Mirja11 kirjoitti: Pe Helmi 16, 2024 10:11 pm
Kuolemannaakka kirjoitti: To Helmi 15, 2024 10:48 am
Savonlinnan taannoisen murhajutun kuvausta:
"Syyttäjän mukaan mies lähti 18. tammikuuta 2023 haulikon ja viiden patruunan kanssa Kuopiosta Savonlinnaan.
Perillä mies soitti pariskunnan omakotitalon ovikelloa. Kun mies tuli avaamaan oven, ampui syytetty uhria muutaman metrin päästä rintaan.
Ulko-ovi meni kiinni, jolloin mies syyttäjän mukaan rikkoi ikkunan, meni siitä sisään ja ampui naista teloitustyylillä niskaan.
Syyttäjän mukaan uhreilla ei ollut minkäänlaista mahdollisuutta puolustautua ampumista vastaan."
Nainen ei siis päässyt eikä mennyt karkuun, vaikka hänen miehensä oli jo ammuttu ja epäilty sen jälkeen alkoi rikkoa ikkunaa. Toki oli hänellä ikääkin, mutta siitä huolimatta. Ihmiset eivät useinkaan osaa tällaisissa täysin yllättävissä ja epäluonnollisissa tilanteissa toimia mitenkään. Jäävät vain odottamaan murhaajaa. Tämä nainen oli mennyt maahan makaamaan.
Hämmentävää. Aidosti hämmentävää. Olen lukenut "kirjasi", Annelin kirjan, tuomioistuimien tuomiot. Ja nyt välillä vapaa-ajalla tätäkin ketjua ihan alusta asti. Olisi hauska kuulla tutkimuksesi lähtökohta uudelleen näin vuosien jälkeen. Nimittäin, väitit (jossain välissä) olleesi aluksi sitä mieltä, että Anneli on murhaaja, mutta sitten olet vaihtanut mielipidettäsi. Näinhän käy, kun asioita tutkii, ja löytää evidensiä vastakkaisesta suunnasta. Kiinnostavaa sinussa, ja tutkijan asenteessasi on se, että "ymmärsit olevasi väärässä, ja siksi lähdit tutkimaan tapausta siltä pohjalta, että Anneli on syytön". En tiedä missä tutkijan koulutuksesi olet saanut, vai oletko sitä lainkaan saanut, mutta Koskaan ei tutkimuksen alkaessa noin voi olla. Tai, jos voi, niin missä yliopistossa? Olisi kiinnostavaa tietää. Aina rehellisessä ja tieteellisessä tutkimuksessa lähtökohdan täytyy olla tabula rasa. Tutkimuksessa voidaan asettaa toki päämääriä, kuten alkemiassa. 1800- luvulla kultaa ei pystytty tekemään, nykyään kylläkin. Eli, Anneli voidaan etukäteen asettaa syyttömäksi, muttei koskaan sellaiseen asemaan, etteikö häntä voisi epäillä.
Tuo lainauksesi toisesta tapauksesta... Se, varmaankin tuo jotain lisäarvoa tutkimukseen? Täytyy viimenkin sanoa, ettei tuo, vaan asettaa sinut entistä enemmän sellaiseen asemaan, että sinua on vaikea katsoa puolueettomaksi.
Tuo lainaus oli vain esimerkki ja vastaus aikaisemman kirjoittajan (ja monen muun) ihmettelyyn siitä, "miksei pariskunta tehnyt mitään kun huppumies alkoi rikkoa ikkunaa". On väärin kuvitella, että ihmiset toimivat niin kuin elokuvissa tai niin kuin me (lopputuloksen tiedettyämme) varmana toimisimme. Jokainen murhattuhan on tehnyt jonkun virheen, jota ei olisi tehnyt, mikäli olisi murhasta etukäteen tiennyt.
On suuri riski siinä, että kuvittelee menneisyyden tapahtumia nykyajan tiedoilla. Aina pitäisi kuvitella niillä tiedoilla, mitä oli tapahtumahetkellä eri henkilöillä.
Kun tulin tälle palstalle keväällä 2010, ei minulla ollut mitään mielipidettä syyllisestä, kun en koko jutusta tiennyt mitään. Olin vain lukenut sen häke-puhelun litteroinnin iltapäivälehdestä ja mitä poliisi uskoi siinä tapahtuvan, ja syyttäjän kuvauksen asioista. Silloin väitettiin, että Auer luuli Jukan kuolleen kun hän soitti muka apua Jukalle, mutta sitten tämä yllättäen heräsi huutamaan ja hänet piti tappaa kesken puhelun. Mua ihmetytti jo heti se, että miksi Anneli puhelun alussa sanoo, että Jukka tappelee jonkun puukkomiehen kanssa viereisessä huoneessa. Jos hän kerran luuli Jukan kuolleen, niin eihän sieltä taustalta voisi kuulua yhtään mitään. Ihmettelin, että miten se noin tyhmän kertomuksen ja juonen keksi. Olisi nyt sanonut, että murhaaja jo poistui, ja olimme lasten kanssa piilossa sen ajan.
Niin sitten tuli jostain linkki tänne minfoon ja rupesin lukemaan, mitä muut jutusta kirjoittivat. Ja huomasin, ettei poliisilla oikeastaan ollutkaan mitään kouriintuntuvaa todistetta mistään. Ja huomasin, että häke-puhelun perusteella kaikki menikin ihan niin kuin Anneli oli kuulusteluissa sanonut. Kaikki juoksut ja oven avaukset olivat siellä missä pitikin. Ja sitten tajusin (kun muut opettivat), että eihän se Anneli edes ehdi käymään siellä takkahuoneessa puhelun aikana, kun se juoksee ulko-ovelle juuri kun pitäisi tappaa ja puhuu puhelimen vieressä 3 sekuntia murhan jälkeen. Ei murha ole fyysisesti mahdollinen. Puoli vuotta täällä kävin ennen kuin tajusin sen.
Ja sitten vaan höpöttelin muitten mukana monta vuotta. Ja aina selvisi uusia asioita, kun perehtyi siihen, mitä oikeasti oli selvitetty, eikä siihen, mitä lehdessä luki. Huomasin, että tässä jutussa poliisi huijaa. Päätutkija Santaoja teki rekonstruktiot väärin ja käytännössä väärensi etpk:aa. Näistä rekoista syyttäjä otti kaikki todisteensa, eikä näköjään kellään riitä voimavaroja kahlata aineistoja läpi, ja itse selvittää tapahtumia. Tajusin, että tässä on menossa oikeusmurha. Keräsin kaiken mahdollisen fakta-aineiston aluksi vaan siksi, että palstalla oli "meidän puoli" pahasti alakynnessä, ja asioista väiteltiin verisesti. Kun tahkoaa viisi vuottakin melkein joka päivä samoja asioita, niin ne oppii lopulta. Ja kun tahkoaa 10 vuotta, niin ne osaa hyvin. Minä olen tätä Ulvilan juttua tahkonnut paljon enemmän ja innostuneemmin kuin kahta yliopistotutkintoani (1 maisterin, 1 kandin) yhteensä. Ei siinä mitään järkeä ole, mutta otin tämmöisen harrastuksen, kun kerran juttua ei muut tuntuneet osaavan ratkoa. Se on kieltämättä hieno tunne, kun pienistä yksityiskohdista muodostuu tarkka ja oikea kokonaisuus. Tykkään tutkia. Ilmoitin jo lapsena, että musta tulee isona tutkija. Ei kyllä tullut palkallista tutkijaa, mutta asioita voi tehdä ihan vaan harrastuksenakin. Eikä tämä Ulvila ole edes "tärkein" eikä aikaa vievin harrastukseni. Kyllä ihminen ehtii paljon tekemään, kun käyttää aikaa.
Nimenomaan tutkimusta ei saa tehdä niin, että etukäteen on tiedossa lopputulos. Mutta tässä jutussa voidaan TODISTAA, ettei Anneli voi olla syyllinen. Tämä on hyvin poikkeuksellinen juttu siinä mielessä, koska tämä on vähän kuin suljetun huoneen arvoitus. Aika ja tila ovat niin rajattuja, että tämän jutun pystyy ratkaisemaan (ei syyllistä, mutta Annelin syyttömyyden). En minä mitään muita juttuja täällä ratko, kunhan joskus jotain höpottelen jossain ketjussa. En tykkää sellaisista jutuista, joissa on rajattomasti mahdollisuuksia, ja sitten sivutolkulla ihmiset vuoronperään kirjoittelee, mitä heidän mielestään tapahtui. Ei se oo mitään tutkimusta eikä vie asioita yhtään eteenpäin. Esimerkiksi vaikka Kirkkonummen kolmoissurman "ratkonta" täällä. Ihmiset ei edes tiedä, mihin/miten uhrit kuoli , ja heitellään vaan omasta päästä murhaajien nimiä. Ei semmonen ainakaan mulle tuo mitään iloa. Oon muutenkin huomannut, että ajattelen jotenkin erilaisesti kuin valtaosa muista. En osaa mennä niin tunteella, ja kaikki epätarkkuus ja mutkien oikominen jotenkin häiritsee ja ärsyttää.
Niin, että olen ihan vilpittömästi tätä tutkinut, ja mielestäni oikeaan lopputulokseen päässyt. Ja uskaltanut sanoa mielipiteeni, silloinkin kun täältä sai bannit siitä hyvästä. Pystyn mielipiteeni perustelemaan mitattavissa olevilla faktoilla, jos vaan joku jaksaa paneutua niihin tarpeeksi tarkasti.
(On täällä muitakin tarkkoja tutkijoita, enkä minä kaikkea tuossa kirjassa ole suinkaan itse keksinyt, vaan koostanut mitä muut ovat keksineet. Jotain asioita olen löytänyt itsekin. Tottakai silloin kun aloin tuota kirjaa tekemään, jo olin asiat selvittänyt, eli siinä oli tarkoitus yrittää selittää, minkä takia Anneli on ihan oikeasti syytön sekä murhaan että hyväksikäyttöihin. Se tutkimus oli jo tapahtunut täällä palstalla kaikkien vuosien aikana, kirja vaan kokosi ne havainnot yhteen.)
Ja voin olla, ja varmaan olenkin, ärsyttävä, mutta silti yritän olla rehellinen. Ärsyttävä tyylini johtuu paljolti juuri siitä, että kun itselle asia on niin selvä ja miljoonaan kertaan kaikki asiat selitetty, niin vaikuttaa varmaan perusteettoman ja ärsyttävän itsevarmalta besserwisseröinniltä, ja moni ajattelee, että miten se muka ton voi tietää. Mutta kaikki tietäisi, jos olisi niin paljon tätä juttua vatvonut. Ei ole tarkoitus ärsyttää.