MURHA.INFO

Epäilty oli täyttänyt äskettäin 15 vuotta. Nuori ikä vaikuttaa Uusi-Kakkurin mukaan monella tavalla asian käsittelyyn ja toimenpiteisiin sekä pakkokeinojen käytettävyyteen.

– Esimerkiksi sosiaaliviranomainen on mukana tutkinnassa hoitamassa omaa osuuttaan. Vanhemmatkin voivat osallistua tutkintaa, jos se ei vaaranna tutkintaa
lÄHDE: Ilkka 29.04

Tässä faktaa vanhempin osallisudeta. Myöhemmissä haastatteluissa poliisi kertoo, että vanhemmat
voivat tavata epäiltyä pidätettyä. Missän ei ole lukenut ettei vanhemmat voi tavata.

Jostain tuli ensimmäisenä mieleen, että olisiko ihastus/rakastuminen samaan poikaan syynä?
Hirvittää tämä, että kokoajan nuoremmat tappavat toisiaan, "hyvinvointivaltiossa" vielä.

antienemy kirjoitti:Jostain tuli ensimmäisenä mieleen, että olisiko ihastus/rakastuminen samaan poikaan syynä?
Hirvittää tämä, että kokoajan nuoremmat tappavat toisiaan, "hyvinvointivaltiossa" vielä.

Mihin perustat väitteesi että "kokoajan nuoremmat tappavat toisiaan"? Haiskahtaa pahasti bullshitiltä.

Ja vielä hyvinvointivaltiokritiikkiä perään.

No mutta nythän tämä kiistelty vointi tuli esille ilmaisulla "epäilty voi (olosuhteisiin nähden) hyvin. Ja vointi ei ole muuttunut koko aikana. Se kyllä erikoinen ja mielenkiintoinen seikka, luulisi että edes jonkunlainen "romahdus" tai tunnepurkaus sieltä olisi tullut. Toki jokainen reagoi omalla tavallaan, mutta kyllä minun korvaan kuulostaa erikoiselta 15-vuotiaan tytön käytökseksi, kun on epäiltynä luokkakaverin taposta.

ektr kirjoitti:No mutta nythän tämä kiistelty vointi tuli esille ilmaisulla "epäilty voi (olosuhteisiin nähden) hyvin. Ja vointi ei ole muuttunut koko aikana. Se kyllä erikoinen ja mielenkiintoinen seikka, luulisi että edes jonkunlainen "romahdus" tai tunnepurkaus sieltä olisi tullut. Toki jokainen reagoi omalla tavallaan, mutta kyllä minun korvaan kuulostaa erikoiselta 15-vuotiaan tytön käytökseksi, kun on epäiltynä luokkakaverin taposta.

Aivan. Romahtaminen olisi helpompi käsittää ja toisi hitusen inhimillisyyttä tähän käsittämättömän karmeaan tragediaan.

Epäilty varmaankin tietää tekonsa ja sen seurauksen lopullisuuden. Tunnustuksella ei ole mitään kiirettä, tai pakkoa koska aikanaan oikeus puntaroi poliisien työn tulokset näyttöjen muodossa.
Voisi ajatella että 15 vuotiaalle tunnustaminen tekisi olon helpommaksi, mutta siinä on toinenkin puoli, vankeus. Asianajaja on varmaankin miettinyt asiaa moneltakin kantilta, ja on ehkä neuvonnut epäiltyä vaikenemaan tarkemmin itse tapahtumasta, koska silloin asia menee oikeuteen pelkällä teknisellä näytöllä ja silloin syyte ja tuomio voi vaihdella jonkun verran.

Nykyään ei ole ihan jokapäiväistä täydellisen tunnustuksen saaminen vakavissa rikosepäilyissä.
Tuomioiden kannalta teknisen näytön saaminen mahdollisimman laajasti on merkittävässä osassa jotta saadaan ns. varma tuomio. Tässä on syy miksi hovioikeus muuttaa näyttöjen perusteella, aika usein, raastuvanoikeuden päätöksiä suuntaan tai toiseen.

who am I to judge kirjoitti:Olisiko mahdollista, että epäilty on aina saanut kaiken ja häntä on suojeltu ja hänen eteensä on tehty kaikki.

Joo miksei se ole mahdollista, mutta on typerää ajatella että tuolla olisi jotain tekemistä henkirikoksen kanssa. Itse olen sitä mieltä, että enemmän henkirikokseen altistaa se, että ei lapsena koskaan saa mitään, vanhemmat eivät suojele, eivätkä koskaan auta missään.

Isän kanssa suhde ainakin vaikuttaa läheiseltä

Millä perusteella? Pelkkä huhuja siitä asiasta ja mitä sitten? On positiivinen asia, jos 15-vuotias vielä hakee tukea vanhemmiltaan.

Jos epäilty on tottunut saamaan "kaiken" ja nyt joku asia ei menekään hänen tahtonsa mukaan. Lapsen voi rakastaa pilalle, jos ei aseta rajoja ja tuota pettymyksiä. Tärkeitä taitoja ja omien tunteiden käsittelyä jää oppimatta.

Isän ja epäillyn suhdetta ajattelin läheiseksi ihan vain sen perusteella, että isä on läsnä ollut poliisin tullessa. Eikä äidistä ole puhuttu mitään.

Ja jos tänne palstalle asiallisesti kirjoittelee omia ajatuksiaan ja näkemyksiään, arvailujaan, tuntuu kummalliselta aikuisten(?) kanssakeskustelijoiden niiden ajatusten vähättely. Luulen vahvasti, ettei meillä kenelläkään , tai ainakin hyvin pienellä prosentilla, ole faktatietoa tapauksesta, jolloin kaikki spekulaatiot ovat samanarvoisia..

who am I to judge kirjoitti:Jos epäilty on tottunut saamaan "kaiken" ja nyt joku asia ei menekään hänen tahtonsa mukaan. Lapsen voi rakastaa pilalle, jos ei aseta rajoja ja tuota pettymyksiä. Tärkeitä taitoja ja omien tunteiden käsittelyä jää oppimatta.

Varmasti tuota on nykyään paljon, mutta olen sitä mieltä, että ei sillä tavalla tappajaksi kasva. Tappajaksi lapsen voi todennäköisemmin kasvattaa pahoinpitelemällä, seksuaalisella hyväksikäytöllä ja tunnekylmyydellä. Enkä todellakaan väitä, että tässä tapauksessa olisi mitään näistä takana. Sen sijaan esim. nimim. Heather on mielestäni oikeammilla jäljillä, mitä takana voisi olla.

Isän ja epäillyn suhdetta ajattelin läheiseksi ihan vain sen perusteella, että isä on läsnä ollut poliisin tullessa. Eikä äidistä ole puhuttu mitään.

Ja jos tänne palstalle asiallisesti kirjoittelee omia ajatuksiaan ja näkemyksiään, arvailujaan, tuntuu kummalliselta aikuisten(?) kanssakeskustelijoiden niiden ajatusten vähättely. Luulen vahvasti, ettei meillä kenelläkään , tai ainakin hyvin pienellä prosentilla, ole faktatietoa tapauksesta, jolloin kaikki spekulaatiot ovat samanarvoisia..

Tarkoitus ei ollut vähätellä, mutta en muistanut sanoa, että näitä sinun nostamia teemoja on tässä ketjussa käsitelty jo hyvinkin paljon. Lue ketju läpi ja jos vielä sen jälkeen tuntuu että näihin teemoihin on syytä palata, siitä vain.

H. Solmunen kirjoitti:

who am I to judge kirjoitti:Olisiko mahdollista, että epäilty on aina saanut kaiken ja häntä on suojeltu ja hänen eteensä on tehty kaikki.

Joo miksei se ole mahdollista, mutta on typerää ajatella että tuolla olisi jotain tekemistä henkirikoksen kanssa. Itse olen sitä mieltä, että enemmän henkirikokseen altistaa se, että ei lapsena koskaan saa mitään, vanhemmat eivät suojele, eivätkä koskaan auta missään.

En usko että on kovinkaan typerää ajatella noin.
Jos olet aina saanut kaiken ja tulee päivä kun et saakkaan haluamaasi niin siitä voi seurata mitä vaan, riippuen kaiken saaneen impulsiviisuudesta.
Jos rakennetaan tässä jutussa teoriapohjalle jotakin tuosta. Jos saamattomuus johtui tästä mahdollisesta yhteisestä ihastuksesta. Uhri oli monilapsisesta perheestä jolla saattoi olla sosiaaliset taidot huomattavasti kehittyneemmät olosuhteiden pakostakin. Ja epäilyllä, varsinkin kotioloissa, ei niitä sosiaalisia taitoja ole tarvinnut kehittää saadakseen jotakin vaan kaikki on tullut kuin manulle illallinen. Epäilyllä on saattanut tulla ajatus että olen jäämässä kakkoseksi tässä huomion kilpailussa ja sehän ei käy, olenhan ainutlaatuinen lapsi joka on tottunut saamaan kaiken ja aina jo kotonakin. Ehkä henkirikoksen paikaksi alitajuisesti valikoitui oma koti koska siellä on saanut kaiken haluamansa.
Kotona on saattanut saada materiapuolella kaiken haluamansa, mutta kun saattaa olla ensimmäinen ihastus kyseessä ja ei osaa hyväksyä viulunsoittajan paikkaa niin voi tulla näin julma lopputulos.

Tämän teorian lähtökohtana oli täydellinen kypsymättömyys ihmissuhteisiin.

Nimimerkki Heather saattaa hyvinkin olla oikeilla jäljillä, itse tosin kallistuisin ennemmin epävakaan persoonallisuushäiriön suuntaan kuin psykopaatin, joka on todellinen ääripää.

Olen lukenut likipitäen koko ketjun. Minua alkoi kiinnostamaan tämä huhu, jonka mukaan epäillyn isällä olisi suuri tarve puolustella tytärtään. Siksi halusin nostaa kasvatuksen ja isä-tytär-suhteen esiin.

Tackleberry kirjoitti:

antienemy kirjoitti:Jostain tuli ensimmäisenä mieleen, että olisiko ihastus/rakastuminen samaan poikaan syynä?
Hirvittää tämä, että kokoajan nuoremmat tappavat toisiaan, "hyvinvointivaltiossa" vielä.

Mihin perustat väitteesi että "kokoajan nuoremmat tappavat toisiaan"? Haiskahtaa pahasti bullshitiltä.

Ja vielä hyvinvointivaltiokritiikkiä perään.

Minä ymmärsin tuon niin, että väkivallantekoja tekevät aina vain nuoremmat ihmiset,
ei niin että nuoret tappavat toisiaan koko ajan.

kakkosurpo kirjoitti:Epäilty varmaankin tietää tekonsa ja sen seurauksen lopullisuuden. Tunnustuksella ei ole mitään kiirettä, tai pakkoa koska aikanaan oikeus puntaroi poliisien työn tulokset näyttöjen muodossa.
Voisi ajatella että 15 vuotiaalle tunnustaminen tekisi olon helpommaksi, mutta siinä on toinenkin puoli, vankeus. Asianajaja on varmaankin miettinyt asiaa moneltakin kantilta, ja on ehkä neuvonnut epäiltyä vaikenemaan tarkemmin itse tapahtumasta, koska silloin asia menee oikeuteen pelkällä teknisellä näytöllä ja silloin syyte ja tuomio voi vaihdella jonkun verran.

Nykyään ei ole ihan jokapäiväistä täydellisen tunnustuksen saaminen vakavissa rikosepäilyissä.
Tuomioiden kannalta teknisen näytön saaminen mahdollisimman laajasti on merkittävässä osassa jotta saadaan ns. varma tuomio. Tässä on syy miksi hovioikeus muuttaa näyttöjen perusteella, aika usein, raastuvanoikeuden päätöksiä suuntaan tai toiseen.

who am I to judge kirjoitti:Jos epäilty on tottunut saamaan "kaiken" ja nyt joku asia ei menekään hänen tahtonsa mukaan. Lapsen voi rakastaa pilalle, jos ei aseta rajoja ja tuota pettymyksiä. Tärkeitä taitoja ja omien tunteiden käsittelyä jää oppimatta.

Isän ja epäillyn suhdetta ajattelin läheiseksi ihan vain sen perusteella, että isä on läsnä ollut poliisin tullessa. Eikä äidistä ole puhuttu mitään.

Ja jos tänne palstalle asiallisesti kirjoittelee omia ajatuksiaan ja näkemyksiään, arvailujaan, tuntuu kummalliselta aikuisten(?) kanssakeskustelijoiden niiden ajatusten vähättely. Luulen vahvasti, ettei meillä kenelläkään , tai ainakin hyvin pienellä prosentilla, ole faktatietoa tapauksesta, jolloin kaikki spekulaatiot ovat samanarvoisia..

Mistäpä tiedetään, vaikka olisikin tunnustanut ja keventänyt mieltään. Vaan ei poliisille.
Ja tuo, jolle kertonut on luotettava. Yhtälailla kun uhrin, ei myöskään epäillyn tekijän vanhempien riepottelu ole suotavaa. Isä, jos on tullut aivan ensin paikalle, on kokenut jotain, mitä kukaan ei halua kokea ja jota ei voi kuvitella.
Epäilty tekijä voi olla todella lapsekas vielä. Pelot ja toiveet, ajatukset, ahdistukset, monen viranomaisen ohjeiden ja neuvojen käsittely ja se ehkä vain vaikeana möykkynä ajatuksissa, että on tehnyt jotain peruuttamatonta. Ehkä. Epäilty tekijä on vähän aikaa sitten täyttänyt 15.
Hyvä että saa apua, vaikka toivon että ei niinkän lääkinnällistä apua. Kuuntelijaa, läheellä olijaa kylläkin. Mitä tolkummassa epäilty tekijä pysyy ja on, sen paremmin myös tutkinta edistyy.

Uhrista sanon vain sen, että tuska, ikävä, kaipaus siinä perheessä on kuin pilvi joka on laskutunut elämään ja hukannut kaiken normaaliuden ympäriltä. Kysyy Miksi, tuntee vihaa ja epätoivoa, tuntee että armollinen pitäisi olla, eikä jaksa. Arki, asian kaikki viralliset toimenpiteet, kahlattava läpi. Suru. Lehtien lööpit lyö kasvoille, työ täytyisi jaksaa.
Uhria ja hänen perhettään pitää kunnioittaa olemalla hiljaa.

Hyvin ymmärrettävää, jos uhrin perhe haluaa, että uhria ei riepotella mediassa.

Onko kenelläkään tarkempaa tietoa täytyykö median olla kirjoittelematta urhista, koska kyseessä on alaikäinen?

Muistelen, että aikoinaan Eveliinan surmasta oli todella paljon lööppejä ja Eveliinan kasvot oli paljon esillä.