Sienestäjilläkin on oma "Minfonsa"?
Valitettavasti artikkeli on maksumuurin takana, poimin vain muutaman "herkullisen suupalan" tänne:
Sieniseuran Facebook-ryhmän pitäjä kertoo kymmenen vuoden helvetistä
Suomen Sieniseuran Facebook-ryhmässä väärät ja liian varmat sienitunnistukset olivat pitkään arkipäivää.
Entinen ylläpitäjä Sanna Kärsämänoja näki kymmenen vuoden aikana hupaisia, mutta myös vaarallisia tilanteita.
Moderointi johti riitoihin, sensuurisyytöksiin ja rikosilmoituksilla uhkailuihin. Ihmisiä suututti etenkin, jos oma julkaisu poistettiin.
Nykyään ryhmää moderoidaan tiukemmin, erityisesti myrkytysepäilyissä ja epävarmoissa lajitunnistuksissa.
----
Parhaita hetkiä Kärsämänojan mukaan olivat ne, joina uusi harrastaja opetteli toisten avustuksella tuntemaan uuden lajin ja esitteli ehkä myöhemmin löytöjään ryhmässä.
Pahimpia olivat viikonloppuyöt, kun päivän sienisaaliskuvia ladattiin Facebookiin. Aamulla ylläpitäjiä odottivat yön rähinät.
”Pahimmillaan ihmiset uhkailivat ylläpitoa rikosilmoituksilla ja soittivat tai lähettivät ääniviestejä, joissa huusivat ja kiroilivat. Kerran yhden palaverin aikana sain kuusi puhelua samasta numerosta.”
Erityisesti suututti oman julkaisun poistaminen. Pois saattoi lähteä tunnistettava kuva lapsenlapsesta sieni kädessään tai kuva kantarellin viereen istutetusta koirasta, joskus jopa koirasta, joka kuvaajan mukaan ”näytti ihan sieneltä.”
Myös huumoria karsittiin. Kärsämänojaa väsyttivät erityisesti jatkuvat vitsit Suomen kahdesta mielenkiintoisimmasta sienilajista, jotka olivat joidenkin ryhmäläisten mielestä ”naitatti” ja ”ryypätkääpä”.
”Näitä vitsejä kuuli joka päivä kolme kertaa ja viikonloppuisin useammin. Ja pahempaakin oli, onhan monissa sienissä fallistisia piirteitä. Ei se aina niin lystikästä ollut kuulla aikuisilta tällaista.”
Kärsämänojan ylläpitäjävuosina vaarallisimmat ylilyönnit liittyivät myrkytysepäilyihin. Joku saattoi ilmoittaa läheisensä syöneen mahdollisesti myrkyllistä sientä ja pyytää pikaista tunnistusta.
”Siitä käynnistyi täysin älyvapaa lajien arvailu. Asiantuntijatkaan eivät aina pystyneet sienenpaloista tai oksennetusta silpusta kertomaan, mikä sieni on kyseessä.”
Vielä pahempana Kärsämänoja piti sitä, että myrkytysepäilyissä jaettiin lastenkasvatusohjeita.
”Ihmeteltiin, miten ihmeessä on mahdollista, että lapsi tai koira on päässyt syömään sieniä. Tai ilmoitettiin, että minä ainakin olen poistanut pihaltani kaikki sienet.”
Sittemmin ryhmän kuri on vain tiukentunut, kertoo nykyinen ylläpitäjä ja Suomen Sieniseuran entinen puheenjohtaja Janne Koskinen.
Noin 74 000 jäsenen ryhmää valvoo kymmenkunta ylläpitäjää. Puolet tarjotuista kuvista jää julkaisematta. Lapsi- ja koirakuvat ovat kiellettyjä.
Hylkyyn menevät myös kuvat, joista sienen tuntomerkit eivät näy. Ohjeista huolimatta sieni saatetaan kuvata vain ylhäältä.
”Usein ihmettelemme sitäkin, että sienten on pakko olla todella nopeita, koska niistä saa niin epätarkkoja kuvia”, Koskinen virnistää.
Ilman ennakkomoderointia ryhmä olisi Koskisen mukaan mahdollisesti ”täysi katastrofi.”
----
Koko artikkeli:
https://www.hs.fi/alueet/art-2000012221 ... =www.is.fi