Luultavasti Annelilla on ollut univelkaa jo pidemmältä ajalta, hänellähän on lapsia. Eivät suinkaan kaikki lapset nuku koko yötä, ja kun lasten kanssa on yksin, ei voi itse edes mennä nukkumaan silloin kun lapset nukahtavat, koska sen jälkeen tehdään kotityöt, hoidetaan kaikki se mitä ei voi tehdä lasten häiritessä. Lapsesta sitten riippuu mitä voi tehdä jo lapsen ollessa hereillä, omaa kokemusta on siitä, että lasten nukahdettua alkaa a) kodinhoito monilta osin b) laskujen maksaminen c) oma aika. Ja sitten vasta nukkumaan. Pian tuleekin pienimmäinen jo viereen ja pyörii siinä oman aikansa kunnes nukahtaa. Juuri kun saa unen päästä kiinni, tulee toinen tai huutelee sängystä että on pissahätä/jano/paha uni/kiukku. Aamulla sitten herätään siihen aikaan kuin ensimmäinen lapsista herää, viimeistään. Toki on hyvä jos herää vähän aikaisemmin, että ehtii itse kammata tukan ja tehdä edes jotain ennen kuin hyörinä taas alkaa.
Lisätään siihen tilanteen aiheuttama stressi: kun se poikaystävä on niin kummallinen ja poliisikin kyselee taas kaikkea, että mitähän ihmettä NYT on meneillään ja eikö ne aio sitä surmaajaa edes etsiä. Ei tule helposti uni silmään, tai jos tuleekin, niin stressaantunut ihminen tyypillisesti herää aamuyöllä kolmen ja neljän välillä stressaamaan maailman menoa.
Kuka pystyy nukkumaan normaalisti ollessaan vangittuna? No, ehkä joku pystyy, onnea hänelle. Itse en saa nukuttua kunnolla edes vanhempieni kotona, vain omassa kodissa saan nukuttua kunnolla - sikäli kun lapset sallivat.
Ja todellakin: olen päivisin töissä välillä ihan zombie, en muista tänään mitä eilen lupasin millekin taholle toimittaa, ilman kalenteria en muistaisi mennä yhteenkään kokoukseen. Enkä ole kuitenkaan sitten lasten vauva-aikojen ollut edes kahta vuorokautta putkeen hereillä ollenkaan. Olen jopa joskus saanut vähän nukuttua univelkoja pois.
Kun on kunnollinen "perusunivelka" siellä pohjalla, ei tarvita kummoistakaan uutta unettomuusjaksoa, kun maailma muuttuu aivan omituiseksi. Muisti pätkii, looginen ajattelu vaikeutuu. Jokin aika sitten telkkarista tuli muistaakseni Prisma otsikolla "Unettomuus tappaa", ja siinä asiaa tutkittiin monelta kannalta, lähinnä pointti oli se, että unettomuus vaikuttaa elimistöön niin voimakkaasti, että se aiheuttaa monia fyysisiä oireita, pahimmillaan sydämen vajaatoimintaa. Yksi uniapneasta kärsivä oli jo joutumassa sydämensiirtoon vajaatoiminnan takia, mutta kun sai apua uniapneaan, sydänkin alkoi pelittää ja elinsiirrolta vältyttiin. Joka tapauksessa unettomuuden vaikutukset elimistössä ja aivoissa ovat suuret, ja tutkimuksissa selvisi, että unettomuudesta kärsivällä ihmisellä "hereillä" ollessaankin välillä osa aivoista nukkuu. Ihminen on näennäisesti hereillä, mutta osa aivotoiminnasta on levossa ja se vaikeuttaa mm. asiayhteyksien havaitsemista ja reaktionopeutta.
Itse olen ainakin tämän pohjalla olevan univelan takia jo ihan toistaitoinen välillä vaikka en olisi valvonut vuorokauttakaan putkeen. Muisti pätkii, uskon mitä tuubaa tahansa minulle kerrotaan, ja puhun mitä sattuu, asiasta toiseen hyppien ja alkuperäisen pointin unohtaen. Jos ylipäätään jaksan puhua.
Annelin tapauksessa ei varmaankaan ollut kyse siitä, että hän olisi ensin koko elämänsä nukkunut aina 8 tuntia yössä ja sitten yhtäkkiä häntä pidettiin hereillä tauotta monta vuorokautta. Hänen elämäntilanteensa on ollut pitkään sellainen, että kunnon yöunet varmaan ovat olleet vain muisto jostain edellisestä elämästä. Siihen ei tarvita suurtakaan univajetta, kun maailma muuttuu sumuksi.
Joku vetosi tässä tai jossain muussa ketjussa siihen, että olihan hänellä nukahtamislääkkeetkin käytössä. Ne eivät ole mitään unilääkettä joka johtaa taattuun narkoosiin, vaan nukahtamisen tuki. Pöhnä niistä jää päälle kyllä, mutta ei ole ollenkaan saletti että niilläkään tulee uni, jos on paljon asioita mielen päällä. Kuten pidätetyllä, kodistaan ja läheisistään eristetyllä, rikoksesta epäillyllä todennäköisesti on.
Pahoittelen rönsyilevää sepustustani - syynä oletettavasti unen puute
