Muistattehan nämä runsaan puolen vuoden takaiset otsikot:
Pakkopalautukset Irakiin vauhdittumassa – EU:n ja Irakin välinen sopimus sujuvoittaa palautuksia
EU:n ja Irakin välinen sopimus vauhdittaa pakkopalautuksia – Poliisi haluaa tilauslennot käyttöön
Laajat pakkopalautukset Irakiin voivat alkaa
Irakilaisten järjestelmälliset pakkopalautukset voivat alkaa tänä vuonna
IRAKILAISTEN PAKKOPALAUTUKSET OTTAMASSA TUULTA ALLEEN
Vaan kuinkas sitten kävikään:
Suomi on keskeyttänyt pakkopalautukset Irakiin – Irak ei suostu ottamaan palautettuja vastaan
Irakin haluttomuus ottaa palautettavia vastaan johtuu maan epäselvästä tilanteesta.

- Ihmiset vastustivat palautuksia Helsinki-Vantaan lentokentällä keväällä 2017. (KUVA: SEPPO SAMULI / LEHTIKUVA)
- palautusten_vastustajia.jpg (67.71 KiB) Katsottu 5477 kertaa
SUOMI on keskeyttänyt pakkopalautukset Irakiin. Palautukset laitettiin jäihin lokakuussa.
Pakkopalautukset Irakiin ovat takunneet jo pidemmän aikaa. Ensin Irak kieltäytyi vastaanottamasta passittomia irakilaisia, joita oltiin palauttamassa Irakiin vastoin heidän tahtoaan. Kesällä Irak alkoi kieltäytyä vastaanottamasta myös passillisia pakkopalautettavia.
”Poliisihallitus on päättänyt toistaiseksi keskeyttää palautukset Irakiin johtuen Irakin viranomaisten ilmoituksesta ottaa vastaan ainoastaan vapaaehtoisesti palaavia”, sanoo poliisitarkastaja
Ari Jokinen poliisihallituksesta.
POLIISI voi palauttaa henkilön, jolla ei ole oikeutta oleskella maassa.
Palautus voidaan tehdä joko valvottuna tai saatettuna. Valvotussa palautuksessa poliisi saattaa ihmisen lentokentälle ja huolehtii, että tämä nousee kulkuvälineeseen. Saattaen tehdyssä palautuksessa poliisi seuraa palautettavan mukana perille asti.
”Poliisi luovuttaa palautettavan aina virallisesti kohdemaan viranomaiselle, jolle myös luovutetaan henkilön mahdolliset asiakirjat henkilöllisyyden selvittämiseksi. Jos viranomainen ei ota kansalaistaan vastaan, palaavat poliisit saatettavan kanssa Suomeen”, kertoo ylikomisario
Liisa Lintuluoto Helsingin poliisista.
Palautettavalla on yleensä saattajanaan kaksi poliisia.
”Kun vastakäännytys Irakista tulee, se on yhteensä 34–60 tunnin reissu, koska poliisi palaa yhdessä palautettavan kanssa Suomeen. Näin pitkät työvuorot edellyttävät kohtuutonta venymistä poliiseilta. Se on jo ihan työturvallisuuskysymyskin. Meillä pitää olla mahdollisimman suuri varmuus, että kun me sinne lähdetään henkilöä saattamaan, niin henkilö sinne myös vastaanotetaan”, Jokinen perustelee poliisihallituksen päätöstä keskeyttää palautukset Irakiin.
IRAKIN päätös kieltäytyä vastaanottamasta pakkopalautettavia ei ole hetken päähänpisto. Irak on vastustanut palautuksia jo pitkään, sanoo Irakin kiertävä suurlähettiläs
Päivi Laine.
”Irak on koko ajan hyväksynyt vapaaehtoiset paluut ja kannustanut niihin, mutta palautuksia ilman asianomaisen suostumusta he eivät hyväksy. Eli Irak ei ole muuttanut linjaansa, mutta nyt käytännön toimet näyttävät tiukentuneen.”
Laine muistuttaa, että Irakin linjaus ei koske vain Suomea vaan muitakin maita, joista palautetaan ihmisiä Irakiin.
”Jos puhutaan esimerkiksi Saksasta, niin puhutaan paljon isommista määristä irakilaisia turvapaikanhakijoita. Ei Irak tällaisia linjauksia ole tehnyt vain yhden maan osalta.”
MUTTA miksi Irak sitten kieltäytyy vastaanottamasta oman maansa kansalaisia?
”Irak on maa, jossa on vuosikymmenten konflikti taustalla. Siellä on valtavasti ongelmia, eikä niitä haluta lisätä sillä, että maahan palautetaan ihmisiä vasten heidän tahtoaan. Työttömyys on suurta, joten monet palaajat eivät löydä toimeentuloa ja liittyvät tyytymättömien ja hallitusta arvostelevien joukkoon”, Laine selittää.
Irakissa pidettiin vaalit toukokuussa ja uusi hallitus saatiin nimitettyä vasta tällä viikolla. Kaikista ministereistä ei ole kuitenkaan vieläkään päästy sopuun. Hallitusneuvotteluiden keskeneräisyys on saattanut vaikuttaa siihen, että Irakin linja pakkopalautuksiin on tiukentunut kesän ja syksyn aikana.
”Irakissa eletään hyvin herkkää aikaa eivätkä poliitikot halua ärsyttää kansalaisia”, Laine summaa.
SUOMI on pyrkinyt jo pitkään sopimaan palautuksia koskevasta kahdenvälisestä asiakirjasta Irakin kanssa
”Tärkeämpää kuin allekirjoitettu paperi, olisi se, että saisimme toimivat käytännön järjestelyt Suomen ja Irakin välille koskien niitä henkilöitä, joiden turvapaikkahakemus hylätään”, Laine sanoo.
Elokuussa Suomi tiedotti avaavansa lähetystön Irakiin ensi vuoden aikana. Laine kiistää, että Irak olisi vaatinut lähetystön avaamista, jotta kielteisen päätöksen saaneet turvapaikanhakijat voitaisiin palauttaa.
”Suomi haluaa kehittää kokonaisvaltaiset ja toimivat suhteet Irakin kanssa. Siksi suurlähetystön avaaminen Bagdadissa on tärkeää. Turvapaikanhakijat ja palautuskysymykset ovat yksi osa kahdenvälisiä suhteita ja niidenkin hoidossa suurlähetystö voi edesauttaa ongelmien ratkaisua.”
MAAHANMUUTTOVIRASTO tiedotti syyskuussa, että se on jäädyttänyt päätösten tekemisen afganistanilaisten turvapaikanhakijoiden hakemuksista. Tämä johtuu YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n linjauksesta.
UNHCR:n mukaan Afganistanin sisäinen pako ei ole mahdollista yleisesti ottaen pääkaupunki Kabuliin tai alueille, jotka ovat ei-valtiollisten joukkojen hallinnassa.
Poliisin mukaan Afganistaniin tehtäviä palautuksia ei ole virallisesti keskeytetty, mutta niitä tehdään hyvin vähän, sillä moniin päätöksiin tulee oikeudesta täytäntöönpanokielto.
Asiasta kertoi ensimmäisenä
Hufvudstadsbladet.[/i]

- Enligt Polisstyrelsen kommer irakiska asylsökande som tagits i förvar högst sannolikt att bli frisläppta då avvisningarna till Irak stoppats. På bilden förvaringsenheten i Krämertsskog i Helsingfors.BILD: LEHTIKUVA/MARKKU ULANDER
- Metsälän_säilö.jpg (37.67 KiB) Katsottu 5477 kertaa
Helsingin Sanomat
26.10. 13:45