Lähetetty: Ke Marras 05, 2008 5:43 am
Huomasin, että jotkut on kovasti sekarotuisia vastaan. Mitäköhän näille sekarotuisille sitten pitäisi tehdä, lopettaa kaikki? (Sekarotuisia koiria on enemmän, kuin rotukoiria Suomessa) Itselläni on tällainen rakkauspentu, eli naapurin uros oli päässyt karkuun ja laittoi rotukoiran paksuksi. Eläinlääkäri suositteli, että antaa pentujen tulla. Keskeytystä ei koiralle kannata helpolla lähteä tekemään. Nyt rakkauden hedelmä on jo 10kk ja on uskomattoman hyväluontoinen ja peloton. Kokoa löytyy yli 70cm ja kohta 50kg puntari näyttää. Kaikki rodut, mitä koirastani löytyy on voimakasluontoisia. En halua sekoitusta tuoda tässä julki, koska on sen verran erikoinen, että monet voisi meidät siitä tunnistaa. (Voin kyllä yksityisesti kertoa ja laittaa kuvia, jos vain osaan..)
Kävimme pentukurssinkin ja koirani oli siellä ainoa sekarotuinen, mikä on minusta hämmästyttävää, koska sekarotuisia on kuitenkin eniten.
Ja miksi otin sekarotuisen? Kävin tutustumassa pentuihin ja vanhempiin. Siinä vaan oli kaikki kohdallaan, mixed oli oikea, kaikkien pentujen rohkeus ja valppaus. Emä ja uros on hyväluontoisia, "kasvattaja" tiesi ja osasi asiansa ja se "tärkein", erikoisen viehättävä ulkonäkö!
Koirat on yksilöitä niin kuin ihmisetkin. Samalla tavalla, jotkut on sanomassa että Venäläiset on sellaisia ja Suomalaiset taas tällaisia, vaikka kaikki me ollaan vähän erinlaisia. Tiettyjä samoja piirteitä kyllä voi löytyä..
Tiettyjen rotujen ns. hyökkäävyys saadan oikealla koulutuksella aisoihin ja kaikki esim. bitbullitkaan ei ole synnynnäisesti hyökkääviä, vaikka ne on jalostettu tätä varten. (Härkien päälle käymään, siitä juontuu nimi).
Kerran ollessani golffaamassa ja tauolla ollessani työntekijän bitbull otti mun golfpallon suuhun. Omistaja sano, että laita vaan käsi alle ja sano kiitos. Tein työtä käskettyä ja sanoin kiitos, koira katsoi anovasti, sanoin tiukemmin kiitos ja koira pudotti pallon käteeni. Teki mieli antaa takas, kun noin kiltisti totteli vierasta ihmistä
Kävimme pentukurssinkin ja koirani oli siellä ainoa sekarotuinen, mikä on minusta hämmästyttävää, koska sekarotuisia on kuitenkin eniten.
Ja miksi otin sekarotuisen? Kävin tutustumassa pentuihin ja vanhempiin. Siinä vaan oli kaikki kohdallaan, mixed oli oikea, kaikkien pentujen rohkeus ja valppaus. Emä ja uros on hyväluontoisia, "kasvattaja" tiesi ja osasi asiansa ja se "tärkein", erikoisen viehättävä ulkonäkö!
Koirat on yksilöitä niin kuin ihmisetkin. Samalla tavalla, jotkut on sanomassa että Venäläiset on sellaisia ja Suomalaiset taas tällaisia, vaikka kaikki me ollaan vähän erinlaisia. Tiettyjä samoja piirteitä kyllä voi löytyä..
Tiettyjen rotujen ns. hyökkäävyys saadan oikealla koulutuksella aisoihin ja kaikki esim. bitbullitkaan ei ole synnynnäisesti hyökkääviä, vaikka ne on jalostettu tätä varten. (Härkien päälle käymään, siitä juontuu nimi).
Kerran ollessani golffaamassa ja tauolla ollessani työntekijän bitbull otti mun golfpallon suuhun. Omistaja sano, että laita vaan käsi alle ja sano kiitos. Tein työtä käskettyä ja sanoin kiitos, koira katsoi anovasti, sanoin tiukemmin kiitos ja koira pudotti pallon käteeni. Teki mieli antaa takas, kun noin kiltisti totteli vierasta ihmistä