Vaikka julkisen keskustelun perusteella muuta voisi päätellä, Suomessa on kuluneen viikon aikana otettu merkittäviä askeleita kohti normaalia elämää, jossa koronainfektio on väestön enemmistölle flunssa muiden joukossa, kirjoittaa MTV Uutisten päätoimittaja
Ilkka Ahtiainen.
Pandemiantorjuntaa tähän asti hoitanut perhe- ja peruspalveluministeri
Krista Kiuru sekä hänelle uskollinen sosiaali- ja terveysministeriön virkakunta söivät spektaakkelimaisella tavalla oman uskottavuutensa loppiaisen tienoon etäkoulu- ja long covid -ulostuloillaan. Seuraukset olivat samassa suhteessa.
Käytännössä Helsinki ja yksitoista muuta Uudenmaan kuntaa päättivät ottaa ohjat omiin käsiinsä koronapandemian hoitamisessa. Muualla Suomessa sairaanhoitopiirit ovat seuranneet perässä. Ne päättivät luottaa omiin asiantuntijoihinsa, arvioivat realistisesti tautitilannetta ja tekivät päätelmät.
Ei etäkoulua, ei harrastuskieltoja, ei karanteeneja altistuneille. Ei päämäärätöntä testaamista eikä turhaa jäljitystä. Kaikki tämä on vastoin sitä, mitä Kiuru ministeriönsä kanssa halusi.
STM:n infoihin ei enää voi suhtautua kritiikittä
Kaikesta tästä huolimatta Kiuru jatkaa edelleen hallituksen koronaministerityöryhmän johdossa ja ainakin Helsingin Sanomien
haastattelun mukaan nauttii pääministeri
Sanna Marinin luottamusta.
Marinin lojaalisuutta ministerilleen ei voi kuin ihailla. Tai ihmetellä. Median näkökulmasta Kiurun toimintatavat ovat johtaneet siihen, että ainakin MTV Uutisissa sosiaali- ja terveysministeriön koronatiedotustilaisuuksiin on toistaiseksi mahdotonta suhtautua normaalin suomalaisen perusluottamuksen varassa.
Eli että niissä kerrottaisiin asioista parhaan tietämyksen perusteella niin kuin asiat ovat, virkavastuulla. Viikon takainen long covid -info oli käännekohta.
Heti tuoreeltaan runsaslukuinen joukko eri alojen lääkäreitä arvosteli infossa esitettyjä lukuja koronan pitkäaikaisoireiden yleisyydestä. He myös kritisoivat tapaa, jolla Kiuru väritti sanomaansa ja valjasti koko tilaisuuden omiin tarkoitusperiinsä. Muiden muassa Helsingin Sanomat on
ansiokkaasti purkanut Kiurun tiedotustilaisuudessa välittämää "tietoa".
Härskit politiikan teon ja julkisuuden hallinnan välineet ovat toki kuuluneet Kiurun repertuaariin jo pidemmän aikaa.
(...)
Oman järjen käyttö on vihdoin sallittu
Vaikka Kiurun tolkuttomien ulostulojen ja sekavan julkisen keskustelun perusteella muuta voisi päätellä, Suomessa on kuluneen viikon aikana otettu merkittäviä askeleita kohti normaalia elämää.
Normaalia elämää on esimerkiksi se, ettei jokaisen putoavan räkätipan vuoksi tarvitse hakeutua mihinkään testiin.
Normaalia on se, että altistuminen ei ole peruste vapauden rajoituksille. Ja ylipäätään se, että ihmisen sallitaan käyttää omaa järkeä infektion sattuessa: jää kotiin potemaan, palaa töihin tai kouluun, kun oireita ei enää ole. Eli aletaan siis vähitellen suhtautua koronatartuntaan flunssana muiden joukossa.
Mitä hallitus teki terveydenhuollon lujittamiseksi?
Juuri nyt terveydenhuollon kestävyys on lujilla, mutta viimeistään siinä vaiheessa, kun tautihuippu on takana, on aloitettava periaatteellinen keskustelu suomalaisen terveydenhuollon tilasta. Miten on mahdollista, että terveydenhuolto kuormittuu eurooppalaisessa vertailussa jo varsin vähäisistä potilasmääristä?
Myös maan hallituksen toiminta pandemian alkuvaiheissa ansaitsee läpivalaisun. Mitä päättäjät tekivät keväällä 2020 sen eteen, että mahdollisten uusien tautiaaltojen lähestyessä maassa olisi riittävästi henkilökuntaa ja vuodepaikkoja sairaiden hoitamiseen?
Koronapandemiaa on koko kestonsa ajan käsitelty joka ikistä koskevana terveysuhkana, vaikka kesästä 2020 lähtien on tiedetty, ettei infektio ole vaarallinen kaikille. Se on vaarallinen iäkkäille ja eräille riskiryhmille.
Näistä syistä on vaikea hyväksyä, että myös tulevaisuudessa "terveydenhuollon kantokyvyn" nimissä päättäjien keinovalikoiman kärjessä on väestötasoinen puuttuminen ihmisten vapauksiin ja perusoikeuksiin. Ilman, että piitataan aineellisesta ja inhimillisestä hinnasta, joka rajoituksilla on.
Entä jos päättäjät olisivat alun perin suhtautuneet koronapandemiaan uhkana terveydenhuoltojärjestelmälle ja alkaneet huolehtia sen kestävyydestä? Olisiko elämämme viimeksi kuluneet kaksi vuotta ollut siedettävämpää?
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/paa ... sa/8332920