Radan varrella
Vantaa keikkuu tällä hetkellä turvattomuustilastojen kakkosena Helsingin jälkeen. Kolme nuorta kertoo, mitä heidän välttelemilleen paikoille tulisi tehdä.
Vantaan Myyrmäessä on paikkoja, jotka pelottavat 20-vuotiasta
Shahab Soleimania.
Yksi niistä on tämä Liesikujan pysäköintitalo.
Soleimani syntyi Vaasassa, kasvoi Helsingissä ja asuu nyt Vantaalla.
Soleimani ja kaksi muuta parikymppistä Vantaalta haluavat näyttää Ylelle, missä ovat pelottavat paikat heidän kotikulmillaan ja kertoa, mitä niille pitäisi tehdä.
Heidän mukaansa turvattomuus ja katujen väkivalta sekä niiden vaikutus alueen asukkaisiin on asia, josta pitäisi kirjoittaa mediassa enemmän.
– Siellä on huumeidenkäyttäjiä, ampumista ja ryöstöjä. En menisi niihin paikkoihin öisin, Soleimani sanoo.
Turvattomuus linkittyy Ylen tapaamien nuorten mukaan myös mielenterveyteen.
Kaikki se on heille arkipäivää.
Yksi tämän jutun nuorista haluaa pysyä nimettömänä turvallisuutensa takia. Matin nimi on tämän takia muutettu.
- Shahab Soleiman.jpg (65.41 KiB) Katsottu 1850 kertaa
Ongelmat kasaantuvat radan varsille
Nuorten tekemä väkivalta ja rikokset ovat viime aikoina lisääntyneet ja aihe on ollut esillä.
Viime kuukausina on muun muassa kerrottu, että Vantaa on yksi Suomen turvattomimmista kaupungeista. Se on poliisin keräämän niin sanotun häiriöindeksin mukaan toiseksi turvattomin kaupunki koko Suomessa heti Helsingin jälkeen.
Myyrmäki, Korso tai Koivukylä eivät välttämättä ole Suomen tai Vantaankaan levottomimmat paikat, vaikka ongelmat kasaantuvat erityisesti pääradan varrelle
Myyrmäen Liesikujan pysäköintitalon lamput on rikottu, ovet eivät toimi ja valvontakamerat ovat rikki.
Tämä on Shahab Soleimanin mukaan Myyrmäen pahin paikka. Tänne hän laittaisi kameroita ja valoja.
Parkkihallin vierestä kulkee jalankulkuväylä junaradan viertä. Junat kiitävät ohi kehärataa lentokentälle.
– Tänne en iltaisin halua tulla, enkä halua kävellä tuosta vierestä, Soleimani kertoo ja osoittaa kevyenliikenteenväylää.
Parkkihallin pimeimmät kohdat aukeavat polulle, josta ihmisten pitää kävellä ohi. Soleimanin mukaan parkkihalli on iltaisin ja öisin täynnä ihmisiä. Heistä lähtee paljon ääntä.
– En tiedä keitä täällä iltaisin on tai mitä he tekevät. Hirveä huuto kuuluu aina, Soleimani kertoo.
Roadman-kulttuuri yksi syy levottomuuksiin
Soleimanin mukaan nuorten levottomuuden yksi syy on niin sanotun roadman-kulttuurin ihannointi. Se on hänen mielestään lisääntynyt.
– Kouluissa on paljon roadmaneja. Jos haluat olla heidän kanssaan, sinun pitää olla kuten he ja jos et ole, sinua syrjitään, joka pistää sinut olemaan siinä.
– Sinua voidaan myös painostaa siihen, Soleimani kertoo.
Soleimanin mukaan tietty suomalainen rap-musiikki ja Netflixin Top Boy -sarja ovat saattaneet inspiroida nuoria roadman-kulttuuriin.
– Korona-aikana kaikki istuivat kotona katsomassa Top Boy -sarjaa.
Soleimanin mielestä koulun pitäisi puuttua ja kertoa vanhemmille heti, jos nuori pukeutuu roadman-tyylisesti.
Matti: ”Potkitaan, lyödään, hakataan kunnolla”
Huuto ja yleinen levottomuus on tuttua myös muualla Vantaan kaduilla.
25-vuotias Matti on kuullut ja nähnyt sitä ainakin liian usein Korsossa, jossa hän on asunut yli kaksi vuotta.
Matti muutti Korsoon Järvenpäästä. Hän huomasi heti eron paikkojen välillä.
– Kyllä täällä näkee enemmän väkivaltaa ja levottomuutta Järvenpäähän verrattuna.
Alussa Matti sanoo olleensa jopa vähän järkyttynyt.
Erityisesti Korson aseman toisella puolella, jossa on pari isompaa ruokakauppaa ja Alko, näkee kesällä väkivaltaa jopa päivittäin.
– He potkivat, lyövät ja hakkaavat ihan kunnolla. On rankkaa katsoa, kun he vääntävät siellä ja lapsiperheet menevät siitä ohi junalle.
Ilta- ja yöaikaan varsinkin kesäisin hän pyrkii välttämään aseman seutua Korsossa.
– Korson oma poliisiasema voisi olla hyvä. Se voisi olla kesällä aika täysi. Kyllä täällä hommia riittäisi.
Levottomuudet seuraavat junarataa
Itä-Uudenmaan järjestyspoliisin johtaja Jussi Huhtela sanoo, että vaikka viime kesänä nimenomaan nuorten tekemät rikokset lisääntyivät, mikään Vantaan alue ei näyttäydy toisia pahempana.
Levottomat paikat ovat kaikki Huhtelan mukaan radan varrella Järvenpäästä etelään. Keskus on Tikkurila ja kauppakeskus Dixi.
Ryöstöjä tapahtuu siellä, missä ihmiset liikkuvat.
Huhtelan mukaan tärkeintä on, että Vantaalla ja koko Suomessa pidetään huoli siitä, että rikoksen uhri tai rikoksia nähneet ilmoittavat tapahtumista poliisille.
– Ilmoituksen tekeminen on tärkeää, koska sillä tavalla luottamus säilyy. Muuten ihmiset alkavat hoitaa asioitaan itse, Huhtela sanoo.
Hän viittaa Ruotsin Rinkebyhyn, josta muodostui pikkuhiljaa ongelmalähiö 2000-luvulla.
– Siellä kävi niin, että ongelmat alkoivat siitä, kun sote-palvelut ja poliisi lähtivät säästöjen takia alueelta pois, Huhtela muistuttaa.
Nuoret toivovat apua mielenterveyteen
Soleimani, Matti ja Vantaan Koivukylässä asuva 27-vuotias
Kadir Özoglu pohtivat, että kadulla tunnetun turvattomuuden ja siellä nähdyn levottomuuden taustalla voivat osin olla mielenterveysongelmat. Apua on vaikea saada.
– Vieläkin mielenterveyteen suhtaudutaan kuin johonkin tabuun. Jos on masennusta, sanotaan vaan, että se on laiska, kerää itsesi, mutta eihän masentunut henkilö pysty siihen.
Özoglu sanoo huomanneensa, että yhteiskuntamme on välillä liian kova ja vaativa. Se vaikuttaa hänestä kadulla nähtyyn levottomuuteen.
– Jos et saa apua asioidesi hoitoon, mitä silloin teet? Tunnet itsesi hyödyttömäksi. Olet vihainen ja koetat päästä siitä tunteesta eroon huumeita käyttämällä tai huonoilla tavoilla.
Olemme kiertäneet Korson, Koivukylän ja Myyrmäen. Kaikki paikat näyttävät aika samalta.
Radan varrella elementtitaloja. Ostarit, kaupat, aukiot. Siellä täällä graffiteja. Junarata ja junan ääni.
Maailma ei näytä ehkä kaikkein kauneimmalta näillä kulmilla, mutta nuorille paikan kauneus ja rauha elämässä saattaa olla vaikka pieni puro lähimetsässä, tai pikkulinnut. Näin he meille kertovat.
https://yle.fi/a/74-20060761