MURHA.INFO

^Siis nyt väität, ettet olekaan väittänyt Gustafssonin valehdelleen väittäessään, ettei hän muista raahaamistaan.

Hyvä homma, sillä ei ole olemassa todistetta, joka tukisi Gustafssonin valehtevan raahaamisestaan, jota hänen muistamansa mukaan ei ole edes tapahtunut.

^En väitä. Tahallaan väärinymmärtäminen ja älyllinen epärehellisyys varmaan luo sinulle jonkinlaista ominaista netti-identiteettiä, mutta väärässä olet silti.

Jos et ymmärrä väitteen "NG sepitti tapahtuman raahaamisesta" voivan olla olemassa yhtäaikaa väitteen "NG sepitti väitteen, että ei muista tapahtumista mitään" kanssa, niin se on tietysti oma ongelmasi. Kertoo ehkä siitä, että yleiseen ymmärrykseesi tapauksesta ei kannata luottaa, jos tämän ymmärtäminen jo tuottaa vaikeuksia.

Muistin virkistykseksi:

snufkin kirjoitti: Ti Marras 19, 2024 11:40 am Minä johdonmukaisesti uskon, että NG valehtelee molemmista: muistikatkosta ja raahaamisesta/puukonpistoista.

---> jonka jälkeen LexVeritas:

"Väität, että Gustafssonin kertoessa, ettei hän muista mitään raahaamista, hän itse asiassa väittääkin tulleensa raahatuksi."

LOL

^Ilmeisestikään et ymmärrä, että väittäessäsi, ettet väitä Gustafssonin valehtelevan väittäessään, ettei hän muista tulleensa raahatuksi, väität tosiasiallisesti samalla, että hän vastoin omaa muistiaan on tullut raahatuksi, koska toisaalta väität hänen valehtelevan muistamattomuudestaan.

Gustafsson on kertonut, ettei hän muista tulleensa raahatuksi. Se ei tarkoita, että hän olisi sepittänyt tarinan raahaamisestaan. Gustafsson on kertonut kuulleensa mahdollisesta raahaamisesta muilta. Ei ole mitenkään todistettavissa, etteikö joku toinen olisi sepittänyt tarinaa Gustafssonin raahaamisesta.

Sinänsä ei olis varmaankaan kummallista, vaikka hänellä vastoin muistamaansa olisikin jokin hämärä muistisaareke eräänlaisesta raahaamisesta, sillä hänethän on heikosti tajuissaan olevana nostettu teltalta paareille ja kannettu ambulanssiin.

Miten tämä raahaaminen tukisi Gustafssonin syyllisyyttä, mikäli sellaista olisi tapahtunut vastoin hänen muistamaansa?
Jos sitä ei olisi tapahtunut, niin mitä ja miten se tukisi?

LexVeritas kirjoitti: Ti Marras 19, 2024 5:45 pm ^Ilmeisestikään et ymmärrä, että väittäessäsi, ettet väitä Gustafssonin valehtelevan väittäessään, ettei hän muista tulleensa raahatuksi, väität tosiasiallisesti samalla, että hän vastoin omaa muistiaan on tullut raahatuksi, koska toisaalta väität hänen valehtelevan muistamattomuudestaan

¨

Ilmeisesti et ymmärrä, että olkiukkosi ei ole sama kuin minun väitteeni. En ole koskaan esittänyt väitettä, että NG ei muista tulleensa raahatuksi.

Lue vain tämä, sisäistä se ja keskity vähemmän semantiikkaan: "Minä johdonmukaisesti uskon, että NG valehtelee molemmista: muistikatkosta ja raahaamisesta/puukonpistoista. "

^ Usko toki keskenäs.

Minun mielestäni olisi kuitenkin hyvä esittää asiallisia perusteita uskomuksellesi, jonka mukaan Gustafsson valehteli kertoessaan, ettei hän muista raahaamista, jota muut ovat hänen mukaansa ehdotelleet.
Se ei läheskään riitä, että "epäillyt valehtelevat usein".

Mielestäni jos Gustafsson olisi valehdellut, niin hän olisi varmaankin kertonut, että hänellä oli jokin hämärä muistikuva jostain raahaamisesta.

Toki voi olla, että hän oli perehtynyt muistikatkoksiin ja tiesi, etteivät vammautumishetken jälkeiset muistista pyyhkiytyneet tapahtumat enää palaudu takaisin muistojen kultaiseen kirjaan.

"Raahautumiseen" väitetysti liittyvää valehtelua ei voida todistaa puoleen tai toiseen, eikä miltään osin.

Gustafssonin tarkkaa sijaintia löytöhetkellä ei tiedetä. Ei myöskään tiedetä siirtelikö ambulanssiväki uhreja, ja jos, niin missä määrin. Tiedetään, että Kansan Uutisten toimittaja kertoi maan murhapaikalla olleen "kuin koroilla raavittua", mitä se sitten tarkoittaakin.

Se, että jotain ei voida todistaa ei ole kiinnostava kommentti tässä kohtaa. Ei varmaan Bundyn suorittamaa Daronchin kidnappausta tai Wattsin ja Lucaksen tekemiäkään murhia voitu todistaa aikanaan vedenpitävästi. Kaikki kielsivät tekonsa ja kaksi jälkimmäistä selvisi vasta, kun tekijät ne tunnustivat. Jotkut teot siis ovat vain tiedossa tekijöidensä pään sisällä ja näin ollen on oleellista tulkita heidän käytöstään. Olisit tietenkin uskonut heitä aikanaan, mutta sille emme enää voi mitään.

Minun mielestäni olisi kuitenkin hyvä esittää asiallisia perusteita uskomuksellesi, jonka mukaan Gustafsson valehteli kertoessaan, ettei hän muista raahaamista, jota muut ovat hänen mukaansa ehdotelleet.
Se ei läheskään riitä, että "epäillyt valehtelevat usein".
Mielestäni jos Gustafsson olisi valehdellut, niin hän olisi varmaankin kertonut, että hänellä oli jokin hämärä muistikuva jostain raahaamisesta.

Tätä kutsutaan obfuskoinniksi eli tarkoitukselliseksi monimutkaistamiseksi ja se on politiikasta tuttua huonojen ja toimimattomien ideoiden edustajilta.

Olen jo todennut mitä ei mielestäni tapahtunut ja mitä tapahtui. Jos et osaa tästä tehdä johtopäätöksiä siitä mitä mielestäni tapahtui ja mitä ei tapahtunut, niin se on ongelmasi.

^Mielestäni olet antamillasi "näytöillä" vailla riittävää kompetenssia opettamaan ainakaan tässä asiassa mitään.

Raahaamista (premissi) ei tapahtunut, koska siinä ei ole järkeä ja koska siihen ei ole viitteitä joten NG todennäköisemmin valehtelee siitä, että näin olisi tapahtunut.

NG ei väitä eikä niin ollen myöskään valehtele, että niin olisi tapahtunut, vaan hän väittää lähinnä näin: Muut ovat kertoneet niin voineen tapahtua.

Millään todennäköisyydellä ei voida sulkea pois, etteikö Kansan Uutisten reportterin lisäksi joku toinenkin olisi bongannut murhapaikalla "korkojälkiä". Seurasi mahdollisesti ns. "rikkinäinen puhelin"- ilmiö", ja grande finale esimerkiksi Helga Gustafssonin dramatisoimana.
Yhtä hyvin on mahdollista, että joku juhannuksena 1960 Gustafssonia murhapaikalla käyttäneistä poliiseista todella mainitsi "kantapäiden jäljistä" hänelle, aivan kuten Gustafsson kertoi. Tietääkö kukaan kertoa, mitkä olivat noiden poliisien nimet?

Kuten jo totesin, niin snufkin saa minun puolestani uskoa kontekstissa vaikka sitten obfuskaatioon mutta ei se mikään asiallinen todiste ole - Tässä asiassa samaa tasoa kuin erityiskykynsä lukea silmistä syyllisyyksiä (valokuvista).

Väitettä Gustafssonin valehtelusta liittyen ei-muistamaansa raahaamiseen ei ole toistaiseksi kyetty perustelemaan edes välttävän asiallisin perustein. En pidä sitä ongelmanani.

snufkin kirjoitti: Ti Marras 19, 2024 6:03 pm

LexVeritas kirjoitti: Ti Marras 19, 2024 5:45 pm ^Ilmeisestikään et ymmärrä, että väittäessäsi, ettet väitä Gustafssonin valehtelevan väittäessään, ettei hän muista tulleensa raahatuksi, väität tosiasiallisesti samalla, että hän vastoin omaa muistiaan on tullut raahatuksi, koska toisaalta väität hänen valehtelevan muistamattomuudestaan

¨

Ilmeisesti et ymmärrä, että olkiukkosi ei ole sama kuin minun väitteeni. En ole koskaan esittänyt väitettä, että NG ei muista tulleensa raahatuksi.

Lue vain tämä, sisäistä se ja keskity vähemmän semantiikkaan: "Minä johdonmukaisesti uskon, että NG valehtelee molemmista: muistikatkosta ja raahaamisesta/puukonpistoista. "

Blexin tapana on rakentaa olkiukkoja ja sitten saivarrella niihin liittyen.

NG:n "muistikatkosta" on kommentoinut neurologian proffa:

https://www.ts.fi/uutiset/1074064886

"Öhmanin mukaan Gustafssonilla saattoi olla jonkinasteinen aivovamma, muttei niin vaikeata kuin on kuvattu. Leppiniemen mukaan se oli vähintään keskivaikea. Puolustuksen maanantaiksi kuultavaksi kutsuman neurologin näkemys tukee tätä väitettä. Neurologin mukaan 79 prosentilla kasvomurtumapotilaista on myös aivovamma. Öhmanin mukaan sellaisen mahdollisuus oli kuitenkin puhtaissa pahoinpitelyjutuissa vain kaksi prosenttia.

- Koska Gustafssonilla ei todettu verta aivoselkäydinnesteessä, niin tuntuu erikoiselta, että hänellä on täydellinen blackout, yleensä tajuttomina olleilla ihmisillä on tapahtumista muistisaarekkeita ja he alkavat hissun kissun muistaa jotakin. Osa muistista palautuu, vaikka ei muistaisi itse tapahtumaa, Öhman kertoi."

Neurologin mukaan 79 prosentilla kasvomurtumapotilaista on myös aivovamma. Öhmanin mukaan sellaisen mahdollisuus oli kuitenkin puhtaissa pahoinpitelyjutuissa vain kaksi prosenttia.

Tiedoksenne tässä vaiheessa, että ketjun aiheena ei ole "puhdas pahoinpitelyjuttu", vaan kolmoismurha ja murhayritys.

Koska Gustafssonilla ei todettu verta aivoselkäydinnesteessä, niin tuntuu erikoiselta, että hänellä on täydellinen blackout, yleensä tajuttomina olleilla ihmisillä on tapahtumista muistisaarekkeita ja he alkavat hissun kissun muistaa jotakin. Osa muistista palautuu, vaikka ei muistaisi itse tapahtumaa, Öhman kertoi."

Aivoselkäydinnesteen verettömyys ei osoita vakavan aivovamman olemattomuutta. Tämän faktan Tenovuo todisteli oikeudessa vastaansanomattoman perusteellisesti.

Öhmannin toteamukseen muistisaarekkeista on melko hölmöä vedota, sillä eikös Gustafssonin muisti murhia edeltäneeltä ajalta ole nimenomaan osin palautunut.
Ja vammautumishetken jälkeiset, muistista kerran pois pyyhkiytyneet asiathan eivät palaudu. Gustafssonin tapauksessa se tarkoittaa sitä, että hän ei muista vammautumisensa jälkeisestä ajasta rikospaikalta eikä ensimmäisistä sairaalapäivistään mitään, ja tuskin tulee koskaan muistamaankaan.

LexVeritas kirjoitti: Ti Marras 19, 2024 9:08 pm

NG ei väitä eikä niin ollen myöskään valehtele, että niin olisi tapahtunut, vaan hän väittää lähinnä näin: Muut ovat kertoneet niin voineen tapahtua.

Tämä on sinun tulkintasi, että tätä NG hakee takaa. Koska haluat NG:n väittävän niin. Minulla taas kirjaimellisesti on NG:n sana siitä, että asia tapahtui näin ja näin. Tulkitsen sen tietoisena yrityksenä johdattaa keskustelua tiettyyn suuntaan.

Väännetään rautalangasta:

Selitys 1:

Siitä en ole varma, että pääsinkö itse pois teltasta vai vedettiinkö minut.

• Vedotaan tietämättömyyteen: passiivinen irrottautuminen syyllisen taakasta.

Selitys 2:

Joka tapauksessa murhaaja yritti vetää minut veteen, sillä paikalla oli minun kantapäitteni jäljet. Joko hän ei ollut jaksanut tai sitten hän pelästyi jostakin, koska oli jättänyt minut makaamaan telttakankaan päälle.

• Vedotaan siihen, että vaikka en muista mitään, niin olihan se murhaaja joku toinen ja sillä sipuli: aktiivinen, ja salavihkainen, irrottautuminen syyllisen taakasta

Nyt on niin, että selitys 2 kumoaa selityksen 1 sillä tämän voi tulkita NG:n aktiivisena väitteenä ohjata epäluuloja muualle. Hänellähän ei ole asiaa tehdä tälläistä selitystä KOSKA HÄN EI MUISTA ONKO HÄN MURHAAJA VAI EI. Todennäköinen selitys tälle ristiriitaisuudelle on NG:n omat ristiriitaiset tunteet siitä mitä hän tietää ja mitä hän voi ja ei voi kertoa tietämästään. Tämä ristiriitaisuus pilkistää välillä esiin, kun NG vetoaa salavihkaisesti selitys 2:een jättäen kuitenkin aina takaportin auki sille, että kuuli sen jostain muualta, jotta LexVeritakset ja muut voivat tulla puhumaan asiat parhain päin.

Selitys 2 esimerkkejä:

• 2004 kuulusteluissa NG:n yhtäkkinen pohjoisniemen (keskiniemi?) kalapoikien muistaminen tarkkoine tuntomerkkeinen vaikka vielä 1960 eivät olleet tavanneet ketään ulkopuolisia tai poistuneet niemestä

• 2004 kuulusteluissa väite, että alkoholia jäikin pulloihin juomaa reilusti yli puolet ja, että kaikki seurueen jäsenet olivat nauttineet alkoholia vs. 1960 kertomus, että vain Seppo ja Nils joivat alkoholia ja, että lähes kaikki alkoholi oli nautittu: tämän voi tukita niin, että omaa selväpäisyyttä haluttiin korostaa

• Väite v. 1980 ja 2004, että sai kymmenen puukoniskua päähänsä

• Hypnoosikertomus: kertoi yksityiskohtia hyökkäyksestä glorifoidun joogahetken aikana. Tähän selitykseen NG ei ole koskaan palannut vaikka ei ole mitään syytä etteikö hän muistaisi mitä sanoi. Todennäköisin selitys on siis, että hypnoosia käytettiin takaporttina ohjata aktiivisesti epäilyjä muualle.

• Väite todistajan kuullen, että heräsi siihen kun puukkoa alkoi tulla, vaikkei muka muistanut mitään

Selitys 1 on se virallinen kertomus, jossa on pyritty johdonmukaisesti pysymään. Välillä ollaan kuitenkin törmätty selitykseen 2, johon turvautuminen kertoo omaa tarinaansa.

Väännetään rautakangesta:

Siitä en ole varma, että pääsinkö itse pois teltasta vai vedettiinkö minut.

Tarkoittaa, että hän ei tiedä eli muista, miten päätyi teltan ulkopuolelle.

joka tapauksessa murhaaja yritti vetää minut veteen, sillä paikalla oli minun kantapäitteni jäljet. Joko hän ei ollut jaksanut tai sitten hän pelästyi jostakin, koska oli jättänyt minut makaamaan telttakankaan päälle.

Tarkoittaa, että Gustafssonin mielestä hänet oli yritetty vetää veteen, sillä ilmeisesti paikalla oli hänen kantapäidensä jäljet. Gustafsson arvelee, että murhaaja väsähti tai oli muuten heikko, taikka sitten hän pelästyi jostakin (esimerkiksi lintupoikien saapumisesta murhapaikan läheisyyteen).

KOSKA HÄN EI MUISTA ONKO HÄN MURHAAJA VAI EI.

Gustafsson muistaa, että mitään riitaa ei ollut. Kertomansa mukaan hän muistaa nukkumaan menoon asti. Näin ollen voidaan perustellusti sanoa, että hänen varmuudessaan siitä, ettei hän ole murhaaja, ei ole mitään outoa.

2004 kuulusteluissa NG:n yhtäkkinen pohjoisniemen (keskiniemi?) kalapoikien muistaminen tarkkoine tuntomerkkeinen vaikka vielä 1960 eivät olleet tavanneet ketään ulkopuolisia tai poistuneet niemestä

7.4.2004 suoritetussa kuulustelussa kysyttäessä onko kuulusteltavalla mitään lisättävää tai muutettavaa aikaisemmin kerrottuun Gustafsson kertoo hänelle ennestään tuntemattomien, kahden kalapojan olleen pohjoisella niemellä, ja hänen ja Boismanin käyneen noin kello 21.30-23 aikaan heitä katsomassa ja heittäneen huulta heidän kanssaan. Gustafsson kuvaa kalapoikien ikää ja ulkonäköä. Kysyttäessä hän arvelee kertoneensa tapaamistaan kalapojista myös vuoden 1960 kuulusteluissa (s. 2). Pyydettäessä Gustafsson sijoittaa onkipojat alueesta piirtämäänsä karttaan todeten ”oletetaan nytte että ne olis tässä (läntisen niemen lännen puoleisella rannalla) näin vierekkäin” (13.5.2004, s. 10).

Alueella liikkui nimeltä tunnettuja onkipoikia ja ainakin yksi nimeltä tunnettu kalamies. Lisäksi illalta on havaintoja myös tuntemattomiksi jääneistä miehistä. Gustafsson kertoi myös uimareista. Gustafsson on kertonut, ettei kukaan käynyt heidän telttapaikallaan eivätkä he käyneet kenenkään muun.

2004 kuulusteluissa väite, että alkoholia jäikin pulloihin juomaa reilusti yli puolet ja, että kaikki seurueen jäsenet olivat nauttineet alkoholia vs. 1960 kertomus, että vain Seppo ja Nils joivat alkoholia ja, että lähes kaikki alkoholi oli nautittu: tämän voi tukita niin, että omaa selväpäisyyttä haluttiin korostaa

Puolen litran Salmisaaripullosta tulee tosiaan pari desiä viinaa mieheen ja pikkupullo likööriä siihen kimpassa päälle. Ja alkuillasta nautittuna.
Minun mielestäni luonnollinen johtopäätös olisi myös, että selväpäisyyttä haluaisi Gustafssonin asemassa korostaa niin syytön kuin syyllinenkin.

Väite v. 1980 ja 2004, että sai kymmenen puukoniskua päähänsä

En nyt näe syytä, miksi tieten tahtoen olisi haalinut epäilyjä niskaansa liioitteluilla. Kuten todettu, niin Gustafsson ei tiettävästi väittänyt kuulusteluissa joutuneensa 10 kertaa puukotetuksi, vaan hän kyseli kuulustelijalta, että oliko asia niin.
Gustafssonilla mitä ilmeisimmin sekoittuvat keskenään hänellä todetut ruhjehaavat ja muut haavat, joiden kaikkien syntymekanismista ei ole saatu selvyyttä:

Vuoden 2004 kuulustelussa Gustafsson kertoi poskeensa kohdistuneesta puukoniskusta ja aprikoi:

”Sitt oli tässä silmäkulmassa ja sitt on tässä, ja sitt oli päässä ja niskassa oli näitä puukon pistoja..oliks se 10 reikää, puukoniskua päässä plus se yhdestoista, se iso ventti, mikä oli 5 senttiä näin ja 5 senttiä näin?”.

Gustafsson kertoi, että ko. haavat ommeltiin kiinni. Gustafsson kertoi käsivarsissaan olleen puukoniskun jälkiä ja rystysistä nahan olleen pois., Siinä kohtaa hän tavallaan liioitteli, sillä vain toisessa käsivarressaan on todettu viiltohaava ja vain vasemman käden sormissaan pieniä hiertymiä. Lunettan havaintojen mukaan Gustafssonin takaraivon alueella oli teräasevammojen jälkitiloiksi sopivia arpia.

Hypnoosikertomus: kertoi yksityiskohtia hyökkäyksestä glorifoidun joogahetken aikana. Tähän selitykseen NG ei ole koskaan palannut vaikka ei ole mitään syytä etteikö hän muistaisi mitä sanoi. Todennäköisin selitys on siis, että hypnoosia käytettiin takaporttina ohjata aktiivisesti epäilyjä muualle.

Stenbäck antoi istunnon lopuksi Gustafssonille käskyn unohtaa kaiken, mitä oli hypnoosissa kertonut. Että sikäli on sekin mahdollinen syy, jos ei muista. Hypnoosista ei voi vetää valideja johtopäätöksiä puoleen eikä toiseen. Kumma, ettei Gustafsson ole koskaan kertonut epäilevänsä Hans Assmannia, jos hän kerran hypnoosin kautta yritti suunnata epäilyjä toisaalle.

Väite todistajan kuullen, että heräsi siihen kun puukkoa alkoi tulla, vaikkei muka muistanut mitään

Gustafsson ei kertonut heränneensä siihen eikä väittänyt muistavansa tapahtunutta, vaan kyseessä oli hänen käsityksensä siitä, mitä oli ilmeisesti tapahtunut. Kyseinen todistaja Ahti Toivola oli täysin varma hyvän ystävänsä Gustafssonin syyttömyydestä.

Kyllä snufkin kerrot edelleen 20 vuotta sitten kuopattua Haapalan ja Tuomisen satua. Nuo edellä mainitut asiat eivät missään tapauksessa ole kenenkään syyllisyyttä tukevia aihetodisteita.

Ahti Toivolan sanoja lainaten:

"Nisseä on niin paljon haukuttu ja syylliseksi tehty, niin kyllä se harmittaa. Media saa ihmisen syylliseksi, jos se haluaa. Loppuelämäksi se on leimattu syylliseksi, vaikka se ei oo ikinä tehny tota. Totuus voitti. Kaikki syytökset oli ihan täysin mielikuvitusta, ei totuuden kanssa minkäänlaista tekemistä."

^Tässä on vain tulkintojen ero. LexVeritas tulkitsee NG:n sanomisia ja tekemisiä niin kuin hän olisi ihastunut NG:hen tai seurustelisi tämän kanssa. Hän siis tulkitsee joka ikisen aihetodisteen parhaalla mahdollisella tavalla Gustafssonin kannalta.

Minä taas tulkitsen sen kautta, että ymmärrän ihmismieltä. Tulkintani siis on neutraalista pessimistiseen.

Esimerkki ylipositiivisesta tulkinnasta:

" Gustafsson muistaa, että mitään riitaa ei ollut. Kertomansa mukaan hän muistaa nukkumaan menoon asti. Näin ollen voidaan perustellusti sanoa, että hänen varmuudessaan siitä, ettei hän ole murhaaja, ei ole mitään outoa."

Tämä on positiivisen tulkinann kehäpäätelmä: Väite1: Gustafsson ei muista mitään negatiivisista tapahtumista ja tämä pitää paikkansa, koska hän sanoo niin Väite 2: Jos muistaa, niin kaikki mitä hän sanoo muistamisestaan on totta. Väite 3: Koska kaikki mitä Gustafsson muistaa ei yleisesti ottaen viittaa häneen syyllisenä voidaan todeta, että muistamattomuuden aikana ei ole tapahtunut mitään mikä asettaisi Gustafssonin negatiivseen valoon

Mikään Gustafssonin kertoma ei siis voi asettaa Gustafssonia negatiiviseen valoon, koska Gustafsson ei itse aseta itseään negatiiviseen valoon ja kaikki mitä hän kertoo on totta.

Premissi on siis se, että NG on syytön joten ei hänellä ole syytä valehdella ja johtopäätös on myös se, että NG on syytön = kehäpäätelmä.

Tosiasiassa, jos katsoo asiaa niin, että mitä syyllinen kertoisi: niin hänhän toimisi juuri kuin NG: kertoo asiat parhaalla mahdollisella tavalla eli ei ollut riitaa -- > ei motiivia; ei ole muistikuvia -- > vie syyllisen taakka passiivisesti pois itseltä

Mutta eipä tästä voi keskustella, kun Veritas tulkitsee jopa NG:N aktiiviset väitteet murhaajan toiminnasta niin, että siinä vain kerrotaan jonkun muun näkökulmaa. Tai, että joogahetken aikana sepitetty tarina "unohtui" käskystä. SItten perustellaan kehäpäätelmällä NG:n tiedostamaa syyttömyyttä.

^Paljon yksinkertaisemmin sanottuna: Arvioin tutkintamateriaalia sen todistusarvon mukaan enkä esittele jo kertaalleen (ilmeisen lopullisesti) lainvoimaisesti tyrmätyille olettamuksille, väitteille ja tulkinnoille pseudotieteellisiä perusteluja, joita ei voi todistaa.

LexVeritas kirjoitti: Ti Marras 19, 2024 10:01 pm

Neurologin mukaan 79 prosentilla kasvomurtumapotilaista on myös aivovamma. Öhmanin mukaan sellaisen mahdollisuus oli kuitenkin puhtaissa pahoinpitelyjutuissa vain kaksi prosenttia.

Tiedoksenne tässä vaiheessa, että ketjun aiheena ei ole "puhdas pahoinpitelyjuttu", vaan kolmoismurha ja murhayritys.

Koska Gustafssonilla ei todettu verta aivoselkäydinnesteessä, niin tuntuu erikoiselta, että hänellä on täydellinen blackout, yleensä tajuttomina olleilla ihmisillä on tapahtumista muistisaarekkeita ja he alkavat hissun kissun muistaa jotakin. Osa muistista palautuu, vaikka ei muistaisi itse tapahtumaa, Öhman kertoi."

Aivoselkäydinnesteen verettömyys ei osoita vakavan aivovamman olemattomuutta. Tämän faktan Tenovuo todisteli oikeudessa vastaansanomattoman perusteellisesti.

Öhmannin toteamukseen muistisaarekkeista on melko hölmöä vedota, sillä eikös Gustafssonin muisti murhia edeltäneeltä ajalta ole nimenomaan osin palautunut.
Ja vammautumishetken jälkeiset, muistista kerran pois pyyhkiytyneet asiathan eivät palaudu. Gustafssonin tapauksessa se tarkoittaa sitä, että hän ei muista vammautumisensa jälkeisestä ajasta rikospaikalta eikä ensimmäisistä sairaalapäivistään mitään, ja tuskin tulee koskaan muistamaankaan.

Nissen osalta kyseessä oli puhdas pahoinpitelyjuttu. Tenovuo jäi yksin väitteineen, mutta jostain käsittämättömästä syystä Espoon käräjäoikeus osti (mahdollisesti korruptoituneen) todistelun sellaisenaan. "Erinomaisessa" tuomiossa unohtui perustella keskeisten todistajien lausuntojen sivuuttaminen.

^Väitätkö tosissasi siis, että aivo-selkäydinnesteen verisyys olisi edellytys vaikealle aivovammalle? Se ei ole.

Puolustuksen lääkäritodistaja, Suomen johtaviin aivovamma-asiantuntijoihin lukeutuva Tenovuo ei "jäänyt väitteineen yksin", vaan hän hiljensi syyttäjän todistajat vastaansanomattomalla selvityksellään, joka perustui tunnettuihin tieteellisiin tosiasioihin.

Syyttäjän todistajat eivät kiistäneet, että Gustafssonilla oli merkittävä aivovamma, ja että hän oli tajuton ja toimintakyvytön.

Näköjään Ross Sylvian vihjaa, että Tenovuo oli lahjottu antamaan tietynlaisen lausunnon. Hyvin vakava ja täysin perusteeton syytös. Katson velvollisuudekseni ilmoittaa asianomaiselle.