Aamulehti kirjoitti:http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1194739 ... masta.html
Päivitetty 21.4.2012 10:48, julkaistu 20.4.2012 22:22
Puheenaihe: Breivikin oikeudenkäynti todistaa avoimen yhteiskunnan voimasta
Joukkomurhaaja
Anders Behring Breivikin mukaan demokratia on enemmistön tyranniaa, hänen tappamansa lapset ovat poliittisia aktivisteja, Norja on suuri vankila, ja monikulttuurisuus tuhoaa Norjan.
Breivikin puheet ovat järjettömiä, mutta tavallaan ne todistavat avoimen yhteiskunnan vahvuudesta. Breivikin esiintymisen alun tuskainen vastaanotto Norjassa saattaa pikkuhiljaa vaihtua puhdistavaksi kokemukseksi.
Breivikin avautuminen saattaa myös auttaa avointa yhteiskuntaa estämään vastaavat murhenäytelmät.
Moni on silti aiheellisesti kysynyt, kuuluuko Breivikin poliittinen julistus lainkaan oikeuteen, jota käydään 77 ihmisen murhaamisesta.
Entä jos Utöyan saaren kaltainen joukkomurha olisi tapahtunut Suomessa? Sallittaisiinko murhaajalle tuolloin Breivikin kaltainen poliittinen julistus suomalaisessa käräjäoikeudessa?
– Riippuu siitä, miten julistuksen otsikoi. Totta kai puolustus saa käyttää puolustukseen ne keinot, jotka katsoo tarpeelliseksi, mutta kyllä niiden pitää liittyä siihen tekoon, vastaa Pirkanmaan käräjäoikeuden laamanni
Antero Nuotto.
Utöyan saaren uhrien omaiset ovat järkyttyneet entisestään, kun Breivik on esittänyt oikeudessa myös hirmutyönsä poliittisena tekona ja itsensä poliittisena hahmona. Omaisille Breivik on pelkkä joukkomurhaaja.
Nuotto muistuttaa että oikeudessa myös syytetyn itsensä pitää saada tulla kuulluksi. Syytetyn kuuleminen pelkästään avustajan tai puolustusasianajajan välityksellä ei lähtökohtaisesti riitä. Mutta entä jos syytetty sitten puhuu vaikkapa eteläkorealaisesta yhteiskunnasta eikä teostaan?
– Suomessakin, jos syytetty poikkeaa oikeudessa asiasta, oikeuden puheenjohtajan pitää ohjata hänet asiaan, Nuotto sanoo.
Oslon käräjäoikeuden tuomari keskeyttikin Breivikin poliittisen luennon useasti ja käski syytettyä pysymään asiassa.
Breivikin nyrkkitervehdykseen, joka tulkittiin äärioikeistolaiseksi, norjalaistuomari sen sijaan ei puuttunut.
Puututtaisiinko vastaavaan syytetyn käytökseen suomalaisessa käräjäoikeudessa?
– Oikeuden puheenjohtaja saattaisi korkeintaan huomauttaa, että tuo ei ole soveliasta, Nuotto vastaa.
Eikö nyrkin viuhtominen oikeussalissa ole oikeuden halventamista?
Nuoton mukaan oikeuden halventamisesta voidaan antaa järjestysrangaistus, mutta se edellyttää syytetyn kuulemista ja varoittamista. Järjestysrangaistukseen turvaudutaan vain, jos oikeussalissa vielä varoituksen jälkeenkin jatketaan oikeusprosessia häiritsevää käyttäytymistä.
Jos joukkomurhaajan poliittisen julistuksen vielä jaksaisikin, niin itse joukkomurhan yksityiskohtien käsittely voi olla monelle liikaa. Oslon käräjäoikeuden tuomari
Wenceh Arntzen ilmoitti perjantaina heti alkajaisiksi, että yleisöllä on oikeus poistua päivän aikana Breivikin oikeudenkäynnistä ennen taukoakin, jos he eivät kestä kuunnella raakoja yksityiskohtia.
Eikö tällaisessa tapauksessa voisi poistaa yleisön kokonaan salista – ja käsitellä joukkomurhan yksityiskohdat suljetuin ovin?
Antero Nuotto muistuttaa, että juuri oikeudenkäynnin avoimuus antaa yhteiskunnalle kontrollointimahdollisuuden.
Jos asiaa käsiteltäisiin suljetuin ovin, alkaisi Nuoton mukaan hyvin helposti arvailu siitä, mitä oikeudessa ja mitä itse rikoksessa todellisuudessa tapahtuu ja tapahtui. Jos suljettujen ovien takaa tapahtuisi vuotoja, vuodot helposti olisivat väritettyjä tai osittaisia, mikä sekin entisestään vain lisäisi hämmennystä.
– Kyllä avoimuuden periaate ja julkisuuden periaate on oikeudenkäynneissä äärimmäisen tärkeä seikka. Sitä julkisuutta rajoitetaan vain poikkeuksellisissa tilanteissa, Nuotto sanoo.
Suomen käräjäoikeuksissa oikeuden ovet suljetaan kokonaan käytännössä vain lastenhyväksikäyttötapauksissa. Henkirikostapauksissa oikeudenkäyntiaineistosta voidaan peitellä esimerkiksi vainajien valokuvia.
– Nehän ovat joskus todella pahoja kuvia. Ei ole missään tapauksessa suotavaa, että ne menisivät lehtiin. Se on ihan omaisten kannalta merkityksellistä.
Ei ole pelkoa, että breivik syyntakeettomaksi julistetaan. 
vaikka toisaalta tuskin pitkään kaduilla tallustelis.
En oo tosiaan löytänyt mitään juttuja netistä, missä puhutaan siitä, että mitä siellä oikeen tapahtui. Jos joku löytäis jotain juttua siitä, niin olisi kivaa saada linkkejä.