MURHA.INFO

LexVeritas kirjoitti: Ke Loka 30, 2024 10:40 am Kuten pariinkin kertaan todettu, niin 1960-luvulla neuropsykologista seurantaa/testausta ei aivovammapotilaille yleensä järjestetty. Mikä on ollut Gustafssonin todellinen työkunto, jää pelkästään arvailtavaksi. Keskivaikeasta aivovammasta työkykyiseksi toipuminen on tavallista. Gustafssonin aivovammasta on varsin vakuuttava näyttö. Siitä, etteikö Gustafssonilla olisi ollut aivovammaa, ei ole mitään näyttöä.

Nisse on tehnyt täyden työuran linja-auton kuljettajana.

Esimerkiksi Katajan ura/työkyky loppui pahoinpitelyyn.

^ ^Esitit taannoin samantasoisen hypoteesin Gustafssonilla diagnosoidusta Brillen hematoomasta (joka syyttäjn asiantuntija Juha Öhmanin mukaan oli luotettava osoitus kallonpohjan murtumasta) tulkitsemalla lehtivalokuvasta, että silmänsä olivat muuten vain mustat. Muistaakseni niihin ei mielestäsi oltu edes lyöty millään. Gustafssonin tuplamustasilmä oli mielestäsi vain univajetta ja lääkäreitä kustu linssiin, vai miten se meni?

Käsittääkseni "tupakointikuva" on jatkohoidon ajalta syksyltä 1960. Nähdäkseni Gustafsson ei polta kuvassa, vaikkei asialla mitään merkitystä olekaan.

Kuten todettu, niin 60-luvulla mm. varastotöihin ja linja-auton rattiin pääsi aivovammapotilas toivuttuaan helpommin kuin nykypäivänä.

Gustafssonin toipumisessa nopeasti työkykyiseksi keskivaikeasta aivovammasta ei ole mitään ihmeellistä.

Niin, kolme kuolee ja yksi jatkaa ilman pysyvää haittaa elämäänsä.

Tosiaankin: Gustafssonin pysyvistä vammoista on maininnut mm. edesmennyt neurologian professori Jorma Palo. Näitä olivat ainakin Gustafssonin purennan ja vasemman korvan kuulon palautumattomuus ennalleen. Gustafssonin pysyvät psyykkiset vammat lienevät - jos ei nyt täysin selviöitä - niin ainakin erittäin todennäköisiä.

LexVeritas kirjoitti: Ke Loka 30, 2024 11:40 am ^ ^Esitit taannoin samantasoisen hypoteesin Gustafssonilla diagnosoidusta Brillen hematoomasta (joka syyttäjn asiantuntija Juha Öhmanin mukaan oli luotettava osoitus kallonpohjan murtumasta) tulkitsemalla lehtivalokuvasta, että silmänsä olivat muuten vain mustat....

Juuri noin, siinä olen aivan oikeassa. Gustafssonila ei todellakaan ole klassinen Brillen hematooma, mutta en jaksa sitä tänne enää selvittää. Mutta tuo sana Brillen viittaa silmälaseihin ja jokainen voi sitä vaikka sen pohjalta itse selvittää.

LexVeritas kirjoitti: Ke Loka 30, 2024 11:40 am Käsittääkseni "tupakointikuva" on jatkohoidon ajalta syksyltä 1960. Nähdäkseni Gustafsson ei polta kuvassa, vaikkei asialla mitään merkitystä olekaan.

Korvaklinikalta tuo kuva lienee ja heinäkuulta 1960. Mitään muuta "jatkohoitoa" en tiedä Gustafssonille suoritetun. Gustafssonin polttaminen ei tosiaan suoraan näy kuvassa. Tosin tupakka voi olla vasemmassa kädessä. Tupakka-aski on Gustafssonin edessä pöydällä. Tuhkakuppi jokaisella herralla omansa. Eiköhän se tuppakkapöytä ole ollut ja Gustafsson tuppakkaa poltti. Hyvinvoivan näköinen keskivaikea aivovammapotilas.

Mitään aivovammaa kuntouttavaan jatkohoitoon ei Gustafssonilla ole ollut tarvetta. Se on hyvin erikoista, jos kyseessä olisi keskivaikea aivovamma kuten neurologi Olli Tenovuo väitti.

^ Mahdollinen lukijakunta tietänee jo tässä vaiheessa, että Brillen hematooma on tuplamustasilmä, mikä lasketaan luotettavaksi merkiksi kallonpohjan murtumasta. Elleivät pandasilmät johtunueet murtumasta, niin sitten ne luultavimmin johtuivat Gustafssonin molempiin silmiin kohdistuneesta väkivallasta. On erittäin erikoista, että awa osaa tehdä lehtivalokuvien perusteella diagnooseja, jotka mitätöivät silloisten ja nykyisten asiantuntijoiden arviot.

Awa siis ilmeisestikin esittää mielipiteenään, ettei Gustafsson olisi voinut olla tupakointipaikalla /polttaa savukkeita heinäkuussa, mikäli hänellä kesäkuun ensimmäisellä puoliskolla todettu aivovamma olisi ollut todellinen.
Olen asiasta täysin eri mieltä. Nähdäkseni esim. keskivaikea aivovamma ei olisi estänyt hänen polttamistaan edes kesäkuussa, ja tietääkseni pinttynyt nikotinisti polttaa vaikka suu riekaleina. Nykyään Gustafsson on savuton. Gustafssonin suu oli varmaankin heinäkuussa jo parantunut vähintään välttävään kuntoon. Vuonna 1960 ei ollut nykyisen kaltaista kuntoutusseurantaa - Gustafssonin "jatkohoidottomuudessa" keskivaikean aivovamman osalta ei ole siis mitään erikoista.

LexVeritas kirjoitti: Ke Loka 30, 2024 12:53 pm ^ Mahdollinen lukijakunta tietänee jo tässä vaiheessa, että Brillen hematooma on tuplamustasilmä, mikä lasketaan luotettavaksi merkiksi kallonpohjan murtumasta. Elleivät pandasilmät johtunueet murtumasta, niin sitten ne luultavimmin johtuivat Gustafssonin molempiin silmiin kohdistuneesta väkivallasta. On erittäin erikoista, että awa osaa tehdä lehtivalokuvien perusteella diagnooseja, jotka mitätöivät silloisten ja nykyisten asiantuntijoiden arviot.

Nyt täytyy ihan ensimmäisenä kysyä, että mistä pandasilmistä sinä oikein puhut?

Toisekseen kallonpohjan murtumasta kehittyvä Brillen hematooma muodostuu hitaasti päivien aikana ja ilman, että molemmat silmät on umpeen muurautuneet. Gustafssonilla taidettiin kuvata juuri se tulovaiheen tilanne, missä silmät oli umpeen muurautuneet tai ainakin toinen. Niin ja silmä oli musta. Brillen hematooma muodostuu hitaasti ja voi mennä päiviä tai jopa yli viikko ennen kuin se on "kukkeimmilklaan". Gustafssonin musta silmä ei muodostunut noin ja se on valokuvista nähtävissä.

Ole hyvä ja tutustu aiheeseen. Saatat tosiaan löytää minun vanhoista teksteistä tarvittavaa lisätietoa.

^Tämä asia on tosiaan käyty läpi moneen kertaan ja tosiasia vastoin kliinisesti asiattomiasi väittämiäsi on, että Gustafssonilla on 11.6.1960 diagnosoitu nimenomaan Brillen hematooma, joka ajallisesti sopii juurikin Brillen hematooman muodostumiseen. Tottakai on mahdollista ja ilmeinen tosiasiakin, että Gustafssonin vähintään toinen silmä oli jo sairaalaan saapuessa "muurautunut umpeen", kuten Hassinen todisti. Mikään ei siis estä sitäkään, että Gustafssonilla oli luumurtuman aiheuttaman Brillen hematooman lisäksi myös suoraan silmiinsä kohdistuneen väkivallan aiheuttamat pandasilmät.

awa kirjoitti: Ke Loka 30, 2024 12:29 pm

LexVeritas kirjoitti: Ke Loka 30, 2024 11:40 am ^ ^Esitit taannoin samantasoisen hypoteesin Gustafssonilla diagnosoidusta Brillen hematoomasta (joka syyttäjn asiantuntija Juha Öhmanin mukaan oli luotettava osoitus kallonpohjan murtumasta) tulkitsemalla lehtivalokuvasta, että silmänsä olivat muuten vain mustat....

Juuri noin, siinä olen aivan oikeassa. Gustafssonila ei todellakaan ole klassinen Brillen hematooma, mutta en jaksa sitä tänne enää selvittää. Mutta tuo sana Brillen viittaa silmälaseihin ja jokainen voi sitä vaikka sen pohjalta itse selvittää.

LexVeritas kirjoitti: Ke Loka 30, 2024 11:40 am Käsittääkseni "tupakointikuva" on jatkohoidon ajalta syksyltä 1960. Nähdäkseni Gustafsson ei polta kuvassa, vaikkei asialla mitään merkitystä olekaan.

Korvaklinikalta tuo kuva lienee ja heinäkuulta 1960. Mitään muuta "jatkohoitoa" en tiedä Gustafssonille suoritetun. Gustafssonin polttaminen ei tosiaan suoraan näy kuvassa. Tosin tupakka voi olla vasemmassa kädessä. Tupakka-aski on Gustafssonin edessä pöydällä. Tuhkakuppi jokaisella herralla omansa. Eiköhän se tuppakkapöytä ole ollut ja Gustafsson tuppakkaa poltti. Hyvinvoivan näköinen keskivaikea aivovammapotilas.

Mitään aivovammaa kuntouttavaan jatkohoitoon ei Gustafssonilla ole ollut tarvetta. Se on hyvin erikoista, jos kyseessä olisi keskivaikea aivovamma kuten neurologi Olli Tenovuo väitti.

"Mitään aivovammaa kuntouttavaan jatkohoitoon ei Gustafssonilla ole ollut tarvetta."

Näin taitaa olla.

Aivovammasta ei ole mitään näyttöä paitsi Nissen jorinat. Ei ole mitään tosiasiallista välillistä eikä välitöntä näyttöä.

^Taas menee ihan tylsästi metsään... Eihän Nisse ole jorissut, että hänellä on ollut mahdollisesti aivovamma, vaan spekulaatioita aivovamman puolesta ovat esittäneet sekä syyttäjän että puolustuksen lääkäriasiantuntijat. Vaikeaa aivovammaa ei ole pidetty kovin todennäköisenä mutta keskivaikeaa aivovammaa sitä vastoin selviönä. Hyvin vahvasti näyttää siltä, että oikeaan on osuttu.

Awa vihjailee "jatkohoidon välttämättömyydestä" keskivaikean aivovamman hoidossa, mutta täysin normaali tilanne vuonna 1960 oli, että muuten perusterveen Gustafssonin jatkohoito aivovamman osalta oli kotosalla lepäilemistä: Gustafssonin voinnin tarkkailua lähinnä omaisten toimesta.

^Ymmärtääkseni esim. Nissen muistinmenetyksestä ei ole mitään näyttöä paitsi Nissen jorinat.

"Neurologian professori Juha Öhman oudoksui Gustafssonin totaalisesti pimeitä vuorokausia. Nukkumaanmenosta sunnuntaiyöllä heräämiseen sairaalassa torstaina 9. kesäkuuta.

- Tajuton ei liiku, mutta hän äänteli ja liikkui sinä aikana. Pitkän kokemuksen perusteella on kyseenalaista, että hänellä todetut vammat aiheuttaisivat näin pitkän totaalisen muistiaukon, Öhman sanoi.

Gustafssonin puolustusasianajaja Riitta Leppiniemi hiillosti Öhmania ja tivasi oliko se kuitenkin mahdollista, että Gustafssonilla oli aivovamma, että hän oli vammojen perusteella tajuton ja liikuntakyvytön.

- Se oli mahdollista, muttei todennäköistä, Öhman totesi.

Öhmanin mukaan Gustafssonilla saattoi olla jonkinasteinen aivovamma, muttei niin vaikeata kuin on kuvattu. Leppiniemen mukaan se oli vähintään keskivaikea."

https://www.ts.fi/uutiset/1074064886

Professori-Öhman ei ollut yksin näkemyksineen.

"Bodomin kolmoismurhasta epäillyssä Nils Gustafssonissa todetut vammat eivät lääkärien mukaan vastanneet lainkaan sitä neljän päivän tajuttomuutta, jossa Gustafsson oli Töölön sairaalassa kesäkuussa 1960."

Bodomin kolmoismurhasta epäillyssä Nils Gustafssonissa todetut vammat eivät lääkärien mukaan vastanneet lainkaan sitä neljän päivän tajuttomuutta, jossa Gustafsson oli Töölön sairaalassa kesäkuussa 1960."

Melkoista roskaa (jälleen kerran).

Gustafsson ei tiettävästi koskaan ole ollut neljää päivää tajuttomana missään... Ei ainakaan Töölön sairaalassa kesäkuussa vuonna 1960.

Väite on paradoksaalinen. Väitetään, että Gustafsson oli tajuton neljän päivän ajan mutta samalla, ettei se sovi hänen vammoihinsa.

Neljän päivän pituinen muistiaukko ei todellakaan tarkoita samaa kuin neljän päivän tajuttomuus. Ne ovat eri asioita.

Gustafssonin tajuttomuuden kestosta murhapaikalla ei ole tietoa. Jos se on kestänyt vähintään 30 minuuttia, se sopii keskivaikeaan aivovammaan.

Keskivaikealle aivovammalle tyypillisen muistiaukon pituus on 1-7 vuorokautta. Gustafssonin muistiaukko on 4 päivän pituinen.

LexVeritas kirjoitti: Ke Loka 30, 2024 1:57 pm ..............
Mikään ei siis estä sitäkään, että Gustafssonilla oli luumurtuman aiheuttaman Brillen hematooman lisäksi myös suoraan silmiinsä kohdistuneen väkivallan aiheuttamat pandasilmät.

No niin - tämän alkaa jo käydä mielenkiintoiseksi. Juuri noin olen joskus todennut, eli olet ilmeisesti ottanut ohjeesta vaarin ja opiskellut aihetta minun vanhoista teksteistä. Tosin sen verran virhettä tuossa on, että ei Gustafssonilla mitään pandasilmiä ollut. Molemmessi silmissä mustelmaa.

Toki sen Brillen hematooman mahdollisuutta melko paljon poissulkee tai siis oikeastaan tekee sen mahdottomaksi se tosiasia, että Gustafssonin silmien mustelmat poistuivat normaalin mustan silmän tahtiin. Brillen hematooma ei sitä tee, vaan kehittyy päivä päivältä ja on kukkeimmillaan noin viikon ehkä puolentoista kohdalla. Eli Brillen hematooman aiheuttamat oikeat pandasilmät olisi nähtävissä Gustafssonilla vielä kotiintulokuvissa.

awa kirjoitti: Ke Loka 30, 2024 6:48 pm

LexVeritas kirjoitti: Ke Loka 30, 2024 1:57 pm ..............
Mikään ei siis estä sitäkään, että Gustafssonilla oli luumurtuman aiheuttaman Brillen hematooman lisäksi myös suoraan silmiinsä kohdistuneen väkivallan aiheuttamat pandasilmät.

No niin - tämän alkaa jo käydä mielenkiintoiseksi. Juuri noin olen joskus todennut, eli olet ilmeisesti ottanut ohjeesta vaarin ja opiskellut aihetta minun vanhoista teksteistä. Tosin sen verran virhettä tuossa on, että ei Gustafssonilla mitään pandasilmiä ollut. Molemmessi silmissä mustelmaa.

Toki sen Brillen hematooman mahdollisuutta melko paljon poissulkee tai siis oikeastaan tekee sen mahdottomaksi se tosiasia, että Gustafssonin silmien mustelmat poistuivat normaalin mustan silmän tahtiin. Brillen hematooma ei sitä tee, vaan kehittyy päivä päivältä ja on kukkeimmillaan noin viikon ehkä puolentoista kohdalla. Eli Brillen hematooman aiheuttamat oikeat pandasilmät olisi nähtävissä Gustafssonilla vielä kotiintulokuvissa.

Olen keskustellut jo aiemmin kanssasi tästä ja kliinisen asiantuntemuksen puutteesi pandasilmien ja Brillen hematooman nähden tuli jo silloin selväksi. Gustafssonin Brillen hematoomasta johtuneet mustat silmät olisivat ehtineet kadota kotiutumiskuvien ottoon mennessä.
Gustafssonilla todettiin Brillen hematooma 11.6. 1960 eli se sopii hyvin ajallisesti. Pandasilmillä tarkoitetaan puhekielessä mustelmia silmien seudulla.

1. Gustafssonin umpeen muurautunut silmä (tai silmät) sairaalaan tuotaessa. Todistajana Ilmo Hassinen.
2. Kallonpohjan murtumasta luotettavasti indikoiva Brillen hematooma. Diagnoosi tehty sairaalassa 11.6.1960 eli kuuden päivän päästä siitä, kun Gustafsson tuotiin sairaalaan. Gustafsson kotiutui sairaalasta 23.6.1960.

Gustafssonilla oli siis hyvinkin mahdollisesti sekä silmiin kohdistuneesta väkivallasta aiheutuneet pandasilmät että kallonpohjan murtumasta indikoinut Brillen hematooma.

^ No - täytyy antaa sinulle tunnustusta että olet hieman päässyt perille termeistä, mutta pientä hiomista se vielä vaatii.

Noita Brillen hematooma merkintöjä lipsahtelee lääkäreiltä vielä tänä päivänäkin potilasteksteihin vaikka kyseessä on ihan tavalliset mustelmat - mutta sattumoisin molemmat silmät mustuneet. Hauskimpina ehkä ne tapaukset kun ihminen on saanut osuman vaikkapa sulkapallosta silmien väliin nenän yläpuolelle ja siitä seurauksena molemmat silmät mustuneet ja lääkäri kirjaa Brillen hematooman potilaan teksteihin. Tämä ihan esimerkkinä elävästä elämästä. Voin kertoa, että potilas toipui hyvin, vaikka oli saanut Brillen hematooman!