MURHA.INFO

Täällä on nyt arveltu skitsofreniankin mahdollisuutta. Toki kaikki on mahdollista, mutta todennäköiseltä se vaihtoehto ei vaikuta tapahtumien kulun perusteella. Anneli on ollut nyt jo niin kauan viranomaisten huostassa eri tavoin, että skitsofrenia olisi todennäköisesti tullut esille. Anneli ei vaikuta välttelevän sosiaalisia tilanteita, vaan paremminkin tuntuu ottavan kaiken niistä irti. Mielentilatutkimus ei ole mikään muutamien testien sarja vaan tehdään sairaalaolosuhteissa, jolloin tutkittava on pidempään tarkkailtavana.

lukutoukka kirjoitti:Täällä on nyt arveltu skitsofreniankin mahdollisuutta. Toki kaikki on mahdollista, mutta todennäköiseltä se vaihtoehto ei vaikuta tapahtumien kulun perusteella. Anneli on ollut nyt jo niin kauan viranomaisten huostassa eri tavoin, että skitsofrenia olisi todennäköisesti tullut esille. Anneli ei vaikuta välttelevän sosiaalisia tilanteita, vaan paremminkin tuntuu ottavan kaiken niistä irti. Mielentilatutkimus ei ole mikään muutamien testien sarja vaan tehdään sairaalaolosuhteissa, jolloin tutkittava on pidempään tarkkailtavana.

Anneli on nimenomaan vältellyt sosiaalista elämää viimeisen lapsen syntymän jälkeen ja niinkuin tuolla aiemmin jo totesin skitsofreenikko voi elää koko elämänsä ilman diagnoosia vaikka tulisikin välillä testatuksi.En silti sano että Annelilla moista vaivaa olisi, yksi mahdollisuus kuitenkin. Kyllähän hän melko vastentahtoisesti käveli tuossa oikeudessa otetussa videossa paikalle, ei mitenkään sen näköisenä että olisi nauttinut tilanteesta. Uskon että hänen "flirttailunsa" julkisuuden kanssa on ollut osa puolustuksen suunnitelmaa ja nimenomaan Mannerin suunnitelmaa, nyt se ei enää vaan toimi samalla tavalla kuin ensimmäisellä kerralla.

Ehkäpä Manner onkin hänet koko tähän tilanteeseen saattanut. Luulenpa, että puolustusasianajaja pyrkisi kaikin keinoin tukemaan asiakkaansa mahdollisimman asiallista esiintymistä näiden syytteiden edessä. Jos Manner on antanut hänelle ohjeet esitellä rintavarustustaan, niin pidän asianajajan ohjeita epäilyttävinä. Vaan voihan olla, että Annelin mielessä on käynyt, että nämä oikeudenkäynnit ovat nyt niitä viimeisiä julkisia esiintymisiä pitkään aikaan ja haluaa ottaa niistä kaiken irti.

Kirjoitin joskus aiemmin erään tutkimuksen tuloksista, joiden mukaan katsoja mieltää toisen ihmisen kokija-tekijä -aspektilla eri lailla sen perusteella, kuinka paljon paljasta pintaa toisessa on näkyvillä. Annelin ollessa aikoinaan syytteessä miehensä murhasta tuo paljaan pinnan antaminen oli nähdäkseni tehokasta: katsoja saattoi pitää Annelia tunteellisena perheenäitinä, jolta mies oli kuollut. Nyt lsh-syytteiden suhteen samanlainen asuvalinta on mielestäni karkea virhe. Paljaan pinnan vilauttelu saa aikaan mielikuvan siitä, että lsh-syytteissä on perää. Villaneuleen lähellä ihonsävyä oleva väri lisää tätä vaikutelmaa entisestään. Yksi syy avonaiseen pukeutumiseen saattaisi olla tosin se, että Anneli haluaa vedota Manneriin, ei meihin muihin katsojiin. Onkohan hän yhtään tullut ajatelleeksi, että syyttäjät ovat naisia? Yrittää saada näitä ärsyyntymään ja tekemään yliampuvia virheitä? Noh.

Myönnän, että minua hieman nyppii sellaiset ihmiset, jotka saattavat toimillaan muita suruitta vaaraan tai jopa vahingoittavat tahallisesti ja sen jälkeen vain keksivät uusia ja taas uusia selityksiä teoilleen sekä uusia ja uusia keinoja luikerrella vastuusta. Heihin voi kohdistua joitain yhteiskunnan sanktioita, mutta silloinkin muut ihmiset tekevät valtavia määriä töitä selvittääkseen aiheutettuja tilanteita ja niiden olosuhteita.

Annelilla on oikeus pukeutua niin kuin hän haluaa. Meidän pitää ymmärtää Annelia, joka on ajautunut näin vaikeaan tilanteeseen. Hänhän on niin ihmisarkakin, että poseraa kameroiden edessä kuin ammattimalli, mutta onneksi hänellä on ihan ok vankilassa. Siellä on ystäviä ja säännöllinen päivärytmi, ateriat tulevat ajallaan eikä tarvitse murehtia työmatkoista. Ei tarvitse murehtia jatkuvista laskuista ja niiden eräpäivistä. Ei ole tiukkoja aikatauluja, jolloin se tai tämä työ pitää saada valmiiksi. On puolustusasianajajat eikä tarvitse itse selittää jokaista pientä kirjoitusvirhettäkin.

Miten sinne vankilaan pääsikään?

lukutoukka kirjoitti:
Miten sinne vankilaan pääsikään?

http://murha.info/phpbb2/viewtopic.php? ... 91#p464791

Auerin asussa ei ollut mitään kummallista tai huomiotaherättävää, ja käyty keskustelu kertoo paljon enemmän itse keskustelijoista, kuin Auerista.

Ihan ihmeellisiä on juttunne=)

Kerran kuulin erään psykologin sanovan, että suomalaisen oikeusjärjestelmän rangaistukset toimivat pelotteena vain niin sanotuille tavallisille ihmisille. Tietyntyyppisistä luonneongelmista kärsiville vankeusrangaistuket tai sakot eivät muodosta enää toimintaa rajoittavaa tekijää. Se voi olla myös elämäntapa, johon toiset sopeutuvat ehkä liiankin hyvin. On jopa vaikeaa olla ulkopuolella siviilissä. Vankila on kuin koti heille.

Kuolemannaakka kirjoitti:Auerin asussa ei ollut mitään kummallista tai huomiotaherättävää, ja käyty keskustelu kertoo paljon enemmän itse keskustelijoista, kuin Auerista.

Ihan ihmeellisiä on juttunne=)

Sitähän minäkin, että ei ollut mitään kummallista tai huomiota herättävää. Ehkä jopa asianajajat ymmärtävät jatkossa pukeutua hieman paljastavammin oikeussaleissa.

lukutoukka kirjoitti:

Kuolemannaakka kirjoitti:Auerin asussa ei ollut mitään kummallista tai huomiotaherättävää, ja käyty keskustelu kertoo paljon enemmän itse keskustelijoista, kuin Auerista.

Ihan ihmeellisiä on juttunne=)

Sitähän minäkin, että ei ollut mitään kummallista tai huomiota herättävää. Ehkä jopa asianajajat ymmärtävät jatkossa pukeutua hieman paljastavammin oikeussaleissa.

Ehkä kaikkien ihmisten ajatukset eivät jatkuvasti askartele seksin parissa?

Kenen ajatukset täällä murhainfossa askartelevat seksin parissa? Se olisikin aika myönteinen aihe verrattuna näihin meidän tavallisiin aiheisiimme.

Joo-o, kn vauhdissa. Unohtanut, etten puhunut Annelin vaatteista seksistisinä, vaan puseron kaula-aukon avaruus ja Annelin esille pyrkivät rinnat, pienet, nuo puhtoiset maitorauhaset, toivat mieleeni kaksi viatonta karitsaa, ja Annelin halun näyttää ne kaikelle kansalle. Mikä tässä on seksiä minun korvien välissä? Oma käsitykseni, ensimmäinen mikä mieleeni tuli, ristiriitaista toki: Eräänlaista (tekemällä tehtyä??) itsevarmuutta ja 'peiteltyä' (hheh..) itsepaljastelua viattomuuden nimissä, että katsokaa vaan, 'tässähän minä, poloinen äiti syytettynä kauheista teoista lapsiani kohtaan, niitä joita olen imettänyt näillä rinnoillani..' Hämmentävä asu!

En ihmettele, että monissa muissa tuo asu herättää myös muunlaista pohdintaa. Asu on kuitenkin aina oma valinta, ainakin tässä tapauksessa (kun ei ole esim ne vankilan raidalliset..tai jotkut muut vankilan pakkovaatteet). Olmin väriset, kalpeat, ja röijy ihon väriä muistuttava, kuten Veristi pani merkille. Värillä on väliä!

cicero kirjoitti:niinkuin tuolla aiemmin jo totesin skitsofreenikko voi elää koko elämänsä ilman diagnoosia vaikka tulisikin välillä testatuksi

Juuri näin edellä tarkoitin sillä täsmennyksellä, että AA olisi jonkinlainen rajatapaus lääketieteellisesti, vaikka muissa suhteissa vaikuttaakin ääritapaukselta.

Arkielämän kokemukseni perusteella on olemassa ihmisiä, joilla väkivalta, henkinen tai fyysinen, liittyy läheisesti harhaisuuteen, mutta joilla säilyy tietoisuus siitä, kuinka hullun leima vältetään. Leiman välttämiseksi he ”toteuttavat itseään” vain tietyissä tilanteissa, esim. jonkun tietyn henkilön seurassa. He osaavat ikään kuin ”laittaa harhat pois päältä”. Jos tällaisella henkilöllä on tilaisuus määräajoin purkaa mieltään tarpeeksi tuttuun ja turvalliseen henkilöön, selkeään diagnoosiin johtavaa sairastumista ei ehkä koskaan tapahdu mutta samalla hoitokin jää saamatta. Jos kyse on kotiäidistä, asia voi jäädä piiloon vuosikymmeniksi. Myöhemmin voi puhjeta esim. alzheimer (altistavana tekijänä tällöin ainakin hoitamaton masennus), jolloin taipumus harhaisuuteen viimeistään paljastuu.

Olematta kuitenkaan psykopaatti tällainen henkilö saattaa äärimmilleen rasittaa jotakuta läheisistään samalla kun normaalitilanteissa antaa muille hyvinkin rauhallisen vaikutelman. Muiden hyväksyntä tulee osin siitä, ettei hän pohjimmiltaan ole pahantahtoinen. Omat ongelmat vaativat kuitenkin niin paljon tilaa, ettei ajatusta riitä muiden tunteille. Persoonallisuus on jollain lailla jakautunut kahtia, mikä myös estää näkemästä omaa syyllisyyttä. Viiman mentyä ohi jäljet lakaistaan piiloon silmänräpäyksessä. Ulkokuoren säilyttämistä edesauttaa korkea koulutustaso, jonkinasteinen tieto psykologiasta ja erilaiset minäkuvaa pönkittävät asiat, vaikka itsetunto olisi pohjimmiltaan surkea.

Ihmettelen voisiko AA olla tällaisen tyypin edustaja – enemmänkin ”ajoittain riehuva hieman harhainen lumiukko pihalla” kuin psykopaatti tai selvästi mielisairaskaan. Kokemukseni ei tosin ulotu henkilöihin, joilla aggressiot purkautuvat jopa lapsiin kohdistuvina seksuaalisina tekoina tai puukkohippana.

Joka tapauksessa olen siis saanut sen vaikutelman, että psykoositilojen esiintyessä synnytyksenjälkeisen masennuksen yhteydessä henkilön tila voi erittäin helposti jäädä huomaamatta, ehkä siksi etteivät harhat ole vielä ehtineet muokata koko persoonaa ja siksi että kaikkein pahin vaihe voi olla lyhytkestoinen.

Psykopaateilla on mielestäni vieläkin taitavammin rakennettu kuori. AA:ta en voi olla näkemättä jollain lailla avuntarvitsijana, mikä ei poista vastuuta. Sen, ettei hän ota vastuuta teoistaan, epäilen johtuvan siitä, että hän on jonkinlaisen äitimyyttiin sekoittuneen suuruusharhan vallassa, joka saattaa tosin olla jo karisemassa.

hän on jonkinlaisen äitimyyttiin sekoittuneen suuruusharhan vallassa, joka saattaa tosin olla jo karisemassa.

yllättävän tarttuvaakin - olen huomannut. Itsekin saa vetää antibioottia ihan varmuuden vuoksi. Niin vakavilta näyttää joidenkin oireet.

Mutta vakavasti puheenollen. Ei tuota luulisi ihan ehjänä vetävän läpi muuta kuin totaalisen syyllisenä. Jos olisin noin paha ( tämä muotoilu sallittakoon epäilyjen valossa: murha ja lasten pahoinpitelyt ), niin silloin kyllä muutama vankilavuosi tai oikeussirkus ei tuntuisi yhtään miltään. Sielu olisi kadotettu ja olo olisi kuin robottimaisella zombiella jonka muodossa vain vaeltaisi maiseman läpi. Ja kieltämättä siltä Anneli vaikuttaakin. Poissaolevalta, sammuneelta - kuin vain pakollinen herätevirta olisi päällä.

Tiiastiinalta todella hyvä (arkielämän kokemuksella) todettu näkökulma aiheeseen. Samoin.

Olematta kuitenkaan psykopaatti tällainen henkilö saattaa äärimmilleen rasittaa jotakuta läheisistään samalla kun normaalitilanteissa antaa muille hyvinkin rauhallisen vaikutelman. Muiden hyväksyntä tulee osin siitä, ettei hän pohjimmiltaan ole pahantahtoinen. Omat ongelmat vaativat kuitenkin niin paljon tilaa, ettei ajatusta riitä muiden tunteille. Persoonallisuus on jollain lailla jakautunut kahtia, mikä myös estää näkemästä omaa syyllisyyttä. Viiman mentyä ohi jäljet lakaistaan piiloon silmänräpäyksessä. Ulkokuoren säilyttämistä edesauttaa korkea koulutustaso, jonkinasteinen tieto psykologiasta ja erilaiset minäkuvaa pönkittävät asiat, vaikka itsetunto olisi pohjimmiltaan surkea.

Erilaiset minäkuvaa pönkittävät asiat voivat todellakin olla mitä vaan millä se itsetunto saadaan ylläpidetyksi. Koulutus voi olla yksi sellainen asia.

Mitä tulee agressiiviseen käyttäytymiseen ja muihin rankkoihin juttuihin niin alkoholi tai huumeet voivat kärjistää tilanteet. Sama asia kuitenkin pohjalla.