MURHA.INFO

Viherkasvillani oli tuholaisongelma. Juuri äsken huomasin, etteivät tuholaiset rajoittuneet vain yhteen viherkasviin vaan niitä juoksentelee myös tietokoneeni näytöllä. Saatana! Miten näistä pääsee eroon?

Minä vihaan hyttysiä!
Juuri, kun on vaipumassa syvempään uneen jo ensimmäinen urhoollinen soturi on vailla veriannostaan. Jos kaikki hyttysten ihmisestä kuppaama veri saataisiin talteen ja luovutettua SPR:n veripalvelulle, ei heillä olisi ainakaan puoleen vuoteen mitään hätää kyseisen veriryhmän osalta.
Helvetinmoinen ininä lähestyy kuin Obaman ohjus. Ja kun yrittää maastoutua peiton alle, tulee pirunmoinen hiki ja bunkkerista on ryömittävä esille. Tuntikausia saa silmät kierossa kuin entisen miehen risuaita, varmistaa niin itä- kuin länsirintamankin puhumattakaan sängynpäätyä, minkä suojissa hyttysarmeija luuraa ja terottaa poranteriään, joilla sitten rei'ittävät avuttoman ihmispolon.
Ja ne patit! Jos ne kaikki leikkaisi mattopuukolla irti ja laittaisi keittiövaakaan, hyttyspattien määrä lähentelisi varmasti 700 grammaa. Pirunmoista kutinaa ei aisoihin saa kuin lotraamalla puolitoista tuubia kortisonia ylleen.

Kun on saanut muutaman pirun lähettilään hengiltä ja hyttysruumiiden kasa sängyn vierellä muistuttaa muurahaiskekoa, löytyy vielä jostain yksilö, joka on päättänyt kostaa veljiensä kuoleman. Ilmeisesti tämä vanha sotaratsu on kiinnittänyt megafonin itseensä, koska sen helvetillisen kitinän kuulee jo toisesta päästä taloa, kun se vihasta kiehuen suuntaa kohti kuin Kuoreveden hävittäjäkone. Ja vaikka toljotat silmät tapillaan huoneen hämäryyteen, et erota sitä mistään. Mutta ääni kuuluu. Vielä tukalammalta tuntuu, kun ääni lakkaa kuulumasta!
Aamun varhaisina tunteina sitä etsii jo puhelinluettelosta karsastusleikkauksia suorittavan kirurgin puhelinnumeroa, saadakseen silmänsä jonkinmoiseen ojennukseen koko yön pyörittelyn jälkeen. Koko yön taistelun lamauttamana, sitä on valmis kaivamaan yöpöydän laatikosta pistoolin, koska itsemurhakin tuntuu helpommalta ratkaisulta kuin tuo pirun taistelu itikoita vastaan. Mutta juuri silloin soi herätyskello ja se on noustava ylös. Loput hyttyset sen sijaan menevät piiloihinsa lepäämään ja keräämään voimia seuraavaa yötä ajatellen.

Minä vihaan hyttysiä!

Olin tulossa avautumaan tästä aivan samasta aiheesta! Juurikin tuo on se järjettömän ärsyttävä hetki, kun pimeässä huoneessa kuulee hyttysen, mutta ei saa sitä paikallistettua. Sitten siinä pitäis yrittää nukkuakin, ja toiveikkaana äänen hävitessä ajattelee, että ny se läks. Mitä vielä, muutaman minuutin päästä tuntee miten nilkassa on uusi purema!

Ja koska puremia ei voi olla raapimatta, on jalat kaamean näköiset, eikä mekkojen/hameiden käyttöä sovi ajatellakaan. Tiedän, ei niitä saa raapia, mutta kun kutittaa !

Voisivat hyttyset lähteä edes juhannuksen ajaksi vaikkapa avaruusretkelle. Tai kunhan johonkin muualle kun mun korvan juureen inisemään!

Leikkasin siimaleikkurilla isoonvarpaaseen. Paksua nahkaa oleva hollannikas meni auki kärjestä ja sitten tuntui polttavan viiltävä kipu varpaassa. En ole vielä katsonut jälkeä.

^Otan osaa. Johan olet uskaltanut kengän riisua?

Itse en koskaan ole ollut itikoiden erikoista herkkua (paksu nahka ), mutta pikkuhiljaa alkaa ärsyttää polvivamma, joka tuntuu olevan hidas parantumaan. Ei paljon patikoida!

Miksi sinä etelän nainen huijot ??????????????????

Miksi sinä et käytä bullia !!!!!!!!!!

http://www.overstockdrugstore.com/produ ... 330777.jpg

Se on hyvä

härkä kirjoitti:Miksi sinä etelän nainen huijot ??????????????????

Miksi sinä et käytä bullia !!!!!!!!!!

http://www.overstockdrugstore.com/produ ... 330777.jpg

Se on hyvä

Niin kyseessähän on itse asiassa härkäsammakko (Rana catesbeiana) eli ensimmäisellä kotimaisella bull frog, mutta onhan siinä kieltämättä tiettyä yhdennäköisyyttä...

^Hyi ku pelottava kuva! Oli pakko vain tuijottaa sitä vaikka ei ois uskaltanu. Sama ilmiö kun katson kaukoputkella planeettoja. Tai kun katson veneen laidan yli läpikuultaviin syvyyksiin. Alkaa huimaamaan ja jalat meinaa mennä alta.

Ärsytys tänään: hartaasti suunnittelemani lomareissu menee munilleen.

Maybrick kirjoitti:Tai kun katson veneen laidan yli läpikuultaviin syvyyksiin. Alkaa huimaamaan ja jalat meinaa mennä alta.

Mahtanee liittyä hieman samaiseen ilmiöön, mikä pakottaa jotkut ihmiset hyppäämään korkealta jos menevät reunalle ja katsovat alas. En tiedä mikä tämän ilmiön nimi on, mutta ilmeisesti se on ihan todellinen ja voimissaan oleva todellinen ongelma. Ihmisen ei tarvitse edes olla kummemmin itsetuhoinen tai mitään, mutta joku siinä korkeudessa saa ihmisen päässä naksahtamaan ja edessä on hyppy tuntemattomaan.

Elisanperkele laittoi toissapäivänä ystävällisen tekstaritiedotteen: "Hyvä asiakkaamme, tulemme tekemään adsl-verkossamme huoltopäivityksiä viikon 26 aikana. Pahoittelemme, että huoltotoimista aiheutuu käyttökatkoksia öiseen aikaan.."

Yhteys alkoi toimia tänään oltuaan 1,5 vrk kiinni.

VoDKa kirjoitti:

Maybrick kirjoitti:Tai kun katson veneen laidan yli läpikuultaviin syvyyksiin. Alkaa huimaamaan ja jalat meinaa mennä alta.

Mahtanee liittyä hieman samaiseen ilmiöön, mikä pakottaa jotkut ihmiset hyppäämään korkealta jos menevät reunalle ja katsovat alas. En tiedä mikä tämän ilmiön nimi on, mutta ilmeisesti se on ihan todellinen ja voimissaan oleva todellinen ongelma. Ihmisen ei tarvitse edes olla kummemmin itsetuhoinen tai mitään, mutta joku siinä korkeudessa saa ihmisen päässä naksahtamaan ja edessä on hyppy tuntemattomaan.

Ainakin jungilaisessa psykologiassa tuota kutsutaan kuolemanvietiksi. Eli että ihmisellä olisi paitsi pyrkimys itsesäilytykseen niin myös sisäsyntyinen halu kuolla.

Ärsyttää, koska olen häviämässä taisteluni parvisänkyä vastaan. Pian varmaan mä olen osissa eikä tuo sänky.

Toinen mikä ärsyttää on tämä vanha mutta rakas kannettavani. Ei tää osaa oikein päättää olisko kiva toimia vaiko eikö.

Hexan kirjoitti:

VoDKa kirjoitti:

Maybrick kirjoitti:Tai kun katson veneen laidan yli läpikuultaviin syvyyksiin. Alkaa huimaamaan ja jalat meinaa mennä alta.

Mahtanee liittyä hieman samaiseen ilmiöön, mikä pakottaa jotkut ihmiset hyppäämään korkealta jos menevät reunalle ja katsovat alas. En tiedä mikä tämän ilmiön nimi on, mutta ilmeisesti se on ihan todellinen ja voimissaan oleva todellinen ongelma. Ihmisen ei tarvitse edes olla kummemmin itsetuhoinen tai mitään, mutta joku siinä korkeudessa saa ihmisen päässä naksahtamaan ja edessä on hyppy tuntemattomaan.

Ainakin jungilaisessa psykologiassa tuota kutsutaan kuolemanvietiksi. Eli että ihmisellä olisi paitsi pyrkimys itsesäilytykseen niin myös sisäsyntyinen halu kuolla.

Minulla on juuri tuollainen! Se ilmenee tosin vain tuijottaessa veteen. Taipumustani tosin tasapainottaa se, että olen niin laiska etten kuitenkaan viitsisi kiivetä minkään ruotsinlaivan kaiteen yli.

^ Paljon mahdollista kaikki tuo pohdinta. Sillä on jotain tekemistä myös sen kanssa, kun esim. katson kaukoputkeen (en juuri nykyään pysty katsomaan) että yhtäkkiä tajuan sen suunnattoman etäisyyden joka on itseni ja kohteen välillä, huomasin ilmiön kai eka kerran Tampereen planetaariossa joskus pienenä, sielläkin heitti päästä ja samalla ihastutti ja kauhistutti. Pidän enemmän sameista humusvesistä ja niissä uimisesta/veneilystä, kuin kirkkaissa syvissä vesissä, koska niissä se pohja näkyy sairaan selvästi syvälläkin. Hui

Jaa että mikäkö ärsyttää? No sattumalta näin ensimmäisen Big Brother -mainoksen ties kuinka pitkään aikaan. Olin elänyt jo toivossa, että ohjelma on lopetettu. Siitä pitäisi kyllä avata ketju kotimaan rikosten alle, sillä jos Big Brotherin näyttäminen televisiosta ei ole rikos, niin mikä sitten on?