MURHA.INFO

Doctor Lecter kirjoitti:

Turvapaikanhakija kääntyi kristityksi ja kertoi siitä Afganistaniin – sitten KHO kumosi Migrin ja hallinto-oikeuden kielteisen päätöksen vainon perusteella

Korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) ennakkopäätös merkitsee sitä, että jatkossa kristityksi kääntynyt turvapaikanhakija voi parantaa mahdollisuuksiaan saada turvapaikka, kun tieto kääntymisestä saatetaan lähtömaahan.

Ameer Al-Kulabi pänttäsi 14 tuntia päivässä ja järjestää ylioppilasjuhlat vastaanottokeskuksessa – tuli Suomeen ummikkona 4 vuotta sitten

Turvapaikanhakija haluaa seuraavaksi yliopistotutkinnon, työn ja perheen Suomessa.

Ylioppilaslakki on jo käyty ostamassa valmiiksi 100 kilometrin päästä Joensuusta saakka. Kesäkuun ensimmäisenä päivänä Ameer Al-Kulabi, 20, painaa sen päähänsä Lieksan lukion salissa. Hän on yksi tämän kevään uusista ylioppilaista.

Nuorukaisen ylioppilaskokeiden tulokset ovat lukion parhaimmistoa. Se on melkoinen saavutus, sillä neljä vuotta sitten Al-Kulabi ei puhunut vielä sanaakaan suomea. Hänelle valkolakkiin kiteytyy paitsi oma, myös koko perheen tulevaisuus.

Perhe siirrettiin Lieksaan
Irakilainen Ameer Al-Kulabi tuli 16-vuotiaana perheensä mukana Suomeen vuonna 2015. Perhe haki turvapaikkaa ja sijoitettiin asumaan Kaakkois-Lappiin Kemijärvelle. Kaikki oli uutta, mutta eniten ihmetytti se, miten vähän Kemijärven kaduilla näkyi ihmisiä.

Perheen esikoispoika Ameer aloitti saman tien suomen kielen opiskelun vastaanottokeskuksen järjestämässä koulutuksessa. Tähtäin oli selvä alusta saakka: Al-Kulabi halusi ensin lukioon ja sen jälkeen yliopistoon. Seitsemän kuukauden kieliopintojen jälkeen Al-Kulabi haki ja pääsi Kemijärven lukioon.
– Alussa oli todella vaikea seurata opetusta kielen vuoksi. Noin vuoden ajan tuntui, että tästä ei tule mitään, Al-Kulabi kertoo. Nyt hän antaa haastattelua sujuvasti suomeksi.

Kun Kemijärven vastaanottokeskus suljettiin, Al-Kulabi perheineen siirrettiin Lieksaan Pohjois-Karjalaan. Opinnot jatkuivat nyt toisen syrjäisen pikkukaupungin lukiossa. Lukion toisella luokalla jotakin loksahti kohdalleen kielitaidon kanssa, ja Al-Kulabi alkoi napsia loistavia arvosanoja erityisesti matemaattisista aineista.
– Englannin kielessä oli eniten kirimistä, sillä osasin sitä ennestään hyvin vähän ja lukiossa taso on jo kova.

Al-Kulabin opiskeluinto on ollut kova. Suomen Punaisen Ristin teettämän tuoreen selvityksen mukaan turvapaikanhakijoiden ensisijaisena toiveena on työllistyä, jotta he voisivat olla riippumattomia yhteiskunnan tuista ja elättää itsensä sekä perheensä. Sama toive on myös Al-Kulabilla.

Juhlat järjestetään vastaanottokeskuksessa
Tänä keväänä Al-Kulabin urakka tuli päätökseensä hienoin tuloksin: hän kirjoitti eximian eli toiseksi korkeimman arvosanan pitkästä matematiikasta, fysiikasta ja kemiasta. Kesäkuun alussa Lieksan vastaanottokeskuksessa järjestetään sen historian ensimmäiset ylioppilasjuhlat.
– Emme ole vielä päättäneet, mitä juhlissa tarjotaan, Al-Kulabi kertoo.

Menestys ei ole tullut helpolla. Välillä pelkkä kouluun pääseminen on ollut hankalaa, sillä vastaanottokeskus sijaitsee seitsemän kilometrin päässä Lieksan keskustasta, eikä busseja kulje säännöllisesti.

Al-Kulabi kertoo tehneensä kotiläksyjä vähintään pari tuntia päivässä. Lukulomalla tahti kiristyi äärimmilleen, ja Al-Kulabi pänttäsi erityisesti fysiikkaa ja suomen kieltä jopa 14 tuntia päivässä.
– Sen jaksoi, kun tavoite oli selkeä koko ajan, Al-Kulabi toteaa.

Opiskelu on ollut totista ja vienyt käytännössä kaiken ajan, mutta silti päällimmäisenä mielessä lukiosta ovat hienot yhteiset kokemukset, kuten vanhojen tanssit ja penkkarit. Al-Kulabi haluaa erityisesti kiittää lukion opettajia saamastaan tuesta.

Opiskelussa kiinni koko tulevaisuus
Ameer Al-Kulabin koulupolku on ollut kiemurainen. Hän kertoo käyneensä Irakissa peruskoulun. Sen jälkeen perhe asui neljä vuotta Turkissa, jossa Al-Kulabi pääsi seuraamaan opetusta, mutta ei saanut suorittaa opintoja virallisesti. Myös turkin kielen Al-Kulabi oppi nopeasti, ja puhuu nyt sujuvasti sekä suomea että turkkia. Perheen kotikieli on arabia.

Syksyllä on edessä todennäköisesti muutto pois Lieksasta. Al-Kulabi on hakenut Tampereen teknilliseen yliopistoon opiskelemaan tietojenkäsittelytiedettä ja saattaa päästä sisään jo ylioppilastutkinnon arvosanojen perusteella. Opintojen jälkeen tavoitteena on työpaikka teknologiayrityksessä, mieluiten Suomessa.

Al-Kulabin nuoremmat sisarukset käyvät peruskoulua Lieksassa. Perheen turvapaikkaprosessi on vielä kesken. Vanhemmat ovat kannustaneet kaikin tavoin lapsiaan opiskelussa.
– He sanovat, että siitä on kiinni koko perheen tulevaisuus. Eli paineet ovat aikamoiset, Al-Kulabi sanoo.

Sen jälkeen perhe asui neljä vuotta Turkissa

Tackleberry kirjoitti:Ei se palkka ole alle elinkustannusten. Ongelma on vaan usein se, että yhteiskunta maksaa kyllä ne elinkustannukset, vaikka et kävisikään töissä.

meitzi kirjoitti:

Tackleberry kirjoitti:Ei se palkka ole alle elinkustannusten. Ongelma on vaan usein se, että yhteiskunta maksaa kyllä ne elinkustannukset, vaikka et kävisikään töissä.

Hyvinkin tavallisesti palkka on alle käyvän vuokran, jolloin voi sanoa rehellisesti (paitsi ettet vissiin tunne moista sanaakaan), että elinkustannuksista yksi tärkeimmistä ei ole saavutettavissa palkalla.

Tackleberry kirjoitti: Kai se on niin, jos kouluttamattomat perusduunaritkin kuvittelevat, että heidän kuuluu asua jossain astetta hienommassa vuokrakämpässä.

Taisin itse olla melkoinen Houdini silloin kun pelkällä opintotuella ja -lainalla porskutin menemään opiskeluaikoina.

MTV kirjoitti:Ulkomaalaisia epäillään Suomessa rikoksista 20 prosenttia suhteellisesti useammin kuin suomalaisia, kertoo Tilastokeskus.
//
Määrällisesti suomalaiset ovat epäiltynä pääosassa eli lähes 90 prosentissa selvitetyistä rikoksista.
//
Luvuissa kyse on epäilyistä, jotka eivät välttämättä johda syytteeseen tai tuomioon. Turvapaikanhakijat eivät kuulu tilastoihin, joissa huomioidaan vain Suomen väestöön kuuluvat ihmiset.

Poliisin tietoon tulleiden rikosten määristä laskussa olivat omaisuusrikokset ja nousussa puolestaan väkivalta- ja seksuaalirikokset.

Rikoksista hieman aiempaa useampi jäi selvittämättä. Rikkomusten selvittämisprosentti sen sijaan nousi lähes viidellä prosenttiyksiköllä.

Turvapaikanhakijat eivät kuulu tilastoihin, joissa huomioidaan vain Suomen väestöön kuuluvat ihmiset.

Määrällisesti suomalaiset ovat epäiltynä pääosassa eli lähes 90 prosentissa selvitetyistä rikoksista.

Tackleberry kirjoitti:Kai se on niin, jos kouluttamattomat perusduunaritkin kuvittelevat, että heidän kuuluu asua jossain astetta hienommassa vuokrakämpässä.

Taisin itse olla melkoinen Houdini silloin kun pelkällä opintotuella ja -lainalla porskutin menemään opiskeluaikoina.

meitzi kirjoitti:

Tackleberry kirjoitti:Kai se on niin, jos kouluttamattomat perusduunaritkin kuvittelevat, että heidän kuuluu asua jossain astetta hienommassa vuokrakämpässä.

Taisin itse olla melkoinen Houdini silloin kun pelkällä opintotuella ja -lainalla porskutin menemään opiskeluaikoina.

Kyllä minusta ainakin on ihan ok! olettaa, että perusduunarin, kouluttamattomankin, pitäisi pystyä maksamaan palkallaan vuokran säällisen etäisyyden päässä työpaikastaan. Mitään astetta hienompaa onkin sitten vaikeampi määritellä, mutta noin suurin piirtein nykyisessä yhteiskunnassa oletetaan asunnossa olevan asuntokohtainen peseytymismahdollisuus ja paikka nukkumiselle sekä ruuan valmistamiselle.

Se, että mihin jonkun opiskelijan varat riittävät liittyy aika vähän siihen, että mihin palkan pitäisi riittää.

meitzi kirjoitti:

Tackleberry kirjoitti:Kai se on niin, jos kouluttamattomat perusduunaritkin kuvittelevat, että heidän kuuluu asua jossain astetta hienommassa vuokrakämpässä.

Taisin itse olla melkoinen Houdini silloin kun pelkällä opintotuella ja -lainalla porskutin menemään opiskeluaikoina.

Kyllä minusta ainakin on ihan ok! olettaa, että perusduunarin, kouluttamattomankin, pitäisi pystyä maksamaan palkallaan vuokran säällisen etäisyyden päässä työpaikastaan. Mitään astetta hienompaa onkin sitten vaikeampi määritellä, mutta noin suurin piirtein nykyisessä yhteiskunnassa oletetaan asunnossa olevan asuntokohtainen peseytymismahdollisuus ja paikka nukkumiselle sekä ruuan valmistamiselle.

Se, että mihin jonkun opiskelijan varat riittävät liittyy aika vähän siihen, että mihin palkan pitäisi riittää.

Iivis kirjoitti:Aikuisella on hyvin todennäköisesti olemassa asuntolainaa, auto , lapsia toisinkuin opiskelijalla.

Tackleberry kirjoitti:

meitzi kirjoitti:

Tackleberry kirjoitti:Kai se on niin, jos kouluttamattomat perusduunaritkin kuvittelevat, että heidän kuuluu asua jossain astetta hienommassa vuokrakämpässä.

Taisin itse olla melkoinen Houdini silloin kun pelkällä opintotuella ja -lainalla porskutin menemään opiskeluaikoina.

Kyllä minusta ainakin on ihan ok! olettaa, että perusduunarin, kouluttamattomankin, pitäisi pystyä maksamaan palkallaan vuokran säällisen etäisyyden päässä työpaikastaan. Mitään astetta hienompaa onkin sitten vaikeampi määritellä, mutta noin suurin piirtein nykyisessä yhteiskunnassa oletetaan asunnossa olevan asuntokohtainen peseytymismahdollisuus ja paikka nukkumiselle sekä ruuan valmistamiselle.

Se, että mihin jonkun opiskelijan varat riittävät liittyy aika vähän siihen, että mihin palkan pitäisi riittää.

Liittyy aika paljon. Turha työssä käyvän on itkeä, kun opiskelijatkin pärjäävät paljon pienemmillä tuloillaan.

Iivis kirjoitti:Aikuisella on hyvin todennäköisesti olemassa asuntolainaa, auto , lapsia toisinkuin opiskelijalla.

Aikuisen ei pidä tehdä hankintoja, joihin ei ole varaa.

Kelan maksamasta työttömyysturvasta meni maahanmuuttajille viime vuonna reilu 20 prosenttia

Kelan tutkija: ”Maahanmuuttajataustaisten työllistyminen on yhtä lailla kysyntä- tai tarjontalähtöistä kuin muillakin. Työllistymisen esteet ovat osittain samoja kuin kantasuomalaisilla. Osin ne liittyvät maahanmuuttajuuteen.”

Kela maksoi viime vuonna maahanmuuttajataustaisille Suomessa asuville työttömille 411 miljoonaa euroa työttömyysturvaa, ilmenee Iltalehden Kelalta saamista tiedoista. Kelan maksaman työttömyysturvan menot olivat viime vuonna yhteensä noin 1 964 miljoonaa euroa. Siitä maahanmuuttajien osuus oli 20,9 prosenttia.

Maahanmuuttajien osuutta voi pitää suurena, sillä Tilastokeskuksen mukaan ulkomaan kansalaisten osuus oli viime vuoden lopussa 4,7 prosenttia koko väestöstä.

Perustoimeentulotuen menot saajakotitalouden hakijan kansalaisuuden mukaan kertovat samanlaista tarinaa. Kela maksoi viime vuonna perustoimeentulotukea yhteensä noin 716 miljoonaa euroa. Siitä maahanmuuttajataustaisten osuus oli noin 118 miljoonaa euroa eli noin 16,4 prosenttia.

”Syyt voivat olla moninaisia”
– Jostain syystä heidän toimeentulonsa on heikompi kuin ei-maahanmuuttajataustaisilla kotitalouksilla.
– Syyt voivat olla moninaisia. Tiedetään, että maahanmuuttajataustaisissa perheissä äidit ovat useammin kotona. Pohjoismaisessa hyvinvointivaltiossa toimeentulo perustuu kahden elättäjän malliin ja yhden työssä käyvän palkka ei välttämättä riitä nostamaan perhettä köyhyysrajan yläpuolelle, johtava tutkija Minna Ylikännö Kelan toimeentulotuen tutkimuksesta kommentoi perustoimeentulotuen jakaumaan suomalaisten ja ulkomaalaisten kesken.

Hän kommentoi myös maahanmuuttajien työllistymistä.
- Maahanmuuttajataustaisten työllistyminen on yhtä lailla kysyntä- tai tarjontalähtöistä kuin muillakin. Työllistymisen esteet ovat osittain samoja kuin kantasuomalaisilla. Osin ne liittyvät maahanmuuttajuuteen. Työllistymisen esteenä voi olla heikko kielitaito tai vaje koulutuksessa.
– Ehkä emme osaa myöskään vielä ihan niin hyvin integroida kuin olisi toivottavaa.

Ylikännön mukaan työttömyysturvatilastossa korostuvat ne maat, joista Suomeen tulleilla on hankalinta päästä töihin.
– Valitettavasti yhä on niin, että kun sanoo nimensä, niin työnsaanti tyssää siihen, Ylikännö sanoo.

Venäjä, Irak ja Afganistan kärjessä
Kelan tilastossa on eritelty työttömyysturvan menot saajan ulkomaan kansallisuuden mukaan. Kymmenen suurinta kansallisuutta ovat:
1. Venäjä, 58,3 miljoonaa euroa.
2. Irak, 56,0 miljoonaa euroa.
3. Afganistan, 29,0 miljoonaa euroa.
4. Viro, 28,0 miljoonaa euroa.
5. Syyria, 24,8 miljoonaa euroa.
6. Somalia, 22,2 miljoonaa euroa.
7. Thaimaa, 16,8 miljoonaa euroa.
8. Turkki 11,8 miljoonaa euroa.
9. Iran, 8,8 miljoonaa euroa.
10. Kiina, 7,1 miljoonaa euroa.

Perustoimeentulon Top 10 kansalaisuuden mukaan
Kelan viime vuonna ulkomaalaisille maksama 118 miljoonan euron perustoimeentulotuki jakautui seuraavasti:
1. Irak 24,7 miljoonaa euroa.
2. Somalia 11,8 miljoonaa euroa.
3. Venäjä 11,4 miljoonaa euroa.
4. Syyria 10,4 miljoonaa euroa.
5. Afganistan 10,2 miljoonaa euroa.
6. Viro 10,0 miljoonaa euroa.
7. Iran 3,3 miljoonaa euroa.
8. Kongo 2,7 miljoonaa euroa.
9. Eritrea 2,5 miljoonaa euroa.
10. Turkki 2,2 miljoonaa euroa.

Kelan mukaan Suomessa jokaisella on oikeus perustoimeentulotukeen, jos toimeentulotukilaissa säädetyt tuen myöntämisen edellytykset täyttyvät. Mitään henkilöryhmää ei voi jättää toimeentulotuen ulkopuolelle, vaan tuen tarve on arvioitava jokaisen hakijan kohdalla yksilö- tai perhekohtaisesti.

Asumistuesta reilu 10 prosenttia
Kelan mukaan yleisen asumistuen menot olivat viime vuonna 1,49 miljardia euroa. Siitä ulkomaalaisten osuus oli 161 miljoonaa euroa eli 10,8 prosenttia.

Kärkimaita olivat Irak, Viro, Venäjä, Somalia ja Afganistan.

Ehkä emme osaa myöskään vielä ihan niin hyvin integroida kuin olisi toivottavaa.

Tackleberry kirjoitti:Turha työssä käyvän on itkeä, kun opiskelijatkin pärjäävät paljon pienemmillä tuloillaan