentaa, huomaa mm. kaksoispiikit ja terävemmät äänen alokkeet kuin paljain jaloin.
Siinä voi olla päätelmän perusta, mutta erohan oli pieni ja lie helposti kyseenalaistettava.

Noita originaalin äänitallenteen kaksoispiikkejä ensin minäkin maallikkona ihmettelin, kun paljasjalkarekoon vertasin, ja ekaksi kävi mielessä, että olisiko alussa pari Huppiksen juoksuaskelta myös, mutta se taitaakin siis olla kenkien ominaisuus tuo kaksipiikkisyys? Ainakin rekokengät saivat samat piikit aikaan.

Hienot nuo ääninäytteet!! =) Aivan mahtavaa tutkimista
Originaalissa on jotenkin enemmän "klopotusta", ihan kuin oikeastikin olisi päällekkäisiä ääniä. Lisäksi kyllä minusta rekossa oli paremmin havaittavissa tuo "lähestyvä ja loittoneva" trendi.

Muoks: Mutta tuo originaalin "alkutahti" voisi kyllä hyvinkin olla Huppiksen juoksuääntä...?
Originaalin sekavuus selittyy ehkä myös sillä, että Annelihan kääntyi 180 astetta juoksemaan, ja tilanne oli enemmän suinpäin pakoon juoksua, kuin hallittu reko. Samoin tietysti originaalilla enemmän muitakin kolinoita.
Hei muuten, olisiko mahdollista, että Anneli olisi tuossa kompastunut? Liukastunut ja jättänyt sen verilaapaisun? Mutta... eihän hänellä olisi pitänyt olla Jukan verta missään käsissään... Tuo verilaapaisu kyllä mua hämää Huppisko muka sinne asti tullut laapaisemaan... Verijälki on eräs asia, mitä en Annelin tarinan pohjalta osaa selittää. Oliko se 100% varmasti Jukan verta? Jos se olikin Annelin, niin sitten ymmärrän jäljen paremmin.

Jos rekon taajuudet/äänet "vähentäisi" alkuperäisestä, niin minkälainen ääninauha sitten saataisiin? Voitaisiinko erottaa toiset askeleet, kompastumista tms.? Ehkä nuo eroavat liikaa toisistaan, eikä muutenkaan homma käy kuin CSI Miamissa...=)

Kuolemannaakka kirjoitti: Muoks: Mutta tuo originaalin "alkutahti" voisi kyllä hyvinkin olla Huppiksen juoksuääntä...?

Silloinhan huppumiehen ääni erottuisi muulloinkin. Mutta kun Annelia ei kuulu on äänessä vain Jukka - sanoo samoja käppyröitä koko nauhan osalta tutkineet. Ja jos tuossa ei ole huppumiehen ääntä ja Annelin kuuluu heti juoksun alusta asti niin Annelin tarina ei pidä paikkaansa. Dilema.

Mutta onko niin, ettei meillä ole varmuutta mistä tuo nauhan pätkä on leikattu. Ja onko niin, ettemme tiedä mistä Anneli starttasi jos starttasi. Emme siis tiedä myöskään reittiä. Tahi määränpäätä, alustaa, jalkineita. Emmekä ovea joka sanotaan avatun - jonkun toimesta. Sanoisin, että tiedämme tästä aika vähän - mutta syyttömyyttä se silti tukee.

turumurre kirjoitti: 'hävisitte' tämän jakson jo ajat sitten: Ajassa 2:02 Anneli ei ole ollut takkahuoneessa.
Olisko jo aika siirtyä eteenpäin...

Nyt sitten vaan odotetaan, miten tm siirtyy "eteenpäin". Ja tarkkana täytyy olla - keskusteluun täytyy tuoda jotakin uutta! *4 §*

Viela yksi loppusiivousviesti, jotteivat faktat taas kerran sotkeentuisi spekuihin.

Jokaisen on syyta kayttaa samaa tarkkuutta, mita olettaa opponenteilta myos omissa viesteissaan. (Vertaa esim. Aiti. Aiti tuu vs. Aiti tule jo). Lapsi ei todellakaan itse kertonut omin sanoin Annelin juosseen ulos takkahuoneesta. Itse asiassa han kysyttaessa kielsi ensin, etta aiti olisi mennyt ulos tai juossut karkuun. Han valitsi poliisin tarjoamista vaihtoehdoista eparoinnin jalkeen yhden. Eparointi saattoi johtua tietenkin esim. siita, etta Anneli pyrahteli oman kertomuksensa mukaan ulos/tuulikaappiin ainakin nelja kertaa (kerran ennen Hake-puhelua, kaksi sen aikana, kerran jalkeen, poliiseja viittomaan). Tytto voi yksinkertaisesti olla epavarma mista kohdasta puhutaan.

Seka Annelin etta lapsen 2006 kuulemisen mukaan tytto oli hereilla jo Hake-puhelun alkaessa ja oli molempien mukaan nahnyt aitinsa viimeistaan Annelin tullessa ekan juoksukerran jalkeen ulkoa sisalle. Tytto oli hereilla, paikalla tai lahella jo kun Anneli soitti Hakeen. Anneli on toistanut taman kuulustelusta toiseen 2006 ja myos 2009. Kysyttaessa lapsi kertoo aidin kayneen katsomassa isaa vain kerran, olkkarin kautta.

Itse en tasta uskaltaisi kovin pitkalle menevia johtopaatoksia vetaa siita mihin Annelin kolmesta-neljasta pyrahdyksesta lapsen eri kohtien vastaukset liittyvat, mutta meitahan on ilmiselvasti moneen tulkintajunaan.


Tassa taas kerran relevantit patkat mun etp:sta kopsaamana. Niista sitten kukin taas poimikoon omiaan. (Kts. JPEG116, 131, 155 ja JPEG 144-146). Tummennukset minun.


Anneli kuulustelussa 6.12.2006

Mina lahdin karkuun. Mina hyppasin arkun yli siten etta miehet olivat takan puolella ja mina kiersin oven puolelta karkuun.
Paasin olohuoneesta ns. sisaeteiseen mista paastaan lasten huoneisiin. Huusin lapsilleni, etta lahtekaa karkuun, juoskaa ulos, tappaja on tullut taloon.

Minulla on sellainen muistikuva etta tyttareni A 9 vuotta oli hereilla tai herasi huutooni.
Mietin etta mita teen seuraavaksi. Menin hiukan olohuoneen puolelle ja nain miesten seisovan vastakkain oven tai takan edessa valahdyksenomaisesti.
En uskaltanut menna lahemmas.
Kiirehdin puhelimeen ja ajattelin etta tuleekohan tama mies minun kimppuuni kun soitan poliisille mutta ei minulla ollut muutakan tehtavaa kuin soittaa hatanumeroon.

A oli jalkeilla tassa vaiheessa mutta en muista oliko han vieressani kun soitin hatanumeroon. Taalta vastasi nainen.

JPEG 155
9.12.2006

Missa vaiheessa A tuli tilanteeseen ja mita muistat A:n liikkumisesta tapahtuman aikana?

Minulla on sellainen mielikuva etta kun olin lahtenyt karkuun, A oli pystyssa aulassa tai tulossa omasta huoneestaan. Kun olin puhelimessa, A oli vieressani ja naytin hanelle etta rinnastani tulee verta. Kun soitin, kysyin jossain A:lta nakyyko siella viela mitaan. Minulla on sellainen mielikuva. Sen maiskinnan aikana kysyin A:lta nakyyko jotain. Minulla ei ole A:sta kokoaikaa tarkka havaintoa missa han on ollut. Saattaa olla, etta pyysin hanta katsomaan. Se on mahdollista etta A on kaynyt katsomassa.

Muistatko kirkuiko A ja missa vaiheessa?

A:n kirkumisesta en muista mitaan. A oli rauhallinen ja jossain vaiheessa totesi etta hanesta tuli isaton 9 vuotiaana.

Tytto 2.12.2006

Aluksi patka referaatista, jonka kirjoitin marraskuussa.

(Kuulustelun ajassa 0.18)
Kysymys: Juu mihin sa olet herannyt?
Vastaus: Lapsi kertoo kuulleensa, etta joku paukutti "meian ikkunaa." Han kertoo luulleensa ensin, etta pakkanen paukkui mutta kuuli sitten kun aiti tai iska kiljui.
Kysymys: Joo, no sa menit sit huoneest sit sinne.
Vastaus: "Kattomaa." Lapsi olisi laittanut valot paalle muttei uskaltanut koska siella oli "koko huone taynna lasinsiruja."
Kysymys: Joo, sa menit sinne takkahuoneen reunal katsomaan. Mita sa nait siella?
Vastaus: Lapsi naki -- kun katsoi kome kertaa- niin silla kertaa han naki, etta isa ja aiti olivat jo hereilla. .

-------------------

(Aika 0.59)
K: Sillon ku sa menit ekan kerran siihen ni oliko se lasi rikki viel -- tai rikki jo?
V: Oli.
K: Missa ne oli aiti ja isi silloin?
V: Ne oli nousseet sangysta.

K: [ ] Mihin saa menit takasin?
V: Lapsi meni takaisin huoneeseensa ja kertoo aikoneensa sytyttaa lukuvalon mutta ei uskaltanut kun pelkasi roiston hyokkaavan kimppuunsa. Siksi han ei ottanut sita (lamppua) kun meni uudestaan katsomaan ja naki isansa lattialla.
K: No missa aiti oli silloin?
V: "Aiti oli muistaakseni soittamassa." (Tama on suora lainaus)
K: Oliko valot sillon paalla vai oliko pimeaa?
V: Valot olivat kai paalla koska lapsi ei olisi muuten nahnyt pimeassa.
K: Mis kohtaa iska oli siin lattialla?
V: Aika siina sangyn vieressa, makasi lattialla.
K: Olik siel ketaan vierasta miesta?
V: Lapsi ei nahnyt. Vieras oli varmaan mennyt jonnekin piiloon. Sitten siella oli puukko lattialla. Ja sitten kun han meni pois sielta--kun han tuli vahan ajan paasta takaisin, han naki kun mies pakeni ikkunasta.
------------------

(Aika 6.02)
K: Sa muistat et sa kavit siel useamman kerran iskaa katsomassa?
V: Joo-o
K: Kun lapsi meni ensimmaisen kerran takkahuoneeseen siella oli se tilanne etta siella oli isa ja aiti...?
V: Ei.
K: Muita ei ollut?
V: Ei.
K: Ja ne oli jossain siin sangyn luona?
V: Nii-i
K: Ja sa olit sita ennen kuullu niinku jotain kauheeta pauketta ja huutoa?
K: Oliks se ikkuna sit jo rikki?
V: Oli. Kun lapsi tuli katsomaan ensimmaisen kerran, ikkuna oli jo rikki.
K: Siel oli niit lasinsirui? Sa muistat?
V: Joo.
---------

Ja tassa jatkopatkia, etp:sta US:n kopsaamana:

K ja L ja M ovat poliiseja. A on lapsi. Tummennukset minun.

4.42
L: Muistak sa sita tilannetta sen tarkemmin ko aiti oli puhelimessa, ni mita saa teit sillo, mis kohtii saa olit?
A: Maa odotin et aiti sais puhelun sit iska alkoi siel just huutaa sita jotai ku ma sanoin et sano mmmm. Ni enne sita se alko huutaa jotain mut en ma kuullu sita kunnol, ni aiti meni kattoo. Sil aikaa ma odotin siel puhelimes et koska sen sais sulkee.

7.27
K: No naiksaa aitin niinku menevan ulos missaan vaiheessa?
A: Ulos? En.
K: No ku saa olit puhelimessa, ni, mita aiti? Kaviks se kattomas sit isaa?
A: No, kavi se kerran.
K: Mita kautta se meni kattoon.
A: Ku meil o se kodinhoitohuone, sit siit paasee kylppariin ja kylpparist sinne makuuhuoneeseen. Aiti meni toist kautta, ku keittiost mennaa suoraan eteenpain, sit siin o se olkkari ja siit mennaa minun makuuhuoneeseen. Eika siin oo ovee valis. Nii et aiti meni sielt kattoo. Maa muistan, et aiti kavi kyl ulkon kattomas ja se sano, et tulispa ne pian.
K: Joo. Naiks saa, et olisko aiti juossu karkuun sielta? Makuuhuoneesta?
A: En. Tota, jotain aiti juoksi sielta makuuhuoneest taas kattoon, et koska ne poliisit tulee. Mut ei ne ehtineet ajoissa. (itkee)

13.39
K: Et aiti ja isa oli ensiks siel sangyn vieres.
A: Joo.
K: Seisomassa.
A: Joo.
K: Ja ikuna oli rikki.
A: Joo.
K: Sit sa menit takasin huoneesee.
A: Joo, aiti kerto etta isa halus ensimmaiseks kattoo sinne oven vieree, varmaa suojellaksee meita.
---
14.08
K: Sit sa tuut uuden kerran kattomaa, ni aiti on puhelimessa
A: No sillo iska oli lattial, ja sit, tota, aiti oli just menossa puhelimeen.
K: Joo.
L: Siis oliko nyt niin etta iska on lattialla ja aiti on menos puhelimee?
A: Joo.
M: Enta se iso vieras mies, oliko se sillo jo siella sisalla?
A: Varmaa, ma en nahny sita siel.
K: Ko aiti oli menny just puhelimee sa kavit kattomas sinne ja
A: Iska oli lattialla
K: Joo, sit mihi sa menit sen jalkeen
A: Taas omaan huoneeseen.
K: Oliks sa kauan sit siel
A: En.
K: Joo, sa tulit takasi sit siihe
A: Ja sit ma nain sen lahtevan sielta.
M: Onko sul sit mitaa kasityst, missa se oli sen ajan ko sa nait sen lahtevan, ni missa se oli ennen sita se mies? Oliko se jossai piilossa vai?
A: Varmaa, me ei katottu kylpparii, ehka se oli kylpparissa.
L: Y y y
L: Mahtuks se hyvi siit ikkunast menee se mies?
A: No, aiti sano et et se oli ainaski 180 senttii.


16.42
L: Muistaks sa et sa olisit puhunu sinne puhelimee, ko aiti meni kattoo
A: Joo, vahan ajan paast siit kysyttii, et et sanottii, et apua on tulos. Muistaakseni ja sit sielt sanottii, et pyydettii viela aitii puhelimeen. Ni sit ma mani katto sinne ulos, ni ma en nahny siel mitaa. Ja sitte vahan ajan paasta aiti meni katto sinne ulos, ja sit siel, ma ja aiti molemmat, ko maaki tuli kattoo, ni me nahtii siel, et siel oli ne poliisiautot. Mut ne kiersi viel Tahtisentieta. Ne ei tienneet mis me ollaa.


20.10
L: Oliks se mies missaan vaihees kohti sinua tulos.
A: Ei.

21.38
L: Kertoko aiti sulle mita han naki, ku han meni kattoo sielt, ko sa kerroit, et se meni sielt kodinhoitohuoneest ja pesuhuoneest ja meni sinne. Ni selvisiko sulle mita, oliks, mita aiti naki siella.
A: Aiti ei mennyt ollenkaan sita kautta. Aiti meni vain sita olkkarin kautta.
L: Aha, ei mennyt sielta kautta.
A: Ei.
L: Mutta sieltakin paasis.
A: Joo, mutta ei me menna sielt ikin. Kattoko siel o aika sekasta, ko siel o pyykkeja lattial...
K: Joo o
K: Meniko aiti siit ko se oli puhelimessa. Ni se meni valil kattomaa sinne.
A: Joo.
L: Ni sa menit puhelimeen ja aiti meni olkkarin lapi.
A: Joo.
L: Vai.
A: Joo.
L: Tuliko aiti hiljaa vai lujaa pois sielt.
A: Lujaa.
K: Joo. Mihi aiti meni sitte? Meniks se sit sinne. Tuliks se puhelimee vai.
A: Yy.
K: Vai meniks se ulos vai.
A: Ulos ja sit puhelimee.
K: Joo.

Mielestani voimme paatella, etta tytto on kuullut kun aiti puhuu tappajasta, joko Hakelle tai aidin lapsille huutamana. Han on myos nahnyt isan ja puukon lattialla ennen puhelimeen tuloansa. Verinen aiti pyrahtelee takkahuoneesta tuulikaappiin ja takaisin "lujaa" lapsen ohi. Aiti tulee lopulta usean lapsen kutsun jalkeen takaisin puhelimeen ja kertoo Hakelle, tyton kuunnellessa vieressa, etta iskan tappaja (sama joka jo loi hanta puukolla) on ajanut hanta takaa (Hake-tallenne 2:50 eteenpain). Silti lapsi lahtee oma-aloitteisesti takkahuoneeseen tarkistamaan mika tilanne on? Sama tytto, joka ei uskaltanut sytyttaa lukuvaloa muutamaan hetkea aikaisemmin kun pelkasi roiston hyokkaavan hanen kimppuunsa?

Ankkalinnan sanoin-- alkaa nyt viitsiko, aikuiset ihmiset.

A kertoo jo sairaalassa jollekulle poliisitadille lahettaneensa A:n takkahuoneeseen katsomaan. Lahettaa voi myos elein.

Vertaa myos Anneli kuulustelussa 6.12. 2006 (JPEG145)

Jossain vaiheessa hiljeni. Olin silloin puhelimessa.Kun oli hiljaista kysyin A:lta nakyyko viela mitaan. A oli vieressani. Mina en muista mita A vastasi. Kun oli hiljaista lahdin katsomaan takkahuoneeseen olohuoneen kautta. Talloin huone oli tyhja. Lattialla oli lasin palasia joten kiersin kodinhoitohuoneen ja kylpyhuoneen oven kautta katsomaan takkahuoneeseen.
---

Sen muistan etta oli viela naita hakkaamisen aania kun puhuin poliisin kanssa.

JPEG 131 16.10.2009

A oli myos jossain vaiheessa puhelimessa ja muistan sanoneeni puhelimeen jossain vaiheessa "nyt tuli hiljaista." Puhelimessa kysyttiin onko tekija viela siella ja muistan sanoneeni A:lle etta kay katsomassa mutta tajusin jalkeenpain ettei A:ta olisi saanut lahettaa huoneeseen katsomaan.

Kuulustelu 27.8. Annelin kuulustelut- ketjusta:

Yritin mennä Jukan ja tämän tunkeilijan väliin, jolloin tunsin iskun rinnassani. Tajusin, että minua oli lyöty jollakin. Ryntäsin pois makuuhuoneesta ja juoksin eteisaulaan. Huusin lapsille, että menkää ulos täältä.

Muistan, että Axxxx oli omassa huoneessaan ylhäällä, muut lapset olivat vuoteissaan. Luulisin, että lapset heräsivät, mutta eivät kuitenkaan nousseet ylös vuoteista.

Menin keittiöön ja soitin siellä olevasta lankapuhelimesta hätäkeskukseen. En muista varmasti, oliko keittiössä valot päällä. Saattoi olla, ettei ollut, koska katuvalot valaisivat osittain keittiötä.

Hätäkeskuksessa käskettiin jossakin vaiheessa pitämään linjaa auki. Axxxx oli jossakin vaiheessa puhelimessa.

---

Silloin, kun olin puhelimessa, oli Axxxx suurimaan osan ajasta vieressäni. Välillä annoin puhelimen luurin Axxxx:lle ja käskin pitää luuria kädessä sillä välin, kun kävin katsomassa makuuhuoneessa.

Silloin, kun olin puhelimessa, Jukan äänet loppuivat. Muistaisin todenneeni tämän myös puhelimessa.

Muistaisin, että silloin, kun olin puhelimessa, hätäkeskuksesta kysyttiin minulta jotain, jonka vuoksi pyysin Axxxx:ää katsomaan jotakin. En muista tarkalleen, mitä pyysin katsomaan, mutta ilmeisesti joko sitä, että onko Jukka vielä hengissä tai oliko tunkeilija vielä paikalla. Tajusin kuitenkin, että Axxxxhan on vaarassa, mikäli menee makuuhuoneeseen. En muista, käskinkö Axxxx:n tulla pois makuuhuoneesta vai meninkö itse katsomaan.

US ( poistuu hiljaa takavasemmalle).

Turhaahan tuosta on vängätä, että Anneli lähetti tytön katsomaan, kun ei kerran lähettänyt. Siitä mitä tapahtui puhelun aikana on olemassa nauha Missään vaiheessa Anneli ei lähetä tyttöä yhtään mihinkään. Jos hänelle sellainen mielikuva tuli, niin se mielikuva on väärä, eikä se siitä miksikään muutu.
Jos lähetti, niin lähetti puhelun jälkeen, ja silloinhan Huppis oli lapsen itsensä näkemänä jo poistunutkin, siis mikään ei edes estänyt menemästä katsomaan. Toisaalta lapsikaan ei muista mitään "lähettämisiä".

Ylipäätään koko "lähettämiskysymys" on melkoisen epärelevantti syyllisyyden suhteen. Se on vaan taas yksi "Annelin olis kyllä pitänyt käyttäytyä erilaisesti" -väite, jolla ei ole painoarvoa syyllisyyden todistamiseksi.

Tiedoksi: Yllaolevassa pitkassa viestissani on harmittava lapsus, josta voi syyttaa rautalangan vaantamisen aiheuttamaa migreenia. Nain virheen liian myohaan muokatakseni (kiitos tarkkasilmaisille yhteydenottajille), mutta olen vasikoinut viestin yllapidolle.

Kun nyt takaisin taalla taas kuitenkin olen, Naakalle viela pikakommentit:

Tottahan toki se lahettamiskohta on nauhalla-- se on se, missa Anneli kysyy lapselta lahtiks se mies jo.
Kohta on myos tarkea -- eihan Anneli sita muuten kuulustelusta toiseen toista.

3:21 Häke: Joo, sinne on apu koko ajan tulossa, onks sun mies nyt iha tiedottomana makaa vai?
Lapsi itkee taustalla
3:25 Epäilty: Emmä tiedä, mä en oo, keittiös, mä en. Meneks mä kattomaa?
3:30 Häke: Joo, mut missäs se tekijä nyt on, missä se tekijä täl hetkel on?
3:33 Epäilty: No todennäkösest siel ellei lähteny ulos jo, mei makuuhuoneessa siis.
3:36 Häke: Lähti ulos jo vai?
3:37 Epäilty: En tiedä, siel hiljeni.
3:39 Häke: Jaaha.
Epäilty: A, oliks se viel siel?
3:41 Lapsi: Joo, se lähti.
3:42 Epäilty: Se lähti jo vai?


Takkahuoneesta ei voinut poistua kuin sen takkahuoneen oven tai Annelin vieressa olevan ulko-oven kautta. Vai katon lapiko se huppu lahti? Syyttoman Annelin ei tarvitse "lahettaa" tyttoa katsomaan onko isan surmaaja viela paikalla --takkahuoneen aukkoa/ovea (ja myos sinnepain menevaa lasta) voi pita silmalla puhelimessa ollessaan.

Sen sijaan syyllinen Anneli a) antaa ymmartaa, etta puhelimesta ei voi nahda huppupaan poistumista b) vahvistaa todistajan ja Haken mielikuvaa, etta talossa on ollut ulkopuolinen, jonka on kuitenkin taytynyt jo lahtea kun ei huoneessa enaa ole.

Tamahan selittaa miksi Annelille on tarkea kertoa kuulustelusta toiseen "lahettaneensa" tyton katsomaan--hupun lahdolla on todistaja. (Huom, myos kuinka monta kertaa tytto jo heti surman jalkeisen paivan kuulemisessa viittaa johonkin aidin tapahtumista kertomaan.)

Huom myos kerran viela, ettei lahettamiseen valttamatta tarvita sanoja. Eleet riittavat.

(Etukateisanteeksipyynto niille, joita tama jojoileva lahtoni arsyttaa. Yritys oli hyva kymmenen. )

No mutta tuossa kysymyskohdassahan tyttö oli JO NÄHNYT huppiksen poistuvan, ja verisen isänsä, siis ihan lähettämättä käynyt kurkkaamassa huoneeseen. Tottakai tuosta voi vääntää, että miksi Anneli ei ihmettele tai yritä estää lapsen käymistä katsomassa. Toisaalta ei hän nyt ole voinut koko aikaa silmä kovana tapittaa lasta tai ovea, kun informaatiota tuli puhelimestakin koko ajan. Hänhän kuulusteluissa sanoo, ettei oikein tiedä, missä tyttö puhelun aikana pyöri. Ihan totta: ei juurikaan osoita paniikkia asian johdosta, mutta yhtä hyvin kyseessä voi olla tuo "ei se lapselle mitään tee"-efekti, joka on ihan todellinen, vaikka sitä ei täällä tunnustetakaan. Käyttäytyminen tuollaisessa tilanteessa ei ole mitään standardoitua tai "oikeaa": kukin käyttäytyy niinkuin käyttäyty, eikä paniikissa useinkaan tee kaikkein järkevämpiä asioita. (OT: jotkut menevät ihan toimintakyvyttömiksi: pari vuosikymmentä sitten vanhempieni luona ajattelemattomasti saunaan tuotu kynttilä meinasi sytyttää koko saunan ja talon sen mukana. Puolimetrinen liekki nuoli rutikuivaa saunanseinää ja äitini vain kiljui paikalleen jähmettyneenä. Onneksi minulla järki pelasi, vaikka olinkin vielä lapsi, ja otin löylykiukaan ja sammutin palon. Ja äitini ei suinkaan ole mikään heikkohermo tai päättämätön muuten.)

Pitää myös muistaa, että lapsen mennessä katsomaan, ja myöhemmin Annelin kysyessä Lähtikse jo, oli ollut jo hiljaista jonkin aikaa. Siis Jukan mölyä ei enää kuulunut, ja Huppishan oli melkoisen hiljainen heppu myös... Tuon hiljaisuuden takiahan Anneli ekan kerran kävi katsomassa ja jo silloin kyseli että lähtikse jo, kun ei mitään kuulunut, paitsi Jukan pyynnöt. Toisekseen, sen jälkeen kun Anneli toisen kerran ajettiin pakosalle, ja hän oli jokusen sekunnin ulkona, Huppis olisi jo voinut lähteä. Sen jälkeen ei enää kuulunut Jukan mökää. Anneli ei olisi tapahtumaa nähnyt. Ja kun Jukka oli tapettu, niin miksi Huppis olisi paikalle jäänytkään. Nytkin jo huoneessa luuhasi (nauhalta lukien) turhankin pitkään.

SIIS: Ei Anneli voinut tietää, eikä nähdä, oliko Huppis enää paikalla, kun hän toisen kerran tuli puhelimeen. Senhän hän sanoikin Häkeen, että ei tiedä, missä se mies on. Ja sanoi vielä, että oli keittiössä. Sanoi, että siellä hiljeni. Kaiken voi kääntää tarkoitukselliseksi lavastamiseksi, mutta tässä keississä on minusta niin paljon "ulkopuolista apua", eikä löydy yhtään 100%:sta todistetta Annelia vastaan, että kyllä joku raja lavastamisella ja kaiken huomioonottamisellakin on.

Sellaista ihmistä ja äitiä ei maa päällään kanna, joka olisi noin vakuuttunut tuntemattoma tappajan vaarattomuudesta omille lapsille. Johan se nyt vaarallista lapsille pelkästään nähdä isänsä henkensä edestä tappelevan ja suurta utopiaa olettaa muka jotakin kategoriaa kenellä tuo tappaja on vaarallinen kenelle ei. Haihatusta mielestäni.

Huomenia. Migreenin kirvoittama uusi ajatus: lapsi on koko Hake-puhelun ajan luullut huppupaan poistuneen jo. Nauhalta ei kuulu maiskintaa, eika ulkopuolisen aanta -- aiti juoksentelee edestakaisin mutta lapsi luulee hanen yrittavan autta iskaa tai kuikuilevan poliiseja ulkona (kts. pitka viesti ylla). Tama selittaisi tyton yllattavan rauhallisen kaytoksen puhelimessa ja myos sen, etta han uskaltaa menna katsomaan siina kirkaisukohdassa. Aitikin on ollut iskaa katsomassa.

Huom. myos lapsen alkuperainen selitys siita, milloin han naki huppupaan poistumisen -- kun han tuli uudestaan huoneestaan, kolmannella kerralla.

Eli eka kerta, isa ja aiti hereilla ja ikkuna rikki. Tytto menee huoneeseensa.
Toka kerta. Iska ja puukko lattialla. Aiti varmaan puhelimessa tai menossa puhelimeen. Tytto menee huoneeseensa.
Kolmas kerta: tytto tulee huoneestaan ja nakee huppupaan poistuvan. Tama nahdaan vain ikkunalla, takaa. Mita tyttoi taman jalkeen tekee/minne menee, on epaselvaa. Kukaan ei kysynyt. Ei myoskaan sita missa aiti oli tassa vaiheessa.

Eli Anneli on voinut olla ulkona/jossain nakymattomissa tokan kerran aikana (kylpparissa lasta piilossa, kalautettuaan vaikka halolla ikkunan rikkomisen aikana lattialle vangennytta Jukkaa?). Jatkaa hommia kun lapsi menee pois mutta joutuu poistumaan ennenaikaisesti (=ennenkuin Jukka on lopullisesti hiljentynyt) kun kuulee lapsen oven taas avautuvan. Lahtee ikkunasta ja kay dumppaamassa Jukan kengat ja verisen ruskean vaatteen. Tulee ulko-ovesta paljain jaloin ja yovaatteessa takaisin sisaan, lapsi kuulee aidin liikkuvan ja tulee huoneestaan -- aiti kertoo olevansa menossa Hakeen soittamaan. Kaskee tyton takaisin huoneseensa pois tielta, (vaihtaa punaisen T-paidan paalleen), tokkaa itseaan toisella veitsella, puhdistaa sen ja soittaa Hakeen.

Lapsi ei kuule alkurepliikkeja tappajasta -- ne sanotaan syvalla keittiossa. Jukka rupeaa taas huutelemaan, joten aiti kutsuu lapsen puhelimeen. Edelleen kuuluu vain Jukan valitusta ja repliikkeja ( Vaha voit auttaaki ja Tuu apuun) ja aidin. Aiti ei ohijuostessaan varoita lasta -- (vittiko) = lapsi uskoo edelleen hupun jo poistuneen ja kiireen johtuvan aidin huolesta isasta.

Kun aiti tulee lopulta takaisin puhelimeen, lapsi kertoo menneensa ulos rapulle katsomaan tulisivatko poliisit jo.

Joo, vahan ajan paast siit kysyttii, et et sanottii, et apua on tulos. Muistaakseni ja sit sielt sanottii, et pyydettii viela aitii puhelimeen. Ni sit ma mani katto sinne ulos, ni ma en nahny siel mitaa. Ja sitte vahan ajan paasta aiti meni katto sinne ulos, ja sit siel, ma ja aiti molemmat, ko maaki tuli kattoo, ni me nahtii siel, et siel oli ne poliisiautot. Mut ne kiersi viel Tahtisentieta. Ne ei tienneet mis me ollaa.

Tamakin sopii Hake-nauhaan. Anneli on takaisin puhelimessa 2:42 -- lapsi raakaisee 3:14. Lapsi on voinnut siis olla ulkona kun Anneli kertoo Hakelle hupun ajaneen hanta takaa. Tytto tulee sisalle, kuulee kun aiti sanoo isan huutaneen apua ja hiljenneen (3:10), hipsii katsomaan isaa ja nakee taman verissaan (3:14).

Muoks viela: Tamahan selittaa myos miksi Ankkalinnan kurkku-suorana huutaminen ei toimisi: eihan Anneli halua, etta tytto tai kolme muuta muksua tormaavat kaikki paikalle ja roikkuvat aidissa tai juoskentelevat kirkuen ympariinsa. Hake taytyy saada vakuuttuneeksi, etta tilanne on paalla mutta muksujen on kaikkien pysyttava pois tielta.

Tyton ekan kuulemisen aikaan han oli jo nahnyt aitinsa sairalassa ja kuullut taman kertomuksen yon tapahtumista. Hupun poistuminen on voitu todella nahda, mutta mihin nakeminen aikajanalla osuu onkin sitten jo toinen juttu.

Minusta tuo lapsen uskaltaminen on hyvin ajateltu. Ymmärsin tänne laitetuista esitutkintamateriaalin pätkistä, että alkuun tyttö ei puhu huppumiehen näkemisestä mitään. AA:n antamat vaihtoehdot tytölle ovat: a) menikö se jo? tai b) onko se vielä siellä? Missään kohtaa ei ole puhuttu, että tappaja voisi tulla muualle taloon.

Jos AA liikkuu sisällä tai jopa ulkona, on se merkki, että lapsikin voi katsomaan. Nämä huppumiehen takaa-ajot ovat yllättävän lapsellisia (miten AA ne kuvaa). Niissä on enemmän seikkailua kuin pelkoa tai paniikkia.

Hyvin on ajateltu myös tuo, että lasten on parasta pysyä huoneissaan. Sen jälkeen kun lavastus on käynnistynyt, on isoimmassa tytössä yksin riittävästi haastetta. Hän ei saisi nähdä/kuulla vääriä asioita.

Ulkosuomalainen kirjoittaa:

- AA voisi olla dumppaamassa kenkiä + vaatteita
- AA voisi olla (ja kai onkin) keittiössä
- AA tökkäisi itseään veitsellä

Jos vain on mahdollista, niin minusta pisto tapahtuisi paremmin taistelun tiimellyksessä. Jos AA sanoo puhelimessa, että pistetty on, niin kyllä hänellä silloin jo on tuo reikä.

Toisessa ketjussa MissHolmes esitti, että pakastin olisi uskottava veristen tamineiden piilotuspaikka. Kysyin, että mitä pakastimesta tiedetään. Jos pakastin olisi tarkoitukseen sopiva (siellä on oltava tavaraa ja mielellään jopa muovipusseja), niin se olisi hyvä paikka ja se tulisi käsittääkseni piilottajalle helposti mieleen.

Tuo yksikin päivystävä 9-vuotias silminnäkijä on AA:lle hankala. Lavastusruljanssi ei varmaan muutenkaan mene ihan ilman turhia askelia ja unohduksia. Vaikka AA olisi kuinka ovela, niin kyllä hän jonkun turhan juoksun varmaankin tekee.

Onko poliisin puhelua nauhalla? Onko se niin, että tulossa olevista partioista jompi kumpi soittaa? Silloin on puhelimessa siis tyttö?

Olen vielä niin noviisi, että en hahmota aikajanaa täysin. Jos pakastimeen piilotetaan jotain, niin minusta tyttö ei missään tapauksessa saa olla näkemässä, että AA käy pakastimella. Sitä käyntiä on vaikea selittää, sillä vaikka käynnille keksisi loogisen syyn, AA ei varmaankaan haluaisi että pakastinta mainitaan, koska silloin se helposti myös tutkitaan.

Kodin äänistä pakastimen ja jääkaapin aukomiset ovat sellaisia, jotka itse muistan lapsuudenkodistani hyvin. Tiedän myös, miten jääkaappi kolisee (siellä olevat muoviset vetolaatikot). Minulle pakastimen (arkkupakastimen) äänet ovat myös pakasteiden kolinaa ja korien siirtelyä, pakastepussien rapinaa (jäiset pussit rapisevat omalla tavallaan).