Kuka on mielestäsi Bodomin surmien takana?

[Sariola]

Lisätään vielä, että Tenovuo on omassa arviossaan arvioinut, että NG on ollut aamulla 5.6.1960 siellä teltan päällä maatessaan todennäköisesti tajuton jonkin aikaa.

Lintupojat eivät mainitse tummahousuisen miehen jalkojen liikkuneen lainkaan. Tämän makoilijan sekottaminen Seppo Boismaniin ei ole mahdollista, sillä SB makasi juuri päinvastoin kuin NG, ja makoilijan suunta on kyllä varmasti tarkoin selvitetty oikeudessa ja SB on suljettu pois. Siihen viittaa sekin, että puolustus tarjosi siihen jalkojen omistajaksi Björklundia, joka kyllä makasi lähes saman suuntaisesti kuin Gustafsson, mutta tämän itäpuolella, siis vielä enemmän pimennossa lintupoikien näkökulmasta, se on moottoripyörän ja koivun takana.

Jos makaaja olisi ollut Björklund, olisi hänellä ollut vielä housut jalassaan ja ne housut olivat vaalean vihreät, ei tummat. Tuota syyttäjän esitystä makoilijaksi ei uskonut oikeudessa Erkkikään, vaan oikeus piti todennäköisenä, että tuon tummahousuisen jalat olivat nimenomaan Gustafssonin. Se oli hyvin todennäköinen vaihtoehto. Jos näin oli, on tuo rantaan kätkeytyjä ehkä koko ongelman ratkaisu. Kunhan se tiedettäisiin. Mutta tuolla vaaleahkolla, keskikokoisella miehellä tuskin on haluja ilmoittautua erinäisistä syistä.



Palataanpa vielä tuohon Tenovuon "diagnoosiin" : keskivaikea aivovamma

NG:n mukaan muistiaukko on ollut noin 4 vrk. Se on yli tunnin mutta alle viikon. Siitä voi arvella, että tajuttomuus on myös kestänyt keskivaikeaan aivovammaan viittaavan määrän, eli yli puoli tuntia, voidaan arvioida tunnin pari. Tällaiset luvut viittaisivat nimenomaan "keskivaikeaan aivovammaan". Täällä monet puhuvat "vakavasta aivoruhjeesta". Luokitus ei tunne sellaista. Olisiko sitten myös "vähemmän vakava aivoruhje" jos mennään samalla linjalla. Ja vielä "lievähkö aivoruhje". Kannattaa pysytellä aivovammaliiton luokituksessa.
Alkuperäinen hoitanut lääkäri on ilmeiseti jo kuollut. Hän on tutkinut potilasta henkilökohtaisesti ja tehnyt diagnoosin "aivoruhje" sen tarkemmin määrittelemättä. Se vaikuttaa aivan oikealta. Nämä 2000-luvun snobbailijat voivat esittää mitä tahansa, mutta tuo alkuperäinen diagnoosi on voimassa ja se diagnoosi on hyvä.

[awa]

Palataanpa vielä tuohon Tenovuon "diagnoosiin" : keskivaikea aivovamma

NG:n mukaan muistiaukko on ollut noin 4 vrk. Se on yli tunnin mutta alle viikon. Siitä voi arvella, että tajuttomuus on myös kestänyt keskivaikeaan aivovammaan viittaavan määrän, eli yli puoli tuntia, voidaan arvioida tunnin pari. Tällaiset luvut viittaisivat nimenomaan "keskivaikeaan aivovammaan".

Eli umpijuovuksissa kaverinsa tappanut ja tämän jälkeen sammunut tyyppi - joka kertoo, että ei muista mitään tapahtumista, oli nääs tajuton, eikä itseasiassa muista kolmesta seuraavastakaan päivästä yhtään mitään, on aivovammainen.

Tämä murhamies on Tenovuon "diagnoosin" mukaan saanut keskivaikean aivovamman - yli tunnin kestänyt tajuttomuus ja alle viikon kestänyt muistiaukko. Tällaiset luvut Tenovuon mukaan viittaisivat nimenomaan "keskivaikeaan aivovammaan".

No, voihan sitä noinkin väittää. En nyt tiedä kuinka totta se on, mutta siihen oireet Tenovuon mukaan viittavat. Eikä keskivaikean aivovamman saanut ketään pysty tappamaan. Eihän?

Helppoa tämä "diagnoosien" teko? Voisihan tuon äijän todistella vielä eläkkeelle, kuten Rikostarinoita Suomesta -ohjelmasarjan jaksossa: Aivovauriojuttu, oli lähellä tapahtua. No, siinä ei ollut kysymys murhaajasta, huijarista muuten vaan.

- hymm -

[awa]

*Myös tuona kolmantena päivänä, eli 7.6.1960 aamulla vanhemmat vierailivat sairaalassa potilaan luona. Tapahtumassa NG yritti sanoa jotakin, mutta menetti tajuntansa. Vierailu loppui siihen.

Tarkemmin kerrottuna, tuo meni kylläkin niin, että keskustelun mennessä murhaillan tapahtumiin, Gustafsson menetti jälleen tajuntansa. Näin muistelen tuon menneen. Äiti tosin tiedotti tuolloin senkin, että poika seuraili toisella silmällään tarkkaavaisesti mitä ympärillä tapahtui (toisen silmän ollessa umpeen muurautunut). Näinhän sitä stuprot tilassa?!

- hymm -

[Misri]

*Misri ilmeisesti olettaa, että " kun vanhemmat olivat poistuneet, NG virnuillen lähti tupakalle tupakkahuoneeseen ja vihelteli mennessään, "niin kauan minä tramppaan tämän kylän raittia kuin kenkäni pohjat kestää, raakastelen ketä minä tahdon ja ämmät ei voi estää ..." . Sairaalan henkilökunta seusi tilannetta huvittuneena."

Oletusarviosi ei nyt osunut aivan kohdalleen. Tuskin se NG-sentään noin vanhanaikaisella kansanlaulu rallatuksella, olisi henkilökuntaa viihdyttänyt. Ei kyllä se NG-olisi vetäissyt jonkun senaikaisen idolin, vaikkapa Paul Ankan tai Elviksen biisin.

Joo en usko, että tuon ''kävely'' - päivämäärään puuttuminen Hirvensalon asiantuntija lausunnosta, oli mitenkään tarkoitushakuista. Kyllä yhä tulkitsen tuon ''nopeasti''-sanan, sopivan paremmin siihen kolmeen päivään, kuin viiteen-kuuteen päivään.

[Hessu52]

Kyllähän sairaalan hoitava lääkäri taisi olla amanuenssi Hassinen, joka otti Gustafssonnin vastaan ja antoi hänelle ensiavun.

Toisin sanoen paikkaili Gustafssonnia siten, että suurin aika, puoli tuntia kestäneessä hoidossa meni siihen, kun Hassinen mietti miten paikkaisi Gustafssonnin poskihaavan niin, ettei siihen jäisi rumentavaa arpea ja hyvin tikkasikin.

Eli vaikean aivovamman saanut henkilö vietiin oitis tikattavaksi, joka kesti kaikkinensa puoli tuntia, ja siinäkin suunnittelut mukana.

Olisi luullut, että sairaalaan tuotaessa Gusse olisi oitis pantu viimeistään siinä vaiheessa letkuihin ja teho-osastolle tarkkailtavaksi, mutta vielä mitä, pelkät tikit ainoastaan lärviin, eikä mihinkään silmäkulman puukonhaavoihin, kuten ei päässä oleviin reikiinkään.

No eihän noita vammoja edes oikeasti ole ollutkaan muualla, kuin Gussen ja Sariolan mielikuvissa!

Hassinen oli oikeudessa todistamassa, eikä hän ainakaan pitänyt Gustafssonnia muuna kuin kiusallisena turpiinsa saaneena potilaana, jonka takia ilmeisesti hänen iltansa meni piloille ylitöihin joutumisen takia.

No puoli tuntia sinne tai tänne ei kait nuorelle miehelle suurikaan riesa ole ollut, kuten ei tuo potilaskaan.

Nuo pari viimeistä mietettä ovat ihan kuvittelua, mutta hoitotoimenpiteet voitte tarkistaa oikeudenkäyntipöytäkirjoista.

Ei siis mitään viitettä siinä vaiheessa aivovanmmaan vaan mahdollinen aivruhje arvio taisi tulla hieman myöhemmin, eikä sekään kuin ehdollisena, Sariolan liiotteluihin ei kannata uskoa!

[Sariola]

.....

Joo en usko, että tuon ''kävely'' - päivämäärään puuttuminen Hirvensalon asiantuntija lausunnosta, oli mitenkään tarkoitushakuista. Kyllä yhä tulkitsen tuon ''nopeasti''-sanan, sopivan paremmin siihen kolmeen päivään, kuin viiteen-kuuteen päivään.

Nyt Misri unohtaa, että kolmantena päivänä vanhemmat pääsivät lääkärin valvovan silmän alla potilaan vuoteen ääreen. Yrittäessään sanoa jotakin, NG kuitenkin menetti tajuntansa.

Kun on noinkin heikko vielä kolmantena päivänä, voidaan vetää johtopäätös, että ainakaan kolmantena päivänä potilas ei vielä kävellyt. Se on erittäin todennäköistä. Misri lienee samaa mieltä?!

Kyllä tuo esittämäni laulukin mielestäni sopii ...
Eihän tietysti potilas käytännössä lähtenyt mihinkään. Hoitaja saattoi antaa sopivaa lääkettä, jotta potilas voi nukkua pois väsymyksensä. Voidaan pitää melko varmana, että hän ei kävellyt sinä päivänä sairaalan käytävillä. ...

[Hessu52]

Olkoon laulanut vaikka Jänis istui maassa torkkuen ja vieläpä marssin tahtii, se ei muuta miksikään sitä, että Gusse "vaipui tajuttomuuteen", kun häneltä alettiin udella murhatapahtumista!

Tässä ollaan ainoastaan sanomalehtikirjoitteleun varassa ja lehdille tiedoituksen hoiti Helga äiti, joten mikä noiden todistusarvo sitten on, niin pohtikoon sitö kukin mielessään, kun muistetaan se sanonta pentujaan suojelevasta emosta!

Ja kyllä se Gussekin jo "kolmantena päivänä otti vuoteensa ja kävi", ainakin kusella!

[Misri]

Nyt Misri unohtaa, että kolmantena päivänä vanhemmat pääsivät lääkärin valvovan silmän alla potilaan vuoteen ääreen. Yrittäessään sanoa jotakin, NG kuitenkin menetti tajuntansa.

Nyt on kyllä niin , että Misri on ottanut huomioon kaikki eri vaihtoehdot unohtamatta mitään. Muistaakseni?

Muistelen, että tämä ''vt-lehdistöpäällikkö'' - Äippä-mamma, Kertoi myöhemmin innokkaille toimittajille, että rakas poikakulta oli katsellut, sillä paremmalla silmällä jo kiinnostuneena ympärilleen. Vasta kun puhe kääntyi murhapäivän tapahtumiin. Silmä oli pyörähtänyt ympäri. Tietenkin vastuullinen lääkäri, vanhempien läsnäollessa, puuttui asiaan ja keskeytti vierailun.

[Sariola]

Nyt Misri unohtaa, että kolmantena päivänä vanhemmat pääsivät lääkärin valvovan silmän alla potilaan vuoteen ääreen. Yrittäessään sanoa jotakin, NG kuitenkin menetti tajuntansa.

Nyt on kyllä niin , että Misri on ottanut huomioon kaikki eri vaihtoehdot unohtamatta mitään. Muistaakseni?

Muistelen, että tämä ''vt-lehdistöpäällikkö'' - Äippä-mamma, Kertoi myöhemmin innokkaille toimittajille, että rakas poikakulta oli katsellut, sillä paremmalla silmällä jo kiinnostuneena ympärilleen. Vasta kun puhe kääntyi murhapäivän tapahtumiin. Silmä oli pyörähtänyt ympäri. Tietenkin vastuullinen lääkäri, vanhempien läsnäollessa, puuttui asiaan ja keskeytti vierailun.

Minusta tuo näyttää siltä, että Misri myöntää asian olevan juuri niin kuin kerroin! Hyvä! Tuohan oli hyvä yksityiskohtien kuvaus, ja ilmaisee, että Misri tuntee tämän asian. ...

[Misri]

Minusta tuo näyttää siltä, että Misri myöntää asian olevan juuri niin kuin kerroin! Hyvä! Tuohan oli hyvä yksityiskohtien kuvaus, ja ilmaisee, että Misri tuntee tämän asian. ...

No eipä nuolaista ennen kuin tipahtaa. Eikö? Se ollut Tenovuo joka sanoi, että tajutonta voi myös näytellä?

[Hessu52]

Ja sinun vastaamattomuutesi asiallisiin kysymyksiini kertoo paljon, niin jutusta, kuin sinustakin sariola.

Taidat myöntää, ettei Gusse olisi ilman liikkumistaan niemellä, olisi missään nimessä sellaisella helteellä ja krapuloissaan voinut selvitä hengissä niemeltä, vaarallinen aivoruhje kallonsa sisällä, joka kylläkin sitten ihmeparantui täysin arvettomaksi, kuten myös ne lukuisat puukohaavat Gussen päässäkin, etenkin se silmäkulmasta sisään mennyt ja millin silmämunan ohittanut isku!

Huh huh, mitä vammoja, kyllä siinä on ollut koko Töölön sairaalan teho-osasto sillä hetkellä sekaisin, kun Gusse on tuotu sairaalaan!

Ai, ei ollut vai, ai että amanuenssi tason kaveri sai vakavan aivovammapotilaan tutkittavakseen ja paikattavakseen.

Että paikkauksiin meni peräti puoli tuntia, ennen kuin siirrettiin normaalille osastolle!

Eikö Sariola olisi paras myöntää se tosiasia, että kyllä Gusse on liikkunut siellä niemessä ja kaikki muu on fuulaa!

Mitään kello "kuuden miestä" ei ole ollut ainoastaan "keskiniemen kulkija" jos häntäkään, sillä kukaan ei pysty näyttämään toteen sitä, että hän olisi tullut murhaniemestä!

[Oulunmies]

Tuo mainittu NG:n tajunnan menetys kun jutustelu kääntyi murhaillan tapahtumiin tuskin liittyy hänen saamaansa aivovammaan mitenkään. Ei esim. aivotärähdyksessä tai -ruhjeessa tajunnantaso tuolla lailla "vaeltele" alentuneesta tajunnantasosta (tuota käsitettä tulisi käyttää eikä jotain kivikautista stupor tilaa. huom!) tajuttomuuteen ja takaisin. Lähinnä tulee mieleen, että tuollaista tajuttomuutta tuossa tilanteessa voisi aiheuttaa psyykkiset syyt tai näytteleminen.

Sariolalle vielä. NG:n aivovamma sopii GCS pisteiden ja muistiaukon pituuden perusteella keskivaikeaksi aivovammaksi. Kuitenkin noin korkeat GCS pisteet ja n. 4 - 5 vrk:n pituinen muistiaukko yhdessä on melko harvinainen yhdistelmä. Eri tutkimuksissa noita on saatu lähteestä riippuen n. 7-14 %. Lisäksi näillä potilailla on ollut keskimäärin enemmän muutoksia aivohemisfäärien alueella.

Syyttäjän todistaja lääkärit olivat mielestäni hyvinkin oikeassa kun totesivat mm., että muistikuvia olisi voinut kuvitella palautuvan mieleen myöhemmin. Samoin ko. lääkärit sanoivat kokemuksensa perusteella, että NG:n kaltainen vammojen ja muistiaukon yhdistelmä on epätodennäköinen. Myös nopea toipuminen käveleväksi oli heidän mielestään merkki "ei merkittävästä aivoruhjeesta" Sitä se on tilastojenkin valossa. Siis yhdessä ja erikseen, jos toipuminen olisi ollut hitaampaa niin silloin kaikki olisi ollut uskottavampaa.

[awa]

Leukakirurgian erikoislääkäri Risto Kontio toteaa yhteenvetona Nils Gustafssonin kasvojen ja kaulan alueen vammoista:

”Potilas joutunut 5.6.1960 ulkoisen väkivallan kohteeksi. Väkivallan seurauksena potilaalle oli syntynyt alaleuan kaksoismurtuma, jossa toisessa murtumalinjassa on noin 5 mm:n siirtymä. Lisäksi väkivallasta oli syntynyt vasemman poskiluun hyväasentoinen murtuma. Kasvojen pehmytkudoksiin oli tullut ainakin kaksi erillistä ruhjetta, toinen vasemmalle huulikulman alueelle ja toinen vasemman posken iholle. Suun sisällä oli 5.6.1960 todettu yhden hampaan kruunumurtuma, pehmytkudosvammoja ei murtumalinjoja lukuun ottamatta todettu. 6.4.2004 tehty tutkimus tukee näitä diagnooseja. Muita vammoja ei myöskään 6.4.2004 tutkimuksessa voitu varmistaa. Kyseiset vammat eivät ole potilaalle hengenvaarallisia. Tämän tyyppiset vammat ovat matalaenergisen väkivallan seurausta, kohdistuneet iskut tai töytäisyt kasvojen alueelle ovat olleet tylpän esineen aiheuttamia. Kysymykseen tulee mahdollisesti potku tai nyrkinisku tai esimerkiksi putoaminen matalalta tasolta noin 1 – 2 metrin korkeudelta. Jos kysymyksessä on nyrkinisku tai potku, on tarvittu ainakin kaksi erillistä iskua. Verenhukka tämäntyyppisen vamman perusteella on vähäinen. Kasvojen vammat ovat vain vähäisessä määrin haitanneet potilaan liikkumista paikasta toiseen.”

Ko. leukaluuvammojen yleisyydestä erikoislääkäri Kontio toteaa, että vuositasolla Töölön sairaalassa hoidetaan 400 – 500 kasvoluumurtumaa. Noin 80 % potilaista on miehiä. Potilaiden keski-ikä on 20 – 30 vuotta. Viimeisimmän tieteellisen tutkimuksen perusteella vuodelta 1997, noin 46 % kaikista kasvoluumurtumista syntyy pahoinpitelyn perusteella. Noin puolet kaikista pahoinpitelyvammoista tapahtuu käyttäen nyrkkiä. Noin 20 % pahoinpitelyvammoista syntyy potkusta kasvojen alueelle. Suurin osa vammamekanismeista on matalaenergisiä. Matalaenergiset vammat eivät aiheuta potilaalle tajuttomuutta.

Yhteenvetona Risto Kontio toteaa: ”Nils Vilhelm Gustafssonin vammat kasvojen alueella ovat syntyneet matala-energisen vammamekanismin perusteella. Tähän vammamekanismiin liittyvä tajuttomuus on hyvin epätodennäköinen. Samoin liikuntakyvyn menetys on hyvin epätodennäköinen

[Oulunmies]

Näin juuri, vammamekanismi oli matalaenerginen ja yhdistettynä se nopeahkoon toipumiseen ynnä totaaliseen muistikatkoon on outo yhtälö.

[Sariola]

On siis yhdessä todettu, että kolmantena sairaalassaolopäivänä, potilas oli tosiaan menettänyt tajuntansa yrittäessään keskustella äitinsä kanssa. Osa keskustelijoista epäilee, että se oli näyttelemistä. Paikalla oli kuitenkin myös lääkäri, ja hän lienee todennut tajunnan menetyksen oikeaksi. Minä en pidä näyttelemistä tässä todennäköisenä. Siitä seuraa, että en usko potilaan kävelleen vielä kolmantena päivänä - tuskin edes neljäntenä päivänä. Tietysti tämä on uskon asia, konkreettisia todisteita siitä ei ole. Tästähän oli puhe. Tiedossa olevat tosiasiat viittaavat tähän johtopäätökseen.

Toisaalta vammat ovat erikseen ja syyllisyyskysymys on erikseen. Niiden välillä ei ole välttämättä suoraa riippuvuussuhdetta. Kannattaa myös muistaa, että kyseinen henkilö on todettu oikeudessa syyttömäksi. Sitä pitää kunnioittaa. Ei myöskään voida osoittaa, että NG olisi näytellyt oireita. Oireiden näytteleminen on mielestäni aivan liian vaikea tehtävä nuorelle miehelle, joka ei tiedä mitä pitäisi näytellä. Se vaatisi asiantuntemusta, jota hänellä ei ole ollut. Minusta tuo näytteleminen on onnistunut "kohtuuttoman hyvin". Jopa niin, että se vaikuttaa aivan aidolta ja lieneekin täysin aitoa olemista, ei suinkaan näyttelemistä.