MURHA.INFO

Jostain 60-luvun lehtijutusta luin, että Nissen sormus oli myös kadoksissa. Mikäs sen kohtalo oli? Muistelen Nissen nahkatakin palautetun Nisselle, olikohan veriryhmä analyysejä siitä tehty?

Sormus löytyi, NG oli antanut sen tyttöystävälleen (joka ei siis ollut rakas Irmeli). Takki oli NG:n puheiden mukaan niin pahoin vereentynyt, ettei edes päivien liotus vedessä sitä pelastanut. Sen aikaisilla menetelmillä siitä olisi saatu vain veriryhmät määritettyä, jos niitäkään eriteltyä. Seurueen jäsenet kuuluivat veriryhmään A ja NG ryhmään O.

Mariacka kirjoitti:Sormus löytyi, NG oli antanut sen tyttöystävälleen (joka ei siis ollut rakas Irmeli). Takki oli NG:n puheiden mukaan niin pahoin vereentynyt, ettei edes päivien liotus vedessä sitä pelastanut. Sen aikaisilla menetelmillä siitä olisi saatu vain veriryhmät määritettyä, jos niitäkään eriteltyä. Seurueen jäsenet kuuluivat veriryhmään A ja NG ryhmään O.

Lieneeköhän missään muualla ollut tuohon aikaan yhtä typeriä poliiseja? Luovuttivat kolmen murhan todistusaineiston pois. Ilmeisesti pelkäsivät, että surmaaja saattaa muuten paljastua

peltirumpu kirjoitti:

Mariacka kirjoitti:Sormus löytyi, NG oli antanut sen tyttöystävälleen (joka ei siis ollut rakas Irmeli). Takki oli NG:n puheiden mukaan niin pahoin vereentynyt, ettei edes päivien liotus vedessä sitä pelastanut. Sen aikaisilla menetelmillä siitä olisi saatu vain veriryhmät määritettyä, jos niitäkään eriteltyä. Seurueen jäsenet kuuluivat veriryhmään A ja NG ryhmään O.

Lieneeköhän missään muualla ollut tuohon aikaan yhtä typeriä poliiseja? Luovuttivat kolmen murhan todistusaineiston pois. Ilmeisesti pelkäsivät, että surmaaja saattaa muuten paljastua

Tuon ajan poliisien toimet tulivat kuitenkin veronmaksajille huomattavasti edullisemmaksi kuin nykyisten. Gustafsson sai huomattavat korvaukset väärin perustein suoritetusta pidätyksestä ja syytteestä, jonka oikeusistuin totesi aiheettomaksi.

Jukka kirjoitti:Tuon ajan poliisien toimet tulivat kuitenkin veronmaksajille huomattavasti edullisemmaksi kuin nykyisten. Gustafsson sai huomattavat korvaukset väärin perustein suoritetusta pidätyksestä ja syytteestä, jonka oikeusistuin totesi aiheettomaksi.

Väitteesi siitä, että 60-luvulla Bodom-surmia tutkineiden poliisien toimet olisivat tulleet edullisemmiksi kuin nykyisten, on typeryydessään taattua Jukkaa. Sattuu nimittäin olemaan niin, että ilman näiden "edullisten" poliisien töppäilyjä, olisi nuo surmat selvitetty jo aikoja sitten, eikä uusia tutkimuksia pidätyksineen olisi edes tarvittu.

Vitosen timpuri tekee kympin vahingon

peltirumpu kirjoitti:

Jukka kirjoitti:Tuon ajan poliisien toimet tulivat kuitenkin veronmaksajille huomattavasti edullisemmaksi kuin nykyisten. Gustafsson sai huomattavat korvaukset väärin perustein suoritetusta pidätyksestä ja syytteestä, jonka oikeusistuin totesi aiheettomaksi.

Väitteesi siitä, että 60-luvulla Bodom-surmia tutkineiden poliisien toimet olisivat tulleet edullisemmiksi kuin nykyisten, on typeryydessään taattua Jukkaa. Sattuu nimittäin olemaan niin, että ilman näiden "edullisten" poliisien töppäilyjä, olisi nuo surmat selvitetty jo aikoja sitten, eikä uusia tutkimuksia pidätyksineen olisi edes tarvittu.

Vitosen timpuri tekee kympin vahingon

Tyypillistä jälkiviisastelua. Oikeasti mitään todisteita ei ole siitä, että Bodomin rikos olisi ratkennut, jos aikalaispoliisit olisivat toimineet toisin. Selvittämättömiä murhia on vaikka kuinka paljon.

Jukka kirjoitti: Tuon ajan poliisien toimet tulivat kuitenkin veronmaksajille huomattavasti edullisemmaksi kuin nykyisten. Gustafsson sai huomattavat korvaukset väärin perustein suoritetusta pidätyksestä ja syytteestä, jonka oikeusistuin totesi aiheettomaksi.

Voisitko tehdä lukijoille sellaisen palveluksen, että perehtyisit edes hieman tosiasioihin, ettei meidän tarvitsisi jatkuvasti lukea tällaista soopaa? Voisit esim. ottaa selvää, millä perusteella NG sai korvaukset ja millä toimijalla on valtuudet rajoittaa kansalaisen vapautta siten, kuin NG:n vapautta rajoitettiin. Vihjeenä voin kertoa, ettei poliisilla ole Suomessa sellaisia valtuuksia.

Turha sinua lienee myöskään moittia siitä, että vihjailet jutun syyttäjän käyttäneen harkintavaltaansa väärin, koska luultavasti kuvittelet ihan oikeasti, että syytteen hylkääminen tarkoittaa samaa kuin syytteen toteaminen aiheettomaksi.

Jestapa jepulis, penikat sipuliks...

Mutta jutussa on oikeastan turha syyttää käräjiä jotka suostuivat nilsin vangitsemiseen.

Enemmän on on syytettävä poliisia joka "antoi ymmärtää muttei ymmärtänyt antaa".

Kalliksi ei homma tullut nilsille myönnettyjen korvausten takia vaan esim. oikeudenkäyntikulujen, joihin kuuluu myös nissen puolustuksen palkkion maksattaminen veroilla...

n

Tämäkin ketju on harhaunut sivupoluille. Silläkin uhalla, että asiaa on aiemmin käsitelty jossain muualla: olisiko mahdollista, että kadonneet tavarat olisivat olleet panoksina korttipelissä? Pelikortteja ei ole mainittu olleen mukana, mutta kortinpeluusta mainittiin EVK:ssa (osin fiktiota, tiedän). Mutta jos nämä kyseiset tavarat olivat jo valmiiksi kasattuna johonkin/unohdettuna teltan ulkopuolelle esim. seurueen humalatilan vuoksi, ne olisi ollut helppo ottaa mukaan ja hävittää ilman että tavaroita olisi pitänyt teltasta noukkia mukaansa. Ml. korttipakka.

Tyttöjen simmarit ja pyyhe pelipanoksena, hmm... ovat hieman kyseenalaiset jutut, varsinkin, kun kadonneet simmarit taisivat olla Tuulikin joltain kaverilataan lainaamat.

Mutta mennäkseni tuohon sormuksen, joka ensin löytyi sieltä kadonneitten tavaroitten listalta, niin kuka oli se tyttö, joka sitten ilmoitti sormuksen olevankin hänellä, sillä tuollainen kivisormus, joka Gussella on sormessaan rippikuvassaan, oli siihen aikaan varsin kallis, kun sormuksen runko oli kuulema kultaakin?

Kivestä en tiiä, liekö turmaliini?

Milloin tämä sormuksen ihmeellinen löytö tapahtui ja kuka oli ilmoittanut sormuksen kadonneitten tavaroiden listaan, ettei vaan Helga, joka ei tiennyt Gussen naisjutuista näemmä sitten mitään, jos sormuskin on joskus neitokaiselle annettu?

Ettei olisi ollut ihan kihlaksi asti?

Ennen vanhaan oli tapana suhteen peruuntuessa, antaa kaikki hiemankin arvokkaampi tavara takaisin, sen alkuperäiselle omistajalle, joten miksi Gusse ei ollut saanut sormustaan, jos se suhde olisi ollut loppu?

Siis kuka oli tämä mystinen entinen tyttöystävä?

pasi kirjoitti: ....l koska luultavasti kuvittelet ihan oikeasti, että syytteen hylkääminen tarkoittaa samaa kuin syytteen toteaminen aiheettomaksi.

Mitäs näillä tarkaanottaen olisi eroa. Eikö yksimielisesti hylätty syyte lopulta ollut aiheeton. Näin ollen oikeuskin joutui loppuyhteenvedossaan toteamaan, ettei syytteelle ollut aihetta(näyttöä, perusteita jne).

konsta kirjoitti:

pasi kirjoitti: ....l koska luultavasti kuvittelet ihan oikeasti, että syytteen hylkääminen tarkoittaa samaa kuin syytteen toteaminen aiheettomaksi.

Mitäs näillä tarkaanottaen olisi eroa. Eikö yksimielisesti hylätty syyte lopulta ollut aiheeton. Näin ollen oikeuskin joutui loppuyhteenvedossaan toteamaan, ettei syytteelle ollut aihetta(näyttöä, perusteita jne).

Tuntuvat olevan kovin vaikeita asioita nämä esitutkintakynnykset, syytekynnykset ja tuomitsemiskynnykset. Syytteen toteaminen aiheettomaksi tarkoittaisi suunnilleen sitä, että oikeus toteaisi syyttäjän nostaneen syytteen, vaikkei syytekynnys ole ylittynyt, eli perusteita syytteen nostamiseen ei ole ollut. Syyttäjä olisi siis käyttänyt harkintavaltaansa väärin.

Syytteen hylkääminen taas on sitä, ettei tuomitsemiskynnys ole ylittynyt. Joku saattaa tietää, että mainitut kynnykset ovat eri korkuisia. Poliisin on aloitettava esitutkinta, jos on syytä epäillä rikosta. Syyttäjän on nostettava syyte, jos syyllisyyden tueksi on todennäköisiä syitä. Oikeus taas tuomitsee rikoksesta, jos syyttömyysolettama murtuu.

Missä kohdassa tuomiota oikeus toteaa, ettei syytteelle ollut perusteita? Vastaukseksi ei kelpaa kohta, jossa oikeus toteaa, ettei tuomitsemiselle ollut perusteita.

pasi kirjoitti:

konsta kirjoitti:

pasi kirjoitti: ....l koska luultavasti kuvittelet ihan oikeasti, että syytteen hylkääminen tarkoittaa samaa kuin syytteen toteaminen aiheettomaksi.

Mitäs näillä tarkaanottaen olisi eroa. Eikö yksimielisesti hylätty syyte lopulta ollut aiheeton. Näin ollen oikeuskin joutui loppuyhteenvedossaan toteamaan, ettei syytteelle ollut aihetta(näyttöä, perusteita jne).

Tuntuvat olevan kovin vaikeita asioita nämä esitutkintakynnykset, syytekynnykset ja tuomitsemiskynnykset. Syytteen toteaminen aiheettomaksi tarkoittaisi suunnilleen sitä, että oikeus toteaisi syyttäjän nostaneen syytteen, vaikkei syytekynnys ole ylittynyt, eli perusteita syytteen nostamiseen ei ole ollut. Syyttäjä olisi siis käyttänyt harkintavaltaansa väärin.

Syytteen hylkääminen taas on sitä, ettei tuomitsemiskynnys ole ylittynyt. Joku saattaa tietää, että mainitut kynnykset ovat eri korkuisia. Poliisin on aloitettava esitutkinta, jos on syytä epäillä rikosta. Syyttäjän on nostettava syyte, jos syyllisyyden tueksi on todennäköisiä syitä. Oikeus taas tuomitsee rikoksesta, jos syyttömyysolettama murtuu.

Missä kohdassa tuomiota oikeus toteaa, ettei syytteelle ollut perusteita? Vastaukseksi ei kelpaa kohta, jossa oikeus toteaa, ettei tuomitsemiselle ollut perusteita.

Näyttökynnys ei riittänyt ja sillä sipuli.
Tuolla Espoossa meren rannalla asustelee mieshenkilö, joka on
kertonut uudelle tutulleni jo kauan kauan sitten, että Bodomin tekijä on elossa ja asuu myös Espoossa, oli tavannut tämän "tekijän" kapakassa.
Henkilö jolle oli kerrottu ei ilmeisesti koskaan kertonut asiasta poliisille.

Merivuokko kirjoitti:

Näyttökynnys ei riittänyt ja sillä sipuli.
Tuolla Espoossa meren rannalla asustelee mieshenkilö, joka on
kertonut uudelle tutulleni jo kauan kauan sitten, että Bodomin tekijä on elossa ja asuu myös Espoossa, oli tavannut tämän "tekijän" kapakassa.
Henkilö jolle oli kerrottu ei ilmeisesti koskaan kertonut asiasta poliisille.

Aavan meren tällä puolen on asustellut hyvän tovin erään mieshenkilön anopin serkun näköinen naishenkilö, joka on kertonut sisämaassa asustelevalle eräällä entiselle tutulleni, nykyiselle ystävälleni kauan, todella kauan sitten, että tekijä on ollut joskus elossa ja suorastaan elänyt eräässä kapakassa Espoossa.

Henkilö, jolle oli kerrottu, että tätä ei ollut kerrottu kenellekään, ei ainakaan poliisille ei ole kertonut tästä kenellekään, koska ei ole kuullut tästä koskaan ennen.
Paitsi nyt. Huoks.

No Sariola, konsta, tai Matloc, onko teillä tietoa Gussen salaperäisestä tyttöystävästä, jolle Gusse oli sen arvokkaan kultasormuksen antanut?

En ole löytänyt hänen nimeään missään vaiheessa ja hänestä on oltu hiljaa, kuin kusi sukassa.

Kyllä teillä varmaan henkilön nimi tiedossa on, miksi siis siitä vaietaan?

Täytynee kääntyä ystäväni papillonin puoleen ja kysyä vanhaan malliin, onks tietoo?