https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/7d94 ... 3b058b072f
”Annetaan vähän moukkua” – kauppakeskuksen vartija kertoo työssä rehottavasta rasismista ja väkivallasta
Iltalehden haastattelema vartija kertoo, että alalla on paljon väkivallan ihannointia ja salailua. Hän aikoo jättää alan.
Turvallisuusalan ongelmat eivät rajoitu vain juna-asemien läheisyyteen.
Iltalehden haastattelussa vartija kertoo, että toisinaan kamerat suunnataan muualle väkivaltaa sisältävissä tilanteissa.
Toisinaan kohdehenkilöitä provosoidaan tahallisesti, väittää haastateltava.
Provosointia, väkivallan ihailua, rasismia, liiallista voimankäyttöä ja asioiden salailua. Näitä epäkohtia turvallisuusala vilisee, kertoo Iltalehden haastattelema vartija.
– Sanotaanko näin, että kyllä tämä ala on minun osaltani nähty. Työkokemukseni avasi silmiäni, vartija kertoo.
– Kun ryhdyin vartijaksi, kuulin tarinoita työstä. Ajattelin, että meno on ollut tätä viimeksi 80-luvulla ja nykyään oltaisiin asiallisempia, eikä enää vedetä asiakkaita turpaan. Mutta kyllä nämä asiat vaan ovat yhä arkipäivää.
Turvallisuusala on noussut otsikoihin pääkaupunkiseudun järjestysvalvojien pahoinpitelyvyyhdin myötä.
Avarn Securityn kuutta järjestyksenvalvojaa epäillään useista väkivaltarikoksista ja heistä viisi on nyt vangittu. Rikokset ovat tapahtuneet Helsingin, Espoon ja Vantaan pääradan lähettyvillä.
Ongelmia on alalla laajemminkin. Tämä käy ilmi Iltalehden haastatteleman vartijan kokemuksista. Hän ei ole Avarn Securityn vartija, mutta työskentelee myös pääkaupunkiseudulla.
Totuus työstä
Haastateltava on pääsääntöisesti kauppakeskuksissa töissä vartijana ja kohtaa työssään samanlaisia ongelmia mitä Avarn Securityn työntekijöiden toiminnasta on uutisoitu.
Iltalehti ei kerro haastateltavan nimeä aiheen arkaluontoisuuden takia. Iltalehti on nähnyt hänen työsopimuksensa ja vartijakorttinsa.
Haastateltava aloitti työnsä tapahtuma-alalla järjestyksenvalvojana. Muutama vuosi sitten hän siirtyi töihin kauppakeskuksiin Helsinkiin.
– Tapahtumaturvallisuudessa ei kokemukseni mukaan ollut oikeastaan ollut mitään epäkohtia, vartija kertoo.
– Mutta kun aloitin PRJV-puolella, sain jo ensimmäisestä koulutusvuorosta kuvan, että tämä on paljon rajumpaa hommaa mitä olin kuvitellut. Ei sen takia, että tilanteet olivat vaativampia, vaan alan ilmapiiri löi aika pahasti vasten kasvoja.
PRJV tarkoittaa poliisin ja rajavartijalaitoksen avuksi asetettua järjestyksenvalvojaa.
Haastateltava kertoo heti huomanneensa alalla valtavan määrän rasismia, tahallista tilanteiden provosoimista ja ”hommien hoitamista rajulla kädellä”.
”Annetaan vähän moukkua”
Haastateltavan mukaan henkilöiden provosointi vartijoiden tai järjestyksenvalvojien taholta on yleistä. Toisinaan toimenpiteitä haetaan tarkoituksella ja tämä voi johtaa siihen, että ne eskaloituvat tarpeettomiksi voimankäyttötilanteiksi.
Haastateltava mainitsee, että kameroiden käyttökoulutuksessa hänelle ohjeistettiin, ettei kauko-ohjattavilla kameroilla saa zoomata liian lähelle. Näin ei näy niin selvästi, jos "annetaan vähän moukkua", eli pahoinpidellään henkilöä.
– Jotkut kutsuvat sitä ”moukuttamiseksi”. Se ei ole niin yleistä keskustassa kuin vähän sivummassa Itä-Helsingissä, jossa ei välttämättä ole niin paljon ihmisiä ympärillä katsomassa, vartija kertoo.
Toinen esille tullut termi on ”hissittäminen”. Termistä uutisoi Ilta-Sanomat. Artikkelissa kaksi entistä järjestyksenvalvojaa kertoo, että ”hissittämisellä” viitataan toimintaan, jossa kiinniotettuja rangaistaan juna-asemilla kameroilta piilossa.
Yhteistä näissä termeissä on se, että kamerat eivät kuvaa mahdollisia tilanteita, joissa vartija käyttää väkivaltaa henkilöä kohtaan.
Haastateltavan mukaan kameroita saatetaan käyttää myös työhön liittymättömiin asioihin, joita ei saisi tallentaa. Esimerkiksi julkisissa paikoissa seksiä harrastavia saatetaan kuvata, videot säilytetään ja mahdollisesti levitetään eteenpäin.
– Myös omista voimankäyttötilanteista otetaan tallenteita ja jaetaan eteenpäin, vartija kertoo.
Avointa rasismia
Vartijan mukaan rasismi on alalla hyvin yleistä. Vartija kertoo, että esimerkiksi n-sanaa käyttö on arkipäivää ja vähemmistöön kuuluvia otetaan silmätikuiksi. Ruskeita ja tummia ihmisiä seurataan enemmän kuin valkoista valtaväestöä.
– Jos esimerkiksi menemme puhuttamaan jotain henkilöä, jota epäillään varkaudesta, hänelle sanotaan suoraan, että hänet pysäytettiin ihonvärinsä takia, vartija kertoo.
– Rima, missä puututaan asioihin, on paljon matalampi vähemmistöjen kohdalla.
Vartija on tehnyt vuoroja myös myymälävartioinnin puolella. Siellä erityisesti romaneita pidetään muita enemmän silmällä.
– Jopa myymälöiden eli toimeksiantajien turvallisuuspäälliköiltä voi tulla määräys siitä, että romanien perässään täytyy kävellä ja muut asiat täytyy silloin unohtaa.
Iltalehti on myös uutisoinut vartijakoulutukseen liittyvistä ongelmista. Myös haastateltu vartija toteaa sen, ettei vartijakortin lupaa uusittaessa aina tarkasteta vartijan rikostaustaa.
– Tunnen alalta henkilöitä, joilla on jonkinnäköinen rikosoikeudellinen prosessi käynnissä työn ulkopuolella siviilielämässä tapahtuneista tilanteista, vartija kertoo.
”Väkivaltaa ihannoidaan”
Vartija kertoo, että kohdehenkilöiden pahoinpiteleminen on töissä "normaali" puheenaihe.
– Väkivaltaa ihannoidaan. Kollegat saattavat ylpeillä sillä, ketä he vetivät kunnolla turpaan. Itse siinä tilanteessa sitten yrittää kyynelten läpi nauraa tilanteelle, vartija miettii.
Vartijan mukaan alalla on yleinen periaate se, ettei kaverista lauleta. Siksi esihenkilöille on liki mahdotonta kertoa työssä tapahtuvista tilanteista.
– Mihin näistä raportoisi, kun se kanava puuttuu täysin? vartija sanoo.
Vartijan mukaan johto sulkee silmät alan epäkohdista eikä niihin puututa tarpeeksi.
– Johdossa ei ketään kiinnosta jos sanot, että tuo käytti tarpeetonta väkivaltaa. Ei siellä puututa asioihin.
Lisäksi vartijan mukaan medialle puhuvat turvallisuusalan ammattilaiset saavat osakseen kollegoilta halveksuntaa ja heille nauretaan.
Vartija kertoo vaihtavansa alaa eikä usko, että palaa enää vartijaksi.