Oikeuslääkäri toimitusjohtajan oudosta kuolemasta: Polttohautaus ei estä jälkiselvityksiä
Tänään klo 05:31
Poliisin mukaan toimitusjohtajan oudossa kuolemassa rikosepäily heräsi vasta oikeuslääketieteellisen selvityksen jälkeen.
Juhannuksena surmansa saaneen 51-vuotiaan toimitusjohtajan kuolemassa alettiin epäillä rikosta vasta oikeuslääketieteellisen selvityksen valmistuttua marraskuussa.
– Se seikka, että rikosepäily tulee ilmi vasta näin myöhään ruumiinavauksen jälkeen, viittaa siihen, että todennäköisesti oikeuskemiasta on löytynyt jotain ainetta, jota ei pitäisi nauttia tai lääkettä, jota henkilö ei käyttänyt. Sellaisia pitoisuuksia, joka riittää tappamaan, oikeuslääketieteen professori Pekka Karhunen arvioi.
Suomessa tehdään vajaa 10 000 oikeuslääketieteellistä ruumiinavausta vuosittain. Noin puolessa näistä tapauksista tehdään myös oikeuskemiallinen tutkimus.
– Jos kuolema selkeästi aiheutuu sairaudesta, niin oikeuskemiaa ei tehdä. Jos kuolinsyy jää epäselväksi, niin yleensä aina pyydetään oikeuskemiallinen tutkimus, Karhunen selventää.
Esimerkiksi tapaturmissa, itsemurhissa, myrkytyksissä ja väkivaltaisen kuoleman kohdalla tehdään aina oikeuskemiallinen tutkimus. Sama koskee putoamisia, kaatumisia ja kaikkia kallovammoja.
– Oikeuskemiallisessa tutkimuksessa analysoidaan useimmiten alkoholi, lääkeaineet ja myös muut haihtuvat liuotinaineet. Siinä haarukoidaan laajalla seulalla lääkeaineita ja myrkkyjä. Mahdollisesti tehdään myös huumeanalyysi, professori kertoo.
Mikäli tapauksessa osataan epäillä rikosta jo alusta alkaen tehdään selvityksissä yhteistyötä poliisin kanssa. Esimerkiksi poliisin tekninen tutkinta on tuolloin paikalla ruumiinavauksessa.
Myös oikeuskemiallisessa tutkinnassa saatetaan tällöin seuloa aineita laajemmalla skaalalla.
– Siinä voidaan selvittää niitä aineita, jotka eivät sisälly tähän rutiiniseulontaan, Karhunen kertoo.
Koenäytteet säilötään
Joissakin tapauksissa vainajia on jouduttu kaivamaan ylös haudasta tarkempia tutkimuksia varten, kun alun perin kuoleman yhteydessä ei osattu epäillä rikosta. Näin kävi esimerkiksi Nokialla 2007, kun poliisi tutki myrkkyhoitajan tapausta.
Iltalehden tietojen mukaan Forssan seudulla kuollut toimitusjohtaja on polttohaudattu, mikä osaltaan estää jatkotutkimusten tekemisen. Ystävän mukaan myös myrkkyihin kuollut koira tuhkattiin.
Oikeuslääketieteen professorin mukaan polttohautaus rajoittaa jatkotoimenpiteiden tekemistä. Kaikkia jatkoselvityksiä se ei kuitenkaan estä.
– Nykyisin ei, aikaisemmin kyllä. Vaikka vainaja tuhkataan, niin heistä on olemassa oikeuskemian yksikön pakastimessa verta ja virtsaa, yleensä kahta ruumiin nestettä, Karhunen kertoo.
Käytäntö tuli voimaan vuonna 2010. Nesteitä säilytetään nimenomaan mahdollisia jatkotutkimuksia varten.
– Polttohautaushan on yleistynyt ja se on nykyään pikemminkin melkein tapa, Karhunen perustelee.
Talteen otetuista nesteistä voidaankin testata jälkikäteen esimerkiksi lääkeaineita ja myrkkyjä.
Usein löytöjä
Oikeuslääketieteen professorin mukaan juuri oikeuskemiallisessa selvityksessä tehdään usein merkittäviä havaintoja henkilön kuolemaan liittyen.
– Esimerkiksi Saksassa näitä oikeuslääketieteellisiä selvityksiä tehdään säästösyitä paljon vähemmän ja siellä oikeuslääketieteen professorit ovat arvioineet, että sen takia vuosittain jää selvittämättä tuhansia henkirikoksia, Karhunen kertoo.
Suomessakin oikeuslääkäreistä on tällä hetkellä pulaa, minkä vuoksi oikeuslääketieteellisen raportin valmistumisessa voi kestää pahimmillaan jopa vuosi.
– Joillain oikeuslääkäreillä tietyillä alueilla saattaa olla niin paljon avauksia, etteivät he pysty kuin viiveellä tekemään töitä. Avaukset ja analyysit tietysti tehdään heti kuoleman jälkeen, mutta kirjalliset työt jäävät. Onneksi alalle on tulossa uusia nuoria oikeuslääkäreitä, professori kertoo.
