Syyttäjien valitus Korkeimpaan Oikeuteen 2015

[sisotalo]

Kaarina Vettenrannan todistus on parhaimmillaan käräjä-oikeudessa 20013. Siinä ei ole samaa teatraalisuutta kuin 2014. Hän kertoo tarkasti omasta työstää "Henkisen ensiavun ryhmässä". Se on vapaaehtoista ja ryhmän henkilöitä kutsutaan paikalla ensiapuun, ainakin Annelin tapauksessa kun ensiavun toimenpiteet oli tehty. Hänelle ei siis jäänyt mitään muuta tehtävää kuin istua vaitonaisen lesken vieressä.

Vauhtia tuli kun tutkinnan johtaja Kare Koskinen teki ensimmäisen kuulustelun. Kaarina istui vieressä koko kuulustelun ajan. Sitä ei valitettavasti kirjattu, eikä videoitu, vaikka siihen tulivat tuoreeltaan tiedot jotka Anneli antoi murhaajasta ennen kuin hänet kuulusteltiin 2/12. Koskinen ei myöskään kerro pitempään tästä kuulustelusta koska se vastasi täysin sitä mitä hän oli myöhemmin kuullut Annelilta ja Amandalta. Kaarina sai siis täyden kuvan siitä kuinka murhaaja oli tunkeutunut asuntoon ja surmannut Jukan, tätä ei kellään muulla ollut siihen aikaan. Siinä oli Vettenrannalla paljon järkyttävää kerrottavaa.

Hän väittää myös käyneensä seuraava päivänä Annelia katsomassa, ei kuitenkaan aamulla, jolloin Anneli oli hysteerinen ja ensin Sarin ja sitten kriisiryhmän hoidossa. Mistään havainnosta tällä käynnillä hän ei kerro, eikä sitä mikään muu todistus vahvista.

[Nicht schuldig]

Kaarina Vettenrannan todistus on parhaimmillaan käräjä-oikeudessa 20013. Siinä ei ole samaa teatraalisuutta kuin 2014. Hän kertoo tarkasti omasta työstää "Henkisen ensiavun ryhmässä". Se on vapaaehtoista ja ryhmän henkilöitä kutsutaan paikalla ensiapuun, ainakin Annelin tapauksessa kun ensiavun toimenpiteet oli tehty. Hänelle ei siis jäänyt mitään muuta tehtävää kuin istua vaitonaisen lesken vieressä.

Vauhtia tuli kun tutkinnan johtaja Kare Koskinen teki ensimmäisen kuulustelun. Kaarina istui vieressä koko kuulustelun ajan. Sitä ei valitettavasti kirjattu, eikä videoitu, vaikka siihen tulivat tuoreeltaan tiedot jotka Anneli antoi murhaajasta ennen kuin hänet kuulusteltiin 2/12. Koskinen ei myöskään kerro pitempään tästä kuulustelusta koska se vastasi täysin sitä mitä hän oli myöhemmin kuullut Annelilta ja Amandalta. Kaarina sai siis täyden kuvan siitä kuinka murhaaja oli tunkeutunut asuntoon ja surmannut Jukan, tätä ei kellään muulla ollut siihen aikaan. Siinä oli Vettenrannalla paljon järkyttävää kerrottavaa.

Hän väittää myös käyneensä seuraava päivänä Annelia katsomassa, ei kuitenkaan aamulla, jolloin Anneli oli hysteerinen ja ensin Sarin ja sitten kriisiryhmän hoidossa. Mistään havainnosta tällä käynnillä hän ei kerro, eikä sitä mikään muu todistus vahvista.

Jos ajatellaan tätä "vaitonaisen lesken vieressä istumis"-teoriaa niin se on juuri se, mikä kuva todistuksesta välittynee - kuva alkaa säröillä siinä vaiheessa, kun asioita tarkastelee toisesta perspektiivistä.
Alkuperäinen viesti on ollut se, että kriisitukihenkilö olisi ollut Anneli Auerin välittömässä läheisyydessä useita tunteja ja voinut tehdä ammattihenkilönä havainnon epätavallisesti tai epäilyttävästi käyttäytyvästä surmatun lähiomaisesta, joka on myös itse ollut varsinaista tapahtumapaikkaa lähellä ja jonka rooli on mahdollisesti epäselvä.
Olen hieman aikatauluttanut tätä teoriaa.

Ensinnäkin tapahtumapaikalla Tähtisentiellä vielä sen jälkeen, kun ensiapu ja poliisit ovat saapuneet paikalle, Anneli on edelleen ollut paikalla. Ajon kestäessä noin 10-15 minuuttia sairaalaan ja Annelin lähtöön paikalta on kulunut muutamia minuutteja, joten Annelin todennäköinen saapumisaika sairaalaan on aikaisintaan 3.10-3.15 yöllä.

Vettenrannan hälytys paikalle on siis todennäköisesti tapahtunut jopa ennen Annelin saapumista sairaalaan tai sitten välittömästi hänen saapuessaan paikalle. Se on voinut olla rutiinitoimi tällaisissa tilanteissa, jotta henkilökunta määrä on riittävä ja tilanteeseen on varauduttu. Ei Vettenrannalla mitään kiirettä ole ollut paikalle tulla, ensin on tehty muut toimenpiteet. Kyllä siinä on jäänyt aikaa hörppiä pari mukia kahviakin aivan rauhassa.

Jos asioita ajattelee hiemankin järjellisesti, niin siellä poliklinikalla on ollut koko joukko tehtävää sille parin tunnin ajalle, jotka Anneli on mahdollisesti siellä yöllä viettänyt. Tämä pari tuntia on oma arvioni ajasta, joka voisi kulua siihen, että potilas saattaisi olla osastolla ja siellä omassa huoneessaan, jossa tällaisia "rauhallisia" keskusteluhetkiä voisi edes ajatella syntyneen.

Hoitaja Vettenranta arvioi tämän yksin paikalla olleen poliisimiehen olleen ajankohtana klo 4-5 välisenä aikana. Ajankohta on selvästi aikaisempi kuin on tämän poliisin arvio ajasta.
Kello 4-5 ei yllä mainituin perustein näyttäisi olleen oikea. Ajankohta, jos sitä tarkastelee tämän poliisimiehen ajankäytön perspektiivistä, on selvästi myöhäisempi.

Kuka voisi ylipäätään saapua yksin paikalle? Ei kukaan rivipoliisi lähde yksinään tällaiseen tilanteeseen mukaan, joten Vettenrannan on täytynyt pitkään ensiavussa olleena henkilönä käsittää, että paikalla on rikostutkija eikä sattumalta paikalle eksynyt yksinäinen hahmo.

Jos asioita ajattelee tämän yksittäisen tutkijan kannalta katsottuna, hän halusi nähdä Annelin ja puhua hänen kanssaan. Seuraavaksi hän lähti raportoimaan esimiestään ja sieltä loogisesti kiiruhtaen Luvatalle.

Vettenranta yrittää saada lisää "tarkkailuaikaa" tälle todistukselleen siitä, että hän olisikin ollut paikalla Annelin luona aina lähes kello 8 aamulla, jolloin oma työvuoro poliklinikalla olisi siis alkanut jo kello 7 aamulla.

Tämä Vettenrannan todistuksen tuoma kuva tunteja sängyssä makaavasta kylmästä henkilöstä alkaa yllättäen vaikuttaa melko epätodelliselta.

[sisotalo]

Pohditaan vielä lisää.

Vaasan hovioikeuden tuomiossa johtopäätökset tehdään lyhyesti
Auerin käytöksestä tapahtumien jälkeen ei voi tehdä sitä johtopäätöstä, että Auer olisi syyllinen tekoon.

Tässä on uuden todistelun avainkohta. Syyttäjä yritti saada Annelin näyttämään kylmäveriseltä murhaajalta. Sitä mieltä olivat psykologit, joilla ei ollut mitään kontaktia Anneliin, mutta antoivat salaisian pidettäviä todistuksia salissa.

Anneli siis tuotiiin siis ensiapuun, ei sairaalan potilaosastolle, noin 03.15. Sen jälkeen hänelle tehtiin tarvittavat toimenpiteet, jotka kestivät 04.00 saakka jolloin saapui paikalle henkisen ensivun ryhmään kuuluva Kaarina Vettenranta, jolle ei siis jäänyt muuta tehtävää kuin istua sängyn vieressä. Toimenpiteet olivat jo muut tehneet. Mistään kriisitä ei tässä vaiheessa ollut kysymys. Vettenranta saattoi rauhassa lukea raportit toimenpiteistä ja kokeista.

Tukimusjohtaja Karie Koskinen halusi varmistaa, että hätäpuhelissa kuullut tiedot, mm tuntomerkit, olivat oikeat ja rikkoi annelin rauhaa pitämällä kuulustelun jokus kl 06.00 jälkeen. Koskiselta kysyttiin oikeudessa oliko Anneli kiihtyvää vai rauhallista tyyppiä, vastsus oli rauhallinen. Sama oli ilmeisesti myös Vetteranna käsitys kun hän sai kuunella Annelin rauhallisen selvityksen yön tapahtumista.

Piti odottaa kuusi vuotta ennen kuin nämä murhayön kokemukset olivat unohtuneet ja niitten tilalle oli noussut syyttäjän tarvitsema kuva: Anneli - murhaaja.

Vetenranta todisti päivää aikaisemmin kuin Sari Kantinkoski. Kumpikaan ei tiennyt toistensa todistuksista. Kantinkosken todistusta ei hovioikeus lähetänyt vaikka se oli jullkinen, ovia ei suljettu Kantinkosken todistusen ajaksi. Siitä huolimatta Vaasan hovioikeus viivyytti todistuksen luovuttamista 9/12 saakka, siis kolme kuukautta.

[Nicht schuldig]

Pohditaan vielä lisää.

Vaasan hovioikeuden tuomiossa johtopäätökset tehdään lyhyesti
Auerin käytöksestä tapahtumien jälkeen ei voi tehdä sitä johtopäätöstä, että Auer olisi syyllinen tekoon.

Tässä on uuden todistelun avainkohta. Syyttäjä yritti saada Annelin näyttämään kylmäveriseltä murhaajalta. Sitä mieltä olivat psykologit, joilla ei ollut mitään kontaktia Anneliin, mutta antoivat salaisian pidettäviä todistuksia salissa.

Anneli siis tuotiiin siis ensiapuun, ei sairaalan potilaosastolle, noin 03.15. Sen jälkeen hänelle tehtiin tarvittavat toimenpiteet, jotka kestivät 04.00 saakka jolloin saapui paikalle henkisen ensivun ryhmään kuuluva Kaarina Vettenranta, jolle ei siis jäänyt muuta tehtävää kuin istua sängyn vieressä. Toimenpiteet olivat jo muut tehneet. Mistään kriisitä ei tässä vaiheessa ollut kysymys. Vettenranta saattoi rauhassa lukea raportit toimenpiteistä ja kokeista.

Tukimusjohtaja Karie Koskinen halusi varmistaa, että hätäpuhelissa kuullut tiedot, mm tuntomerkit, olivat oikeat ja rikkoi annelin rauhaa pitämällä kuulustelun jokus kl 06.00 jälkeen. Koskiselta kysyttiin oikeudessa oliko Anneli kiihtyvää vai rauhallista tyyppiä, vastsus oli rauhallinen. Sama oli ilmeisesti myös Vetteranna käsitys kun hän sai kuunella Annelin rauhallisen selvityksen yön tapahtumista.

Piti odottaa kuusi vuotta ennen kuin nämä murhayön kokemukset olivat unohtuneet ja niitten tilalle oli noussut syyttäjän tarvitsema kuva: Anneli - murhaaja.

Vetenranta todisti päivää aikaisemmin kuin Sari Kantinkoski. Kumpikaan ei tiennyt toistensa todistuksista. Kantinkosken todistusta ei hovioikeus lähetänyt vaikka se oli jullkinen, ovia ei suljettu Kantinkosken todistusen ajaksi. Siitä huolimatta Vaasan hovioikeus viivyytti todistuksen luovuttamista 9/12 saakka, siis kolme kuukautta.

Hovioikeus 2014:

Niin sanottuna päätutkijana alussa toiminut Kare Ilmari Koskinen on
kertonut, että ”ovi oli koko ajan auki” sille mahdollisuudelle, että Anneli Auer
olisi tekijä, mutta esiin ei ollut tullut seikkoja, joiden nojalla häntä olisi ollut
syytä epäillä.
Todistaja Kare Koskinen on toiminut väkivaltarikostutkijana vuodesta 1969
lähtien 17 vuoden ajan.

Annelin Auerin todistus käräjäoikeus 2010:

Muistikuva seuraavana päivänä sieltä sairaalasta, joku hoitaja tuli sanoon tai puhuttiin siitä, että silloin kun kaikki on hyvin sitä ei tajuakaan sit kun ne menettää sit vasta tajuaa miten hyvin asiat ovat olleet no siellä mä sit taas muistin et mul oli viikolla ollut sellainen hetki et mä oon istunut siellä jossain nojatuolissa ja ajatellut kuin hienosti ja hyvin meill on asiat nyt tällä hetkellä. Kaikki hyvin, ett mull on neljä lasta ja mulla on Jukka ja meil on kiva koti ja yrityskin on alkanut toimii ja sit siinä vaiheessa mull on tullut sellainen pahaenteinen olo jollain tavalla että nyt on kaikki hyvin et mahtaaks jotain pahaa tapahtua seuraavaksi. Ja tässä on nyt sitten otettu tää paha puoli ja jätetty tää hyvä puoli pois…

Kumpihan hoitajista Kantinkoski vai Vettenranta on tässä kyseessä?

Hovioikeus ei todellakaan käsittele Kare Koskisen yöllistä käyntiä huoneessa Vettenrannan todistuksen yhteydessä - eikä mikään muukaan oikeusaste. Kyseessä oli siis sittenkin kuulustelu, josta ei tehty pöytäkirjaa mutta, jossa selvitettiin tapahtunut asia ja jollain tavalla mainittiin Luvata. Kuulustelun suoritti alun perin nk. päätutkijana toiminut Kare Koskinen. Kuusiranta oli osastonjohtaja eli Koskisen esimies.

Lisäksi ajankohdassa kello 4 ja siitä eteenpäin jonkin aikaa Vettenranta on todistettavasti ollut poliklinikan kahvihuoneessa, jossa oli edelleen ensiapuryhmä kohtuullisen pitkän ajan paikalla. Mikä ei ole tietenkään mitenkään erikoista vaan aivan normaalia.
AA on ollut poliklinikalla ja siirto omaa huoneeseen tai osastolle on tapahtunut arviolta aika lähellä ajankohdassa 4.45 sen mukaan mitä nyt olen saanut selville.

[sisotalo]

Kumpihan hoitajista Kantinkoski vai Vettenranta on tässä kyseessä?

Hovioikeus ei todellakaan käsittele Kare Koskisen yöllistä käyntiä huoneessa Vettenrannan todistuksen yhteydessä - eikä mikään muukaan oikeusaste. Kyseessä oli siis sittenkin kuulustelu, josta ei tehty pöytäkirjaa mutta, jossa selvitettiin tapahtunut asia ja jollain tavalla mainittiin Luvata. Kuulustelun suoritti alun perin nk. päätutkijana toiminut Kare Koskinen. Kuusiranta oli osastonjohtaja eli Koskisen esimies.

Lisäksi ajankohdassa kello 4 ja siitä eteenpäin jonkin aikaa Vettenranta on todistettavasti ollut poliklinikan kahvihuoneessa, jossa oli edelleen ensiapuryhmä kohtuullisen pitkän ajan paikalla. Mikä ei ole tietenkään mitenkään erikoista vaan aivan normaalia.
AA on ollut poliklinikalla ja siirto omaa huoneeseen tai osastolle on tapahtunut arviolta aika lähellä ajankohdassa 4.45 sen mukaan mitä nyt olen saanut selville.

Ei ole mitään havaintoa siitä että Vettenranta tai Kantinkoski olisivat myöhemmin olleet Annelin huoneessa. Tinne tuli aamulla Kantinkosken hälyyttämä kriisiryhmä ja sitten Anneli toipui nin, että tapasi sukulaisensa ja kaikki lapsensa puolen päivän maissa.

Annelin siirtymisestä poliklinikalta sairaalaan, omaan huoneeseen sairaalassa, ei ole mitään tietoa. Kantinkoskelta olisi Manner voinut sitä kysyä, mutta hän sotkee asiat väittämällä, että Vetteranta istui Annelin sängyn vieressä jo ennen kuin Kantinkoski tuli työhön. Tieto löytyy siitä sairaspäiväkirjasta, joka on jätetty Vaasan hovioikeudelle, sitä ei syyttäjä halua tuoda esille kun se heikentää hänen todistajansa asemaa, eikä Manner ymmärrä asiaa.

[sisotalo]

Poliisi on haastatellut 12 sairaanhoitajaa poliklinikalta. Kaikki kuulustellut ovat nähneet Annelin vain yöllä kun hän vaikeni. Kun hän pääsi omaan huoneeseen sairaalassa laukesi shokki hysteeriseen kohtaukseen, todistaa Kantinkoski. Hän joutui jättämään Annelin kriisiryhmän hoitoon.

Tässä kaikki ne hoitajat joita syyttäjä kuulusteli. Kaksi heistä oli sairaalassa osastolla yöhoitajina. Heillä ei ollut tietoa annelista muuten kuin, että hän tuli huoneeseen 12 kun Joensuu ja Liljeroos lähtivät kotiin.

Kantinkoskea ja kriisiyhmää olisi pitänyt kuulustella, mutta syyttäjä halusi vain tietoa jonka mukaan Anneli oli niin puhumaton kuin syyllinen vain voi olla. Tämä ei pidä paikkansa kun NS on löytänyt tutkimusjohtaja Koskisen todistuksen, että hän kuuluteli Annelia jo yöllä 06.00 jälkeen. Vetteranta kertoo kuulleensa kuulustelun ja hänellä on siis alusta alkaen ollut tarkat tiedot murhasta. Hän jättää ne kertomatta oikeudessa. Poliklinikan kahvihuoneessa on syyskuun 2009 jälkeen puhuttu paljon pahaa Annelista. Tässä kaikki kuulustellut hoitajat

JOENSUU, HANNA KRISTIINA, sairaalassa yövuorossa
Auer oli tuotu osastolle aikaisin aamulla, aivan yövuoron lopussa, siis 07.00
Auerille on tyhjennetty yksi huone siten, että hän sai olla huoneessa yksin. Huoneen
numero oli 12.

LILJEROOS, HANNA EMILIA, teki töitä yhdessä Joensuun kanssa yövuorossa sairaalassa

HALIMA, TIIA MARJUKKA

JÄRVENPÄÄ, KIRSI MARJA TUULIKKI

KILPELÄINEN, LEENA MARITTA

KUJALA, MARJA-TERTTU

JOHANSSON, MARI SUSANNA

ERONEN, INGER MARGARETA

MERIVAARA, MAARIT PÄIVI KYLLIKKI, teki työtä klinikalla Annein kanssa, iho oli kova kuten stressissä

NIINIVIITA, TAIJA TERHIKKI

RAJALA, NIINA HANNA-LEENA

SEITALA, MERVI EILA MARJATTA

STENROOS, ELINA AINO MARIA

VETTENRANTA, PÄIVI KAARINA, todisti 2013-14, hänet hälytettiin klinikalle Annelia varten. Hän oli Annelin kanssa 04.00—07.00. Hänen kanssaan Anneli ei juuri puhunut ja Päivi katsoo, että Anneli taisi olla shokissa, mutta ei kuten potilaat yleensä.

VIRTALA, HANNELE KAARINA

[pikas.so]

Polilta siirto vuodeosastolle kaiketi vaatii lääkärin hyväksynnän.

Tavallaan hyvä, vaikka nimiä tulee julki, niin asioihin tulee uutta ulottuvuutta.

[Päämiäs]

Erinomaista että patatyhmät pikkukalle, jortsut ja valtakunnanrikollinen taulamatti erehtyivät valittelemaan, mikä odotettavissa koska nämä rikolliset tekevät aina kaiken väärin.
Nyt 3 lisää korkeinta tyhmyriä joutuu opiskelemaan Ulvilan oikeusmurhat, jolloin sokea pauliinekin heti näkee, että Auerin syyttömyys on todistettu. Mikä pakottaa tyhmyreitä purkamaan valeraiskaustuomioidenkin oikeusmurhat.

syyttäjän 24 kohdasta
1) tyttäreltä olisi sattumalla jäänyt näkemättä ulkopuolinen tekijä kahdessa eri tilanteessa,
Vain 1 kerran tytär ei nähnyt murhamies Niemistä ekalla kerralla, koska Nieminen oli vielä terassilla hakemassa puutarhatuolia avukseen.
Niemisen paon näkeminen oli pelkkä onnekas sattuma ja vahinko. Jos Nieminen olisi murhannut Jukan 10s nopeammin tai Auer hälyttämisessä, hätäpäivystäjä tai tytär 10s hitaampia toimissaan, ei tytär koskaan edes olisi voinut nähdä lainkaan Niemistä.

2) tekijä on onnistunut muutamassa kymmenessä sekunnissa lyömään Anneli Aueria veitsellä, lyömään Jukka Lahtea halolla ja 70 kertaa veitsellä siten, että Jukka Lahti on välillä myös maannut sängyllä ja sitten joutunut lattialle.

Tämän tilanteen on syyttäjä kehittänyt vasta hovioikeudessa niin, että hän sijoitta Amandan toimet mielivaltaisesti. Amanda ei suinkaan mennyt takkahuoneelle hätäpuhelun alussa kun siellä oli tappelu käynnissä. vaan 40 sek. sen jälkeen kun murhaaja oli lähtenyt
Nyt osuit sekunnilleen oikeaan.
Kuten tytärkin hakuammunnassaan (2-5-) 7 minuuttia iskän näkemiskertojen välissä. Harva ymmärtänyt vieläkään, että kaikki muu tapahtuikin tässä 7 minuutissa.
Halosta kannattaa edelleen fantasioida villisti, koska kokeillusti tuomarit kiihottuvat siitäkin.

3) hätäpuhelutallenteelta ei sattumalta kuulu mitään ulkopuolisen tekijän ääniä, vaikka rekonstruktioiden ja asiantuntijatodistelun mukaan tällaisten äänien olisi tullut kuulua,
4) Anneli Auer olisi samaan aikaan, kun tekijä olisi lyönyt Jukka Lahtea päähän, huutanut sattumalta tai muusta selvittämättömästä syystä ”’(u)-ooo-l-(e)!”, minkä jälkeen välittömästi Jukka Lahti parkaisee kuin reaktiona häneen osuneeseen isku--un.
Skitsofreenikko pikkukalle ensin kieltää ja heti perään myöntää, että murhamies Niemisen lyönnit kuuluu ennen Jukan parkaisuja, joten hän tunnustaa Auerin alibin 2:04 ulkokuistilla.

8) meneillään olevasta hätäkeskuspuhelusta tietoinen tekijä olisi oleskellut tekopaikalla mitään tekemättä minuuttien ajan.

Uhri kuoli 02.29 ja murhaaja poistui 02.42
Epätodennäköistä (vaikkei mahdotonta) että ensimmäinen astalolyönti olisi ollut tappavin, vaikka voihkaisut lopetti ja ehkä vei tajun. Aikaisille ajoitusarvauksille ei ole perusteita. 4 astalointia vie puoli minuuttia. Kuolinajat 2:46.
Pikkukallen konkkahuijariperheessä kasvatetut sivupersoonat puhkeavat kauniiseen kukintoon:
1. väittää ettei murha onnistuisi parissa minuutissa vaan kuluu 10min - tunti.
2. väittää murhaajan tehneen kaiken 1 minuutissa.
3. väittää murhaajan odotelleen jälkikäteen minuutteja sisällä.
4. väittää murhaajan odotelleen kadulla 7min poliisiauton saapumista.
5. väittää ettei käsiä ole käytetty vaikka kaikki karmit täynnä verihanskajälkiä jne:

9) tekijä olisi poistuessaan päässyt yli metrin korkeudessa olevan terassin oven ikkunan alareunan päälle sorkkarauta kädessään ja käsiä käyttämättä,

Murhaaja ponkaisi takkahuoneessa olleelta pallilta ja otti vasemmalla kädellään oven oikeasta pielestä kiinni. Tästä on Turumurre kirjoittanut paljon http://niinaberg.com/2013/09/27/murhaaj ... a-aukosta/
Ensin pokkana valehdellaan, että ikkuna on yli metrin korkeudella. Sitten valehdellaan ikkunalla kyykityn.
Murhamies ei käyttänyt arkkua, vaan Nieminen heitti ulkotuolille vasemman jalkansa Auerin terassiovelle tiputtaman housun puntille astuen.

12) tekijä olisi poistuessaan astunut terassille siten, että jalanjälki on jäänyt terassilla ikkunan rikkomisen seurauksena jo olleiden Lasinpalojen alle,

Lasinpalat kierivät terassilla kun murhaaja hyppäsi ja myöhemmin kun poliisit touhusivat
Pikkukalle väärentää valituskuvassa sadekostean oksarenkaan veritahraksi.

17) terassin oven ja takan välissä ei sattumalta ole käytännössä mitään tappeluun ja puukotukseen viittaavia jälkiä, vaikka Anneli Auer on kertonut tekijän ja uhrin kamppailleen juuri tällä alueella,

Kamppailu tapahtui pesuhuoneen oven edessä. Takahuoneen oven edessä pysty painittiin kun Anneli ryntäsi erottelemaan tappelijoita. Sielläkin oli jälkiä joita ei kuvattu.

Terassiovella ei ole koskaan tapeltu. Nieminen astui tullessaan lasikarmille, jolloin loikka sisään päätyi suoraan takan eteen. Ei ole mitään todistetta eikä Auerin havaintoa, että Jukka olisi ryntäillyt pois parhaasta sängynkulmasta.
Taas todisteet sopivat täydellisesti Auerin kertomaan - kuten aina: ihan sattumalta?

[zem]

Poliisi on haastatellut 12 sairaanhoitajaa poliklinikalta. Kaikki kuulustellut ovat nähneet Annelin vain yöllä kun hän vaikeni. Kun hän pääsi omaan huoneeseen sairaalassa laukesi shokki hysteeriseen kohtaukseen, todistaa Kantinkoski. Hän joutui jättämään Annelin kriisiryhmän hoitoon.

Tässä kaikki ne hoitajat joita syyttäjä kuulusteli. Kaksi heistä oli sairaalassa osastolla yöhoitajina. Heillä ei ollut tietoa annelista muuten kuin, että hän tuli huoneeseen 12 kun Joensuu ja Liljeroos lähtivät kotiin.

Kantinkoskea ja kriisiyhmää olisi pitänyt kuulustella, mutta syyttäjä halusi vain tietoa jonka mukaan Anneli oli niin puhumaton kuin syyllinen vain voi olla. Tämä ei pidä paikkansa kun NS on löytänyt tutkimusjohtaja Koskisen todistuksen, että hän kuuluteli Annelia jo yöllä 06.00 jälkeen. Vetteranta kertoo kuulleensa kuulustelun ja hänellä on siis alusta alkaen ollut tarkat tiedot murhasta. Hän jättää ne kertomatta oikeudessa. Poliklinikan kahvihuoneessa on syyskuun 2009 jälkeen puhuttu paljon pahaa Annelista. Tässä kaikki kuulustellut hoitajat

JOENSUU, HANNA KRISTIINA, sairaalassa yövuorossa
Auer oli tuotu osastolle aikaisin aamulla, aivan yövuoron lopussa, siis 07.00
Auerille on tyhjennetty yksi huone siten, että hän sai olla huoneessa yksin. Huoneen
numero oli 12.

LILJEROOS, HANNA EMILIA, teki töitä yhdessä Joensuun kanssa yövuorossa sairaalassa

HALIMA, TIIA MARJUKKA

JÄRVENPÄÄ, KIRSI MARJA TUULIKKI

KILPELÄINEN, LEENA MARITTA

KUJALA, MARJA-TERTTU

JOHANSSON, MARI SUSANNA

ERONEN, INGER MARGARETA

MERIVAARA, MAARIT PÄIVI KYLLIKKI, teki työtä klinikalla Annein kanssa, iho oli kova kuten stressissä

NIINIVIITA, TAIJA TERHIKKI

RAJALA, NIINA HANNA-LEENA

SEITALA, MERVI EILA MARJATTA

STENROOS, ELINA AINO MARIA

VETTENRANTA, PÄIVI KAARINA, todisti 2013-14, hänet hälytettiin klinikalle Annelia varten. Hän oli Annelin kanssa 04.00—07.00. Hänen kanssaan Anneli ei juuri puhunut ja Päivi katsoo, että Anneli taisi olla shokissa, mutta ei kuten potilaat yleensä.

VIRTALA, HANNELE KAARINA

Sisostalon viestistä ei ihan käy ilmi kuka oli poliklinikalla ja kuka osastolla: Sisotalo
kuitenkin esittää, että kaikki poliisin kuulustelemat olisivat työskennelleet poliklinikalla.

Toistaalta esim. "JOENSUU, HANNA KRISTIINA, sairaalassa yövuorossa
Auer oli tuotu osastolle aikaisin aamulla, aivan yövuoron lopussa, siis 07.00
Auerille on tyhjennetty yksi huone siten, että hän sai olla huoneessa yksin. Huoneen
numero oli 12." Eli Joensuu on siis ollut hoito-osastolla?

Jos poliisilla on ollut valtuudet kuulustella ja saada hoitoa koskevaa luottamuksellista
tietoa (ilman Auerin lupaa) myös osastolla olleilta, sitäkin enemmän ihmetyttää, että
Kantinkoskea ei olla (hänen omien sanojensakaan mukaan) kuultu lainkaan.

Vaikka hän oli todistuksensa mukaan vastuussa osastolla sen "pään" hoidosta, missä Auerin
huone oli. Ja ilmeisesti Auerin voimakkaan ääntelyn kuultuaan on hoidosta vastuullisena rynnännyt huoneeseen korjaamaan pleuradreenin ja rauhoittamaan potilasta.

Tässä näkyy selkeästi kaikkea 2008 jälkeistä tutkintaa leimaava tarkoitushaskuisuus
ja laiminlyönnit poliisin taholta. Seurauksena sitten tod. näk. miljoonakorvaus laiminlyöntien
urhille. Poliisijohdon pitäisi ottaa todella ravisteluun esim. sairaalan ja osaston hoitajien kuulusteluista vastuussa olleet ja selvittää mistä johtuu Kantinkosken kokoinen aukko
- poliisinhan tulee ottaaa syytetyn puolesta puhuvat todisteet yhtä lailla huomioon kuin
vastaan puhuvat.

Nyt on maalattu kuvaa tunteettomasta tekijästä, kun poisjätetty osa todisti traumatisoituneesta uhrista.

Vettenranta puolestaan todisti hoitaneensa "käytännössä" jo 80-luvulla tapahtuneesta
valmistumisestaan lähtien myös henkistä kriisityötä työskennellessään poliklinikalla.
Vasta vuodesta 2005 lähtien hän oli perehtynyt varsinaiseen kriisihoitoon vapaaehtoisen
kriisiryhmän jäsenenä. Eli jos "käytännössä" tehdyssä henkisessä kriisityössä saadun kokemuksen sanotaan vastaavan alan varsinaista koulutusta ollaan varmasti hakoteillä:
kriisityö trauman uhreille on spesialistien hommaa, muuten tuloksena voi olla pelkkää vahinkoa.

[sisotalo]

Nämä kaksi olivat osastolla sairaalassa 07.00 saakka sitten sinne tuli Kantinkoski. Valitettavasti väärä luku edellisessä jutussani. Nimet ovat aivan selvät.

JOENSUU, HANNA KRISTIINA, sairaalassa yövuorossa
Auer oli tuotu osastolle aikaisin aamulla, aivan yövuoron lopussa, siis 07.00
Auerille on tyhjennetty yksi huone siten, että hän sai olla huoneessa yksin. Huoneen
numero oli 12.

LILJEROOS, HANNA EMILIA, teki töitä yhdessä Joensuun kanssa yövuorossa sairaalassa

[Vareksenpoikanen]

VETTENRANTA, PÄIVI KAARINA, todisti 2013-14, hänet hälytettiin klinikalle Annelia varten. Hän oli Annelin kanssa 04.00—07.00. Hänen kanssaan Anneli ei juuri puhunut ja Päivi katsoo, että Anneli taisi olla shokissa, mutta ei kuten potilaat yleensä.

Vettenranta vastaa syyttäjäjän kysymykseen: "Olette kertoneet että ette ole koko ammattiuranne aikana tavanneet mitään vastaavaa tai vastaavanlaisesti käyttäytynyttä potilasta. Pitääks tää paikkansa?"
Vettenranta: " Kyllä pitää. Mutt en oo vastaavanlaista tapaustakaan tavannut."

Eli tilanne oli ainutlaatuinen Vetterannan työuralla. "Henkisen ensiavun päivystysringin" koulutus, ja päivystyspoliklinikalta saatu työkokemus, eivät olleet >>sitomassa<< Vettenrantaa johonkin tiettyyn kaavaan jonka mukaan toimitaan, koska vastaavaa tilannetta ei ollut aiemmin ollut. Käsittääkseni Auerille annettu henkinen ensiapu oli hoitajan itse sovellettava paikanpäällä oman päättelynsä ja omien kykyjensä mukaan siihen hetkeen sopivaksi.
Mikä oli se henkinen ensiapu jota Vettenranta Auerille antoi. Oliko se. se hiljaisuus, rauhallisuus ja läsnäolo? Ja oliko Vettenrannan hoito henkisessä ensiavussa pohjan Auerin rauhalliselle käytökselle koko sairaalassaolo ajalle?

Voisko se olla niin että Vettenrannan hoidon tulos oli Auerin tyyneys syvässä kriisi-/stressi-tilanteessa?

[Elizzza]

Pitäisi hakea kansainvälisiä vertailukohtia. Frii kanavan rikosdokumenteissä on usein tämä julkituotu, kun murhaaja on tekosensa tehnyt, hänestä tulee tyyni, yli-tyyni, varsinkin poliisissa ja oikeudessa.

[Nicht schuldig]

Poliisi on haastatellut 12 sairaanhoitajaa poliklinikalta. Kaikki kuulustellut ovat nähneet Annelin vain yöllä kun hän vaikeni. Kun hän pääsi omaan huoneeseen sairaalassa laukesi shokki hysteeriseen kohtaukseen, todistaa Kantinkoski. Hän joutui jättämään Annelin kriisiryhmän hoitoon.

Tässä kaikki ne hoitajat joita syyttäjä kuulusteli. Kaksi heistä oli sairaalassa osastolla yöhoitajina. Heillä ei ollut tietoa annelista muuten kuin, että hän tuli huoneeseen 12 kun Joensuu ja Liljeroos lähtivät kotiin.

Sisostalon viestistä ei ihan käy ilmi kuka oli poliklinikalla ja kuka osastolla: Sisotalo
kuitenkin esittää, että kaikki poliisin kuulustelemat olisivat työskennelleet poliklinikalla.

Toistaalta esim. "JOENSUU, HANNA KRISTIINA, sairaalassa yövuorossa
Auer oli tuotu osastolle aikaisin aamulla, aivan yövuoron lopussa, siis 07.00
Auerille on tyhjennetty yksi huone siten, että hän sai olla huoneessa yksin. Huoneen
numero oli 12." Eli Joensuu on siis ollut hoito-osastolla?

Jos poliisilla on ollut valtuudet kuulustella ja saada hoitoa koskevaa luottamuksellista
tietoa (ilman Auerin lupaa) myös osastolla olleilta, sitäkin enemmän ihmetyttää, että
Kantinkoskea ei olla (hänen omien sanojensakaan mukaan) kuultu lainkaan.

Tässä näkyy selkeästi kaikkea 2008 jälkeistä tutkintaa leimaava tarkoitushaskuisuus
ja laiminlyönnit poliisin taholta. Seurauksena sitten tod. näk. miljoonakorvaus laiminlyöntien
urhille. Poliisijohdon pitäisi ottaa todella ravisteluun esim. sairaalan ja osaston hoitajien kuulusteluista vastuussa olleet ja selvittää mistä johtuu Kantinkosken kokoinen aukko
- poliisinhan tulee ottaaa syytetyn puolesta puhuvat todisteet yhtä lailla huomioon kuin
vastaan puhuvat.

Nyt on maalattu kuvaa tunteettomasta tekijästä, kun poisjätetty osa todisti traumatisoituneesta uhrista.

Sisotalon viestistä käy ilmi, että Joensuu niminen hoitaja on ollut osastolla, jonne Anneli vietiin aamulla noin 7 aikaan. Eli siinä tapauksessa Vettenranta on ollut pelkästään poliklinikalla Annelin kanssa tekemisissä yön aikana, josta yöstä tiedetään seuraavaa:
Kello 4 jälkeen Vettenranta on ollut kahvihuoneessa, jossa asiasta on keskulteltu. Hän todistaa myös itse, että teki havainnon kahvihuoneessa olleista järkyttyneistä henkilökuntaan kuuluvista ihmisistä. Seuraavaksi hän on ollut todennäköisesti jonkin aikaa kahdestaan Annelin kanssa jossain poliklinikan tiloissa, ehkä verhon takana, käytävällä tuskin, koska sinne voidaan sijoitttaa potilaita, joita voidaan tarkkailla koko ajan.
Yöllä on tapahtunut paljon.
Vettenranta kertoo, ettei tehnyt enää mitään toimenpiteitä Annelille. Joten kaikki oli jo tehty ennenkuin tämän henkisen ensiavun ryhmän henkilö oli paikalla.

Tiedetään, että henkilöiden käytös saattaa olla hyvin erilaista, jos henkilö itse on syyllistynyt tekoon. Totta on myös se, että näillä havainnoilla voi olla suurta merkitystä sille, ketä aletaan epäillä jostain teosta. Jos ihminen on erittäin kylmä ja laskelmoiva ja tekee tahallisesti ja harkiten jonkun teon, on hän varmasti myös etukäteen miettinyt miten esittäytyä näillä ratkaisevilla ensimmäisillä hetkillä, jotta itse vaikuttaa empaattiselta ja järkyttyneeltä.

Vettenrannan todistuksen ongelma on oikeastaan siinä, ettei se ole täysin paikkansa pitävä. Ensinnäkään hän ei ollut häiriintymättömässä tilassa Annelin kanssa oikeastaan ollenkaan, hän oli jossain tilassa mitä poliklinikoilta yleensä löytyy.
Aika, jonka hän kuvailee kolmeksi tunniksi, ei pidä paikkaansa, siellä oli paikalla rikostutkija Kare Koskinen yön aikana ja lisäksi tästä kolmesta tunnista osan aikaa Vettenranta on ollut toisaalla. Hän kuvailee sitä raportoinniksi. Lisäksi Anneli on näillä tiedoilla myös siirretty toiseen paikkaan tämän kolmetuntisen aikana. Mikä siis sekin tarkoittaa toimintaa, johon tarvitaan lääkärin lupa ja lisäksi muutakin.
Vettenranta on pyrkinyt pidentämään tätä aikaa kertomalla, että hän olisi ollut paikalla yhä edelleen tämän siirron jälkeen osastolla, vaikka hänen oma työvuoronsa alkoi kello 7 poliklinikalla ja lisäksi hänellä ei järjen mukaan olisi ollut mitään tehtävää, jos Anneli ei kerran hänen kanssaan keskustellut.
Vettenranta ei kerro seuraavan päivän käynnistä osastolla, joka johtui Kantinkosken soitosta hänelle. Hän siis toteaa käyneensä siellä, mutta ei syytä, ei lääkitystä, ei mitään.
Lisäksi hän toteaa lauseellaan, sekin on tunne, jos ei tunne mitään, toisen henkilön tunteettomaksi ilman, että hänellä olisi ollut mitään keinoa todistaa tämän lauseen paikkaansa pitävyyttä. Sairaalassa tehdään diagnooseja ja hoidetaan potilaita.
Sairaanhoitajan eikä varsinkaan henkisen ensi avun ryhmään kuuluvan henkilön tule tehdä mitään diagnooseja. Mielipiteen ja omat havainnot voi kertoa, mutta toisen ihmisen diagnostisointi henkilöksi, jolla ei ole tunteita, on varsin arveluttavaa toimintaa kaiken kaikkiaan. Kuka enää luottaa kriisiryhmien henkilöihin tai julkisen sektorin auttaviin työntekijöihin, jos heidän tehtävänänsä onkin tosiasiallisesti viranomaisten toimesta tehdä diagnoosi potilaan tunteista?

[pikas.so]

Hyvä Nicht shuldig!

Sairaanhoitajan eikä varsinkaan henkisen ensi avun ryhmään kuuluvan henkilön tule tehdä mitään diagnooseja. Mielipiteen ja omat havainnot voi kertoa, mutta toisen ihmisen diagnostisointi henkilöksi, jolla ei ole tunteita, on varsin arveluttavaa toimintaa kaiken kaikkiaan. Kuka enää luottaa kriisiryhmien henkilöihin tai julkisen sektorin auttaviin työntekijöihin, jos heidän tehtävänänsä onkin tosiasiallisesti viranomaisten toimesta tehdä diagnoosi potilaan tunteista?

Olen pitänyt tunteiden tulkitsijoita lähinnä artisteina.

[Pieni liekki]

Kertokaapa te lakiasioihin paremmin perehtyneet henkilöt, mitkä seikat voivat tehdä esittelijästä jäävin esittelemään tiettyä asiakokonaisuutta tuomareille. Kuinka paljon sukulaissuhteet, entiset työpaikat ja niiden työkaverit, mahdollinen asuinpaikka yms. saavat vaikuttaa, ennen kuin voidaan katsoa jonkun henkilön olevan jäävi hoitamaan jotain tiettyä tehtävää?