MURHA.INFO

Ranskassa taas polttoitsemurhayritys työttömyyskorvauksen menettämisen takia
Työtön mies sytytti itsensä perjantaina tuleen Pariisissa. Kaksi päivää aiemmin nantesilainen mies teki polttoitsemurhan jäätyään ilman työttömyyskorvausta.



Pariisissa 49-vuotias mies on sytyttänyt itsensä tuleen jäätyään ilman työttömyyskorvausta, kertovat viranomaiset. Kaksi päivää aiemmin työttömyyskorvauksetta jäänyt mies teki polttoitsemurhan työvoimatoimiston edessä Nantesissa Länsi-Ranskassa.

Pariisilaismies sytytti itsensä tuleen kotinsa edustalla. Ohikulkijat soittivat hätäkeskukseen ja mies vietiin sairaalaan. Hänellä kerrotaan olevan ensimmäisen ja toisen asteen palovammoja.

Paikallinen viranomainen kertoo miehen yhdistäneen itsemurhayrityksensä siihen, että menetti työttömyyskorvauksen. Virkamiehen mukaan miehellä oli myös henkilökohtaisia ja perheongelmia.

Keskiviikkona 42-vuotias työtön mies kuoli palovammoihin sytytettyään itsensä tuleen. Mies oli lähettänyt toimittajille etukäteen viestin, jossa hän sanoi tekonsa syynä olevan työttömyyskorvauksen epääminen.

Raskan presidentti François Hollande esitti pahoittelunsa itsemurhan vuoksi ja työministeri Michel Sapin kutsui tapahtunutta "shokeeraavaksi draamaksi". Hollande kuitenkin sanoi, että työvoimatoimisto oli toiminut mallikelpoisesi. Sapinin mukaan toimisto oli etsinyt keinoja auttaa miestä.

Ranskassa työttömyys on noussut tasaisesti 20 viime kuukauden aikana. Työttömyysprosentti on 10,3 ja alle 25-vuotiasta työttömiä on noin joka neljäs. Ranskan työttömyysluku hätyyttelee pian tammikuun 1997 ennätystä, jolloin työttömiä oli 3,2 miljoonaa.

Polttoitsemurhat ovat Ranskassa harvinaisia, mutta pelkona on jäljittelijöiden ilmaantuminen. France 24 -televisiokanavan lainaaman Reimsin yliopiston psykologian professorin Gérard Schmitin mukaan on aina olemassa mahdollisuus, että tällaiset teot nousevat pitkäaikaisten trendien symboleiksi.

Viime elokuussa 51-vuotias mies teki polttoitsemurhan Pariisin lähellä, kun hän oli saanut tietää menettävänsä sosiaalietuutensa.

Useissa ammateissa käytetään varmasti sellaisia sanoja, jotka eivät aukea ulkopuoliselle. Asiasta heräsi keskustelua erään toimittajan kanssa Twitterissä, kun hän listaili oman ammattikuntansa slangisanoja. Pistin hänelle muutaman sanan vaihtarina ja kaikkien niiden merkitys ei tietenkään auennut.

Kyselin hieman kollegoilta lisää ja tässä listaa näistä yleisimmin poliisissa käytettävistä slangisanoista. Osa on valtakunnallisia, mutta osa näistä voi olla vain poliisilaitoskohtaisessa käytössä. Älkää ottako liian ryppyotsaisesti…

Ohessa epämääräisessä järjestyksessä:

Postaaminen = tarkoittaa yleensä sitä, että poliisi kökkii jossain paikassa siviilivaatteissa ja tarkkailee salaa kohdetta, mutta voi toki olla sitäkin, että istutaan maijassa ja "postataan" jotain paikkaa

Hitti = osuma, eli esim DNA tai sormenjäljellä saatu osuma rekistereistä

Ploki = poliisin lehtiö, johon kirjataan keikkapaikalla esim henkilö- ja tapahtumatiedot

Rauta = ase

Ämppäri = konepistooli MP5

Porkkana = taskulampun päähän tuleva oranssi kartio, jota käytetään autojen pysäyttämiseen

Tikkari = käsiliikennemerkki ajoneuvojen pysäyttämiseen

Kaukov**tuilulaite = poliisiautossa oleva ämyri, jolla voi viestiä ulkona oleville kansalaisille

Poka = kohdehenkilö

Oto (otona) = oman toimen ohella, esim tarkkaillaan tiettyä aluetta, mutta ei oteta sitä varsinaiseksi keikaksi. Toinen vaihtoehto keikka, jonka jälkeen tehtävää (esim kadonneen etsintä) jatketaan otona

Peeseiska (myös peiska) = urheiluvapaa, poliisilla mahis käyttää 2h viikossa urheiluun, jos työtilanne sallii, peeseiska tulee vanhasta koodista P7, jolla kyseinen urheiluvapaa merkittiin työaikakirjanpitoon

Budu, kaappi, tyrmä, komero, kotelo, selli, putka = kiinniotetun säilytystila

Sumppu = väliaikainen säilytystila kiinniotetulle, yleensä putkatilojen kaltainen

Jötö = Helsingin kisahallin putka

Käsipysty = liikennevalvonta, jossa pysäytellään autoja "käsipystyssä", esim rattijuopumusvalvontaa

Marttapartio (jossain myös enkelipartio) = kahden naispuolisen poliisimiehen muodostama partio

Tepo = "terroripommiryhmä", jossa poliisi saanut erityisen koulutuksen räjähteisiin liittyen

Vati = vaativa tilanne, eri puolilla Suomea on vati-ryhmiä, jotka suorittavat samantyylisiä toimia kuin karhu-ryhmä Helsingissä

Kuperkeikkamiehet = edelliseen viitaten käytetään yleensä nimityksenä karhu- tai vati-ryhmästä

HETI-partio = helppojen tilanteiden partio (ulkoeristys, kahvinkeitto jne)

Pussihousu = järjestyspoliisin kenttämies

Dekkari = rikospoliisin tutkija

Teflon = yleensä iäkkäämpi, keikkoja puhelimella hoiteleva poliisimies. Mikään keikka ei tartu tefloniin

Rupu, kolmenelonen (koodista), rantojen mies, puistokemisti, turska = juopunut henkilö (rupuralli = ajaa ”juoppokeikkaa”)

Makkuri (tai ”Ma8” kirjauksessa) = maassa makaava päihtynyt henkilö

Näppäri = näpistelijä

Kroppakeikka = yleensä muutoin kuin rikoksen kautta kuollutta henkilöä koskeva keikka

Henkkari = henkirikos

Kilikalikeikka = yleensä ikkuna rikkomalla tehty varkaus

PIPARI = pienet ja paikalliset rikokset

Teiseri = etälamautin

Pötikkä = esitutkintapöytäkirja

Lisuri = syyttäjän pyytämä lisätutkintapöytäkirja

Jerkku = murtorauta

Piikki = murtoväline

Ritsitieto = vihjetieto

Palkka = pieni korvaus menetetystä vapaa-ajasta

Järkyttävä hyökkäys Tansaniassa: Hyökkääjät veivät 7-vuotiaalta albiinopojalta käden

Tansaniassa on tapahtunut jälleen järkyttävä albiinoon kohdistuva hyökkäys.

7-vuotias poika oli kävellyt koulukavereidensa kanssa eilen kohti kotiaan, kun hyökkääjät iskivät ja katkaisivat uhrin käden.

Poika on nyt sairaalahoidossa. Hyökkäys tapahtui Milepassa kaakkois-Tansaniassa.

Järjestelmälliset hyökkäykset albiinoväestöä kohtaan alkoivat vuosia sitten Tansaniassa sen jälkeen, kun arvostetut noitatohtorit alkoivat väittää, että albiinojen ruumiinosista tehty taikajuoma tuo vaurautta ja onnea asiakkailleen.

Yleisesti Saharan alueella Afrikassa albiinoja syrjitään ja he ovat sosiaalisesti leimattuja.

Vain joitakin päiviä sitten viidakkoveitsin varustetut miehet hyökkäsivät albiinoäidin kimppuun ja katkaisivat hänen käsivartensa. Poliisi löysi eilen pellolta mädäntyneen raajan ja pidätti viisi ihmistä epäiltyinä hyökkäyksestä

Viime kuussa albiinopoika kuoli Taboran alueella, kun hyökkääjät katkaisivat hänen kätensä viidakkoveitsellä.

(MTV3 - AFP)

Espoolaistaloyhtiön piharemontin lainanlyhennykset menivät väärään taskuun.

Espoolaista isännöitsijää epäillään satojentuhansien eurojen kavalluksesta.

Poliisin esitutkinnassa olevassa tapauksessa yhden henkilön isännöintiyrityksen epäillään muun muassa ottaneen pankeista lainaa tekaistuilla taloyhtiöiden hallituksen pöytäkirjoilla ja nostaneen rahat itselleen.

Lisäksi hänen epäillään kavaltaneen neljän eri taloyhtiön rahoja kirjanpitoa väärentämällä.

Asia alkoi selvitä, kun espoolaisen taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja sai pankista soiton viime elokuussa.

Kävi ilmi, että yhtiön isännöitsijä oli hakenut pankista 50 000 euroa lainaa taloyhtiön remonttia varten ja esittänyt todisteena yhtiökokouksen pöytäkirjan, jossa asiasta olisi päätetty.

Todellisuudessa taloyhtiössä ei ollut tekeillä mitään remonttia, vaan pöytäkirja oli väärennetty allekirjoituksia myöten.

Taloyhtiön hallituksen tutkiessa asiaa tarkemmin selvisi, että vuonna 2010 teetetyn piharemontin lainan lyhennykset olivat maksamatta.

Isännöitsijä oli ollut yksin vastuussa taloyhtiön kirjanpidosta, josta oli nyt hukassa noin 30 000 euroa.

"Kävi ilmi, että tositteet tililtä maksetuista lainanlyhennyksistä olivat väärennettyjä, ja rahat olivat todellisuudessa siirtyneet taloyhtiöltä isännöitsijän tilille. Lisäksi hän oli onnistunut saamaan kaksi pankkilainaa, joista emme tienneet mitään", kertoo taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja, joka ei voi esiintyä nimellään esitutkinnan keskeneräisyydestä johtuen.

Rikoskomisario Minna Immonen Espoon poliisista vahvistaa kavallustutkinnan.

"Kokonaisuuteen liittyy neljä rikosilmoitusta neljästä eri taloyhtiöstä", Immonen sanoo. Isännöitsijää epäillään törkeistä petoksista, törkeistä väärennöksistä ja kirjanpitorikoksista.

Yhteensä rahaa epäillään kadonneen isännöitsijän taskuihin noin 300 000 euroa. Osa summasta on pankeista väärennetyillä papereilla kavallettua rahaa, osa taloyhtiöiden omaa rahaa. Osa epäillyistä rikoksista alkoi jo viisi vuotta sitten.

Jos rikosepäily osoittautuu todeksi, isännöitsijää voi odottaa usean vuoden vankeus.

Taloyhtiössä ihmetellään, miten tekaistut lainahakemukset menivät pankeissa läpi.

"En ymmärrä, miten isännöitsijä on voinut ottaa salaa väärennetyillä papereilla lainaa niin, että se on mennyt pankin valvonnasta läpi", hallituksen puheenjohtaja ihmettelee.

"Jälkikäteen ajateltuna olemme olleet sinisilmäisiä. Mutta jos kirjanpitäjänä toimiva isännöitsijä sanoo, että kaikki on kunnossa ja tilintarkastaja vahvistaa sen, niin parhaan tietomme mukaan olemme toimineet."

Maallikkosaarnaaja: Lääkkeet ovat yksi tapa, jota paholainen käyttää

Kotimaa | Turun Sanomat 18:21

– ”Herra, me käsketään niitä sairauden henkiä, mitä täällä moni kantaa mukanaan, syövän henkeä ja kipujen henkeä, demonisia voimia, jotka on saanut tuon sairauden alun ja joka etenee etenee ilman, että ymmärrät mistä se on tullut.” (Pirkko Jalovaara Kallion kirkossa 27.1.2013)

– ”Lääkkeet on yksi tapa, jota paholainen käyttää, jotta pääsee todella sinun sisimpääsi, henkeen, sieluun, ruumiiseesi.” (Jalovaara Kallion kirkossa 27.1.2013).

– ”Se, mikä tapahtuu psykologian kautta, ei ulotu lähellekään sitä, miten paholainen on vaikuttanut näihin ihmisiin. Paholainen on valmis keskustelemaan vaikka loputtomasti tämän terapeutin kanssa, koska demonit puhuu näiden ihmisten kautta. Ja pitää ymmärtää, että on todella jostain aivan muusta kysymys kuin että psykologia voisi mitenkään auttaa heitä.” (Jalovaara MOT-ohjelman haastattelussa).

TS–STT

Iltalehti kirjoitti:http://www.iltalehti.fi/uutiset/2013030 ... 6_uu.shtml

Syyttäjä runoili päätöksissään Jukka Poikaa
Tiistai 5.3.2013 klo 14.26

Kihlakunnansyyttäjä neuvoi nuoria rötöstelijöitä kiinnittämään huomiota Jukka Pojan laulun sanoihin virallisissa syyttäjänviraston päätöksissä.


Itä-Suomen syyttäjäviraston kihlakunnansyyttäjä teki vuoden alussa päätöksen jättää syyttämättä kolme varkaudesta epäiltyä nuorta miestä. Kaikki kolme olivat tekohetkellä alle 18-vuotiaita.

Erikoista tapauksessa on, että kihlakunnansyyttäjä halusi neuvoa nuoria miehiä virallisesti laulaja Jukka Pojan sanoin.

Kaikkien varkaudesta epäiltyjen syyttämättäjättämispäätösten lopusta löytyy kutakuinkin sama lause:

- Vastaisuuden varalle haluan kiinnittää tekijän huomiota Jukka Pojan laulun "Älä tyri nyt" sanoihin, joilla kehotan häntä ajattelemaan tulevaisuuttaan ja pidättäytymään lain rikkomisesta.

Tämän jälkeen syyttäjä siteeraa usean säkeistön Jukka Pojan suositusta laulusta. Laulun sanoissa neuvotaan muun muassa seuraavaa:

Oot nuori ja rauhaton sydän, kyllästynyt tähän kuolleeseen kylään, kun maltat mielesi, pääset maailmaan kyllä. Älä tyri nyt, älä lyö yli nyt, älä antaudu angstin valtaan --- Vaikket nyt kestä sun kotia, mee eteenpäin kuin sotilas.

Nuorukaiset anastivat kuopiolaisesta varastosta erilaisia tarvikkeita, jotka myöhemmin saatiin palautettua takaisin omistajalleen.

Kahden nuoren miehen kohdalla syyttäjä jätti syytteet varkaudesta nostamatta, koska teko oli tehty nuorena henkilönä ja se oli johtunut pikemmin ymmärtämättömyydestä ja harkitsemattomuudesta.

Yhden rötöstelijän kohdalla syyte jätettiin nostamatta rikoksen vähäisyyden perusteella.

MIMOSA HEDBERG
[email protected]

Tutkimus paljastaa miksi naiset lihovat: Liian vähän kotitöitä



Yksi syy naisten lisääntyneeseen ylipainoon saattaa piillä kotitöiden tekemisen vähentymisessä, esittää yhdysvaltalaistutkimus.

Vuosien 1965 ja 2010 välistä kehitystä analysoinut tutkimus toteaa, että samalla kun naisten kotitöihin kuluttaman energian määrä on laskenut roimasti, on televisioiden ja tietokoneiden ääressä vietetty aika lähes kaksinkertaistunut.

Tutkimuksessa verrattiin yhdysvaltalaisten 19 - 64-vuotiaiden naisten kotitöihin käyttämää aikaa ja niiden tekemiseen kulutettua energiaa.

Kotitöihin laskettiin tutkimuksessa muun muassa ruoanlaitto ja siihen liittyvät työt kuten tiskaus; vaatehuolto, kuten pyykinpesu ja silitys sekä muut yleiset kotitaloustyöt, kuten siivous.

Kotitaloustyöhön kulutetun energian määrä taas laskettiin eri kansallisten mittausten painotietojen perusteella.

Naisten viikossa kotitöihin käyttämä määrä laski vuoden 1965 25,7 tunnista 13,3 tuntiin vuonna 2010. Ei-työssäkäyvillä naisilla laskua oli 16,6 tuntia ja työssäkäyvillä puolestaan 6,7 viikkotuntia.

Samalla kotitöihin kulutetun energian määrä laski ei-työssäkäyvillä naisilla 42 prosenttia ja työssäkäyvillä naisilla 30 prosenttia.

Energiankulutuksessa roima lasku

Kun ei-työkäyvä kulutti vuonna 1965 kotitöissä 6 004 kilokaloria viikossa, kului vuonna 2010 kotitöissä 3 486 kilokaloria viikossa. Laskua kertyi yli 2 500 kilokaloria viikossa, eli 360 kilokaloria päivässä.

Työssäkäyvillä naisilla kotitöihin viikossa käytetyn energian määrä laski 3 105 kilokalorista 2 182 kilokaloriin. Laskua oli vuodesta 1965 vuoteen 2010 923 kilokaloria viikossa, eli 132 kilokaloria päivässä.

Keskiarvoltaan kotirouvien ja työssäkäyvien energiankulutus kotitöissä väheni 4 663 kilokalorista 2 806 kilokaloriin viikossa.

Samaan aikaan naisten kotona televisioiden tai tietokoneiden parissa käyttämä aika liki kaksinkertaistui 8,3 viikkotunnista 16,5 viikkotuntiin. Ei-työssäkäyvillä kasvua oli 9,6 viikkotuntia, työssäkäyvillä 7,5 viikkotuntia.

Liikuntaharrastuksiin naiset käyttivät vuonna 1960 1,1 tuntia viikossa, kun vuonna 2010 liikunta vei naisilta 2,3 viikkotuntia. Kiivaimmin naiset harrastivat liikuntaa 1980-luvulla, jolloin sen parissa vietettiin 2,7 tuntia viikossa.

Tutkijat toteavat, että 1990-luvulle tultaessa naiset käyttivät enemmän aikaa television ääressä kuin kotitöissä ja liikunnan parissa yhteensä.

Liian vähän kotitöitä, liikaa televisiota

Loppupäätelmissään tutkijat toteavat, että vuodesta 1965 vuoteen 2010 kotitöihin käytetyssä ajassa on merkittävä lasku. Vuoteen 2010 mennessä naiset käyttivät jo neljänneksen enemmän aikaa televisioiden ja tietokoneiden ääressä kuin siivouksen, kokkauksen tai pyykkäyksen parissa.

Ajankäytön siirtymisellä aktiivisesta toiminnasta, kuten kotityöt, istuvaan ajanvietteeseen, kuten television katseluun, on tutkijoiden mukaan vakavia terveysvaikutuksia - ja tilanne näkyy jo naisten vyötäröllä.

Tutkimusta johtanut tohtori Edward Archer ehdottaakin - ei suinkaan kotitöiden tekemisen lisäämistä - vaan yleisesti liikkumisen lisäämistä kaikkeen kotona tehtävään toimintaan, niin naisilla kuin miehilläkin. Tärkeintä olisi Archerin mukaan vähentää istumista ja lisätä liikkumista.

Tutkimus löytyy englanniksi Plos One -lehdessä.

Lisää aiheesta
Plos One: 45-Year Trends in Women’s Use of Time and Household Management Energy Expenditure
New York Times: What Housework Has to Do With Waistlines


Tiina Forsberg
Yle Uutiset

Vesa Keskisen suuri suru: "Elämäni tärkein mies on poissa"

Kyläkauppias Vesa Keskisen isoisä, talousneuvos Toivo Keskinen kuoli maanantaina.
Murtunut Keskinen vietti alkuviikon kotonaan, poissa työpaikalta, rakasta pappaansa surren ja muistellen. Isoisän poismeno tuli hänelle yllätyksenä.

- Voi sanoa, että elämäni tärkein mies on poissa. Sain suruviestin isältäni maanantaina aamulla ja järkytyin. Yöllä olin herännyt kolmen aikaan ja tuntenut oloni hirveän raskaaksi. Jotenkin minulla oli enteellinen tunne, että jotakin surullista on tapahtumassa, Keskinen kuvailee.

Sotaveteraani ja sotainvalidi Toivo Keskinen kuoli Ähtärin veljeskodissa 91-vuotiaana.

- Meillä oli aina läheiset välit. Hänen lapsenlapsistaan minä sain eniten huomiota, koska olin ensimmäinen. Tykkäsin istua papan sylissä, ja aina iltaisin laskimme yhdessä kaupan kassan heidän sänkynsä päällä. Olin viiden ikäinen, kun aloitin työt papan kaupassa: liimasin hintalappuja tavaroihin ja sain pennin jokaisesta lapusta. Palkkarahoilla kävin ostamassa merirosvorahoja Tuurin kioski-baarista.

"Olisi pitänyt käydä enemmän"

Lapsuusmuistot saavat Vesa Keskisen liikuttumaan. Nyt häntä kaduttaa se, ettei käynyt pappansa luona useammin.

- Viimeisen kerran kävin katsomassa häntä jouluaattona. Hän tunsi minut loppuun asti, ja minun olisi pitänyt käydä häntä enemmän katsomassa. Näin jälkeenpäin sen tajuaa.

- Toivo-pappa oli minun esikuvani. Ihailin valtavasti hänen ja Rauha-mummon suhdetta. Toivoin aina, että voisin itsekin saada samanlaisen parisuhteen. He rakastivat toisiaan loppuun asti ja olivat erottamattomat. Kun mummo kahdeksan vuotta sitten kuoli, pappa ikävöi mummoa niin paljon, että halusi itsekin kuolla. Hän oli varmasti onnellinen päästyään vihdoin mummon luo.

Opetti yrittäjäasennetta

Toivo Keskinen opetti kauppiaaksi ryhtyneelle pojanpojalleen oikeanlaista yrittäjäasennetta.

- Sen olen häneltä oppinut, että kauppiaan pitää olla nöyrä. Sitä hän korosti tuhansia kertoja. Kun kyläkauppa kasvoi ja tuli uusia laajennuksia, pappa ihmetteli ja tuumasi "kyllä tämä on maharotonta", ja toivotti Jumalan siunausta. Hän ei koskaan sanonut minulle pahaa sanaa, enkä kuullut hänen ikinä kiroilevan.

Toivo Keskinen joutui ottamaan vastuun sisaruksistaan ja äidistään 17-vuotiaana, kun hänen kulkukauppiasisänsä kuoli nuorena. Keskinen toimi kulkukauppiaana ja vuonna 1946 hän perusti ensimmäisen kiinteän kauppapaikkansa Tuuriin.

Viidennen polven kauppias Vesa Keskinen on kustantanut suuresti kunnioittamastaan isoisästään kirjan nimeltä Toivon taival, joka ilmestyi vuonna 2004. Kirjan kirjoitti Tom Lundberg.

Pirjo Latva-Mantila

Kovat konnat koviin vankiloihin
11.3.2013 5:40 - Jari Taari ,

Rikosseuraamuslaitoksessa pohditaan korkeimman riskitason vankien kokoamista pariin vankilaan Suomessa. Nyt monessa vankilassa on sekä lyhyitä että pitkiä tuomioita kärsiviä. Valvonta- ja vartiointi on järjestettävä riskivankien mukaan.

Keskittämisellä voitaisiin vähentää valvontaa ja vartijoita muista kuin kovien konnien vankiloista. Näin saataisiin säästöjä.

Rikosseuraamuslaitoksessa pohditaan myös pitkien kuntoutusohjelmien keskittämistä tiettyihin laitoksiin.

Molemmat uudistukset heikentäisivät nykyisin tärkeänä pidetyn kotipaikkaperiaatteen merkitystä. Nykyisin vangit pyritään sijoittamaan lähelle kotipaikkaa. Näin sukulaisilla ja tuttavilla on lyhyt matka vierailuille.

Vankien kotiuttamisesta vastaavat pelkäävät, että kovista vankiloista tulisi pelkkiä säilytyspaikkoja, joissa olisi niukasti tai ei ollenkaan kuntouttavaa toimintaa.

Jos muitakin vankeja sijoitettaisiin kauas kotoa, kotipaikkakunnan toimijoiden tuki vapautushetkellä voisi jäädä heikoksi, mikä lisäisi vapautuneen riskiä ajautua takaisin rikolliseen elämäntapaan.

Aiheesta lisää maanantain Etelä-Suomen Sanomissa.