Gustafssonin vammat (ketju 2)

[awa]

Suomessa aivotärähdys on luokiteltu lieväksi aivovammaksi, ei keskivaikeaksi. Voisitko nyt mennä muualle paskomaan?

Gustafssonin aivovamma on määritelty keskivaikeaksi aivovammaksi. Neurologi Olli Tenovuo on sen erikseen maininnut. Gustafssonin ulkoiset vammat on hyvin tarkasti tiedossa ja tiedetään, että seurauksena voi olla Tenovun toteama keskivaikea aivovamma l. aivotärähdys.

Oikeudessa kuullut tapaturmakirurgian erikoislääkärit eivät olleet aivan tuolla Tenovuon linjalla, vaan pitivät mahdollista vammaa lievänä tärähdyksenä. Mikä ei aiheuta keskivaikeaa aivovammaa.

[LexVeritas]

^Saat minun puolestani toki pitää aivotärähdystä jopa vaikeana aivovammana mutta sitä se ei luokitusten mukaan kuitenkaan ole, vaan lievä. Tenovuon mukaan Gustafssonin aivovamma oli vähintään keskivaikea.

Tenovuon lisäksi myös syyttäjän todistaja Juha Öhman totesi, että diffuusi aivovamma oli mahdollinen.

Muistutan, että Gustafssonin vasemmassa ohimossa korvan yläpuolella oli laaja ruhjehaava, joka sopi astalolla aiheutetuksi, ja joka hoidettiin sairaalassa ompelein (etp. s. 42).

Ja, että 16.6.1960 - siis 11 päivää murhien jälkeen - todettiin Gustafssonin aivosähköfilmissä selvästi poikkeava löydös: sekä yleishäiriö, että laaja-alainen diffuusirajainen hitaan toiminnan alue vasemmassa aivopuoliskossa. Löydös siinä vaiheessa viittasi ruhjetasoiseen aivovammaan. Diagnoosiksi merkittiinkin "aivoruhje".

Tyypillisiä vauriomekanismeja ovat usein vastaiskun vaikutuksesta syntyvät ohimo- ja otsalohkojen alaosien ruhjevammat sekä DAI-vauriot erityisesti valkean ja harmaan aineen rajapinnoilla, aivokurkiaisessa ja aivorungossa. Diffuusia aksonivauriota pidetään aivovammojen keskeisenä mekanismina (Graham ym. 1995).

[awa]

^Saat minun puolestani toki pitää aivotärähdystä jopa vaikeana aivovammana mutta sitä se ei luokitusten mukaan kuitenkaan ole, vaan lievä. Tenovuon mukaan Gustafssonin aivovamma oli vähintään keskivaikea.

Aivotärähdys voi olla vaikea aivovamma! Et taida aivovammojen perusteista olla juurikaan perillä.

Tenovuon lisäksi myös syyttäjän todistaja Juha Öhman totesi, että diffuusi aivovamma oli mahdollinen.

Diffuusi aivovamma taitaa olla hyvin erikoinen aivovamma, mikä ei ole keskivaikea ollenkaan. Diffuusi aivovamma selittää toki joitakin oireita, mutta ei ole synonyymi keskivaikealle aivotärähdykselle. Diffuusi aivivamma ei jätä mitään jälkiä, mutta oireitakaan ei ole todistettu!

Ja, että aivosähköfilmissä 16.6.1960 - siis 11 päivää murhien jälkeen - todettiin Gustafssonin aivosähköfilmissä selvästi poikkeava löydös: sekä yleishäiriö, että laaja-alainen diffuusirajainen hitaan toiminnan alue vasemmassa aivopuoliskossa. Löydös siinä vaiheessa viittasi ruhjetasoiseen aivovammaan. Diagnoosiksi merkittiinkin "aivoruhje".

Silloisilla tutkimuksilla saatiin väärä diagnoosi - valitettavasti.

Tyypillisiä vauriomekanismeja ovat usein vastaiskun vaikutuksesta syntyvät ohimo- ja otsalohkojen alaosien ruhjevammat sekä DAI-vauriot erityisesti valkean ja harmaan aineen rajapinnoilla, aivokurkiaisessa ja aivorungossa. Diffuusia aksonivauriota pidetään aivovammojen keskeisenä mekanismina (Graham ym. 1995).

Yritä liittää näitä kopioitasi Nils Gustafssoniin ja vaikka auttavasti Bodomin murhailtaan - niin silloin niitä on mukavampi lukea!

[LexVeritas]

^Saat minun puolestani toki pitää aivotärähdystä jopa vaikeana aivovammana mutta sitä se ei luokitusten mukaan kuitenkaan ole, vaan lievä. Tenovuon mukaan Gustafssonin aivovamma oli vähintään keskivaikea.

Aivotärähdys voi olla vaikea aivovamma! Et taida aivovammojen perusteista olla juurikaan perillä.

Tenovuon lisäksi myös syyttäjän todistaja Juha Öhman totesi, että diffuusi aivovamma oli mahdollinen.

Diffuusi aivovamma taitaa olla hyvin erikoinen aivovamma, mikä ei ole keskivaikea ollenkaan. Diffuusi aivovamma selittää toki joitakin oireita, mutta ei ole synonyymi keskivaikealle aivotärähdykselle. Diffuusi aivivamma ei jätä mitään jälkiä, mutta oireitakaan ei ole todistettu!

Ja, että aivosähköfilmissä 16.6.1960 - siis 11 päivää murhien jälkeen - todettiin Gustafssonin aivosähköfilmissä selvästi poikkeava löydös: sekä yleishäiriö, että laaja-alainen diffuusirajainen hitaan toiminnan alue vasemmassa aivopuoliskossa. Löydös siinä vaiheessa viittasi ruhjetasoiseen aivovammaan. Diagnoosiksi merkittiinkin "aivoruhje".

Silloisilla tutkimuksilla saatiin väärä diagnoosi - valitettavasti.

Tyypillisiä vauriomekanismeja ovat usein vastaiskun vaikutuksesta syntyvät ohimo- ja otsalohkojen alaosien ruhjevammat sekä DAI-vauriot erityisesti valkean ja harmaan aineen rajapinnoilla, aivokurkiaisessa ja aivorungossa. Diffuusia aksonivauriota pidetään aivovammojen keskeisenä mekanismina (Graham ym. 1995).

Yritä liittää näitä kopioitasi Nils Gustafssoniin ja vaikka auttavasti Bodomin murhailtaan - niin silloin niitä on mukavampi lukea!

Yritä hahmottaa vammatyypin ja vamman vaikeusasteen ero mikäli lukuharjoituksiltasi suinkin ehdit.

Takaisin Turkan faktoihin:

Pääosa jälkioireista syntyy kuitenkin otsa- ja ohimolohkojen basaaliosien ruhjeista ja DAI-vaurioista. Basaaliset ruhjeet tuottavat moninaisia neuropsykologisia ja neuropsykiatrisia oireita, kuten muistihäiriöitä, toiminnanohjauksen ongelmia, oireiden tiedostamattomuutta, mielialahäiriöitä ja käyttäytymisen säätelyn vaikeuksia, kuten impulsiivisuutta. Suurimpia haasteita terveydenhuoltojärjestelmälle sekä diagnostiikan että hoidon kannalta asettaa aivovammapotilas, jolla on vahvoja tiedostamattomia neuropsykiatrisia oireita mutta merkkejä aivojen paikallisesta vauriosta ei ole havaittu.

Suurin osa kaikista aivovamma-oireista – vireystilan ongelmista ja unihäiriöistä keskittymisvaikeuksiin ja väsymyksestä tarkkaavaisuusongelmiin – syntyy DAI-mekanismilla. Hitaus, kömpelyys ja rytmikyvyn muutokset selittyvät pääosin tältä pohjalta. Emotionaalinen epävakaus, rasituksensiedon heikkeneminen, häiriytymisalttius, herkkyys ärsykkeille, ärtyneisyys, äkkipikaisuus, kriittisyyden heikkeneminen ja ajattelun konkreettisuus ovat myös tavallisia aivovamman jälkioireita.

[Ross Sullivan]

^Palstan hauskuuttaja jälleen vauhdissa.

Ai, että ihan Jorma Palon kertomina!

Jorma Palo oli emeritusprofessoriksi ihan käsittämättömän pihalla asioista. Tosin proffat ovat usein omalaatuisia - omassa maailmassaan päteviä, mutta usein myös pihalla.

Joo, ihan täysin nuija tyyppi.

[awa]

----------------------------
----------------------------


Takaisin Turkan faktoihin:

Pääosa jälkioireista syntyy kuitenkin otsa- ja ohimolohkojen basaaliosien ruhjeista ja DAI-vaurioista. Basaaliset ruhjeet tuottavat moninaisia neuropsykologisia ja neuropsykiatrisia oireita, kuten muistihäiriöitä, toiminnanohjauksen ongelmia, oireiden tiedostamattomuutta, mielialahäiriöitä ja käyttäytymisen säätelyn vaikeuksia, kuten impulsiivisuutta. Suurimpia haasteita terveydenhuoltojärjestelmälle sekä diagnostiikan että hoidon kannalta asettaa aivovammapotilas, jolla on vahvoja tiedostamattomia neuropsykiatrisia oireita mutta merkkejä aivojen paikallisesta vauriosta ei ole havaittu.

Suurin osa kaikista aivovamma-oireista – vireystilan ongelmista ja unihäiriöistä keskittymisvaikeuksiin ja väsymyksestä tarkkaavaisuusongelmiin – syntyy DAI-mekanismilla. Hitaus, kömpelyys ja rytmikyvyn muutokset selittyvät pääosin tältä pohjalta. Emotionaalinen epävakaus, rasituksensiedon heikkeneminen, häiriytymisalttius, herkkyys ärsykkeille, ärtyneisyys, äkkipikaisuus, kriittisyyden heikkeneminen ja ajattelun konkreettisuus ovat myös tavallisia aivovamman jälkioireita.

^Mitään noista ole mainittu Gustafssonin kohdalla. Ainut seikka mitä olet tuonut esiin, että Gustafssonille suunniteltiin jopa lobotomiaa, se voisi kertoa, että potilaalla on ollut rauhattomuutta tai ahdistusta jne.

Ilmeisesti oireet sitten loppuivatkin, eli Gustafssonin virkistyi pelkästään ehdotuksesta, että tehdään lobotomia. Diagnoosiksi jäi aivoruhje. Mutta nykyiset tutkimukset osoittivat, että merkittävää aivoruhjetta Gustafssonilla ei ole ollut.

[Ross Sullivan]

^Kyllä mm. leukaluista ja korvasta on mainintoja Jorma Palon kirjoittamina.

Edelleen tulee huomata, että mikäli tosissasi väität, ettei Gustafssonille jäänyt mitään pysyviä esim. psykiatrisia haittoja, niin todistustaakka on sinulla eikä Jorma Palolla tai Gustafssonilla...
Voi olla hiukan vaikeaa... Osviittaa aivovammojen jälkitiloista aidosti kiinnostuneille:

Pääosa aivovammojen jälkioireista liittyy tunne-elämän ja käyttäytymisen säätelyn häiriöihin sekä kognitiivisiin muutoksiin.

Aivovammojen kansanterveydellinen merkitys on huomattava. Aivovamman saa Suomessa arviolta 20 000 ihmistä vuodessa, ja ensi kertaa sairaalassa aivovamman vuoksi hoidettuja on vuosittain noin 5 000 (Alaranta ym. 2002). Joka vuosi noin 2 000–3 000:lle aivovamman saaneelle jää pysyviä jälkioireita. Pysyvien jälkitilojen esiintyvyydeksi väestössä on arvioitu 2 %, ja tämän perusteella Suomessa on vähintään 100 000 aivovamman pysyvistä jälkioireista kärsivää. Suurimmalla osalla aivovamma ei näy ulospäin; oirekuva koostuu kompleksisista neuropsykologisista ja neuropsykiatrisista oireista, joiden vuoksi potilaan psykososiaalinen selviytyminen heikkenee. Aivovamma myös altistaa tavallisille psykiatrisille oireille kuten depressiolle ja ahdistuneisuushäiriölle.

Jälkioireiden syntymekanismeina ovat kallonmurtumat, paikalliset ruhjeet ja vuodot sekä diffuusit aksonaaliset vauriot (DAI). Tyypillisiä vauriomekanismeja ovat usein vastaiskun vaikutuksesta syntyvät ohimo- ja otsalohkojen alaosien ruhjevammat sekä DAI-vauriot erityisesti valkean ja harmaan aineen rajapinnoilla, aivokurkiaisessa ja aivorungossa. Diffuusia aksonivauriota pidetään aivovammojen keskeisenä mekanismina (Graham ym. 1995).

Jälkioireiston vaikeusasteen ennustaminen on hankalaa. Aivokudoksen vaurio on yleensä pysyvä. Kaikista aivovammoista pääosa, jopa 90 %, on lieviä (Thornhill ym. 2000). Näistä 60–85 % paranee oireettomiksi (Binder ym. 1997). Keskivaikean ja vaikean vamman saaneista yli 50 %:lle jää pysyviä, haittaavia oireita ja lievän vamman saaneistakin jopa 10–20 %:lle voi jäädä invalidisoivia oireita.

Jälkioireiden syntymekanismeina ovat kallonmurtumat, paikalliset ruhjeet ja vuodot sekä diffuusit aksonaaliset vauriot (DAI). Tyypillisiä vauriomekanismeja ovat usein vastaiskun vaikutuksesta syntyvät ohimo- ja otsalohkojen alaosien ruhjevammat sekä DAI-vauriot erityisesti valkean ja harmaan aineen rajapinnoilla, aivokurkiaisessa ja aivorungossa. Diffuusia aksonivauriota pidetään aivovammojen keskeisenä mekanismina (Graham ym. 1995).

Vaurioitumismekanismien monimuotoisuuden vuoksi jälkitilan oirekuva on kompleksinen. Kallonmurtumiin liittyy usein aivohermovaurioita, kuten kuulo- ja kasvohermonvaurioita. Näiden vaurioiden yhteydessä esiintyy mm. eriasteista diplopiaa, hajuaistin ja makuaistin muutoksia. Tinnitus jälkioireena on tavallinen. Paikallisiin aivokudosvaurioihin voi liittyä esimerkiksi halvauksia lievistä hemipareeseista tetrapareeseihin, näkökenttäpuutoksia, afasiaa, hahmotushäiriöitä, tasapaino- ja koordinaatio-ongelmia, ataksiaa, dysartriaa ja nielemisvaikeuksia.

Pääosa jälkioireista syntyy kuitenkin otsa- ja ohimolohkojen basaaliosien ruhjeista ja DAI-vaurioista. Basaaliset ruhjeet tuottavat moninaisia neuropsykologisia ja neuropsykiatrisia oireita, kuten muistihäiriöitä, toiminnanohjauksen ongelmia, oireiden tiedostamattomuutta, mielialahäiriöitä ja käyttäytymisen säätelyn vaikeuksia, kuten impulsiivisuutta. Suurimpia haasteita terveydenhuoltojärjestelmälle sekä diagnostiikan että hoidon kannalta asettaa aivovammapotilas, jolla on vahvoja tiedostamattomia neuropsykiatrisia oireita mutta merkkejä aivojen paikallisesta vauriosta ei ole havaittu.

Suurin osa kaikista aivovamma-oireista – vireystilan ongelmista ja unihäiriöistä keskittymisvaikeuksiin ja väsymyksestä tarkkaavaisuusongelmiin – syntyy DAI-mekanismilla. Hitaus, kömpelyys ja rytmikyvyn muutokset selittyvät pääosin tältä pohjalta. Emotionaalinen epävakaus, rasituksensiedon heikkeneminen, häiriytymisalttius, herkkyys ärsykkeille, ärtyneisyys, äkkipikaisuus, kriittisyyden heikkeneminen ja ajattelun konkreettisuus ovat myös tavallisia aivovamman jälkioireita.

Kognitiiviset oireet, tunne-elämän ja käyttäytymisen häiriöt sekä kommunikaation muutokset kokonaisuudessaan muodostavat perustan aivovamman jälkitilan oirekuvalle. Pysyvinä jälkioireina erilaiset fyysiset oireet, kuten halvaukset, ataksia, dysartria ja dysfagia sekä muut aivojen paikallisoireet (esimerkiksi afasia ja hemianopia), ovat oireistossa selvästi harvinaisempia.

Traumanjälkeisinä liitännäisoireina tunnetaan hyvin aivovamman kanssa samaan aikaan syntyvän niskan retkahdusvamman aiheuttama niskaoireisto sekä päänsärky, huimaus, tasapaino-ongelmat eri muodoissaan, epilepsia, hormonaaliset häiriöt ja hydrokefalukseen liittyvät oireet. Yleisin traumanjälkeinen oire on päänsärky, tavallisesti lihasjännitykseen tai migreeniin yhdistyvänä. Kroonisesta traumanjälkeisestä päänsärystä kärsii 30–60 % aivovammapotilaista (Packard 1999). Autonomisen hermoston häiriöistä yleisimpiä ovat virtsaamisongelmat ja ummetus. Harvinaisempina jälkioireina tunnetaan ekstrapyramidaalisista oireista erilaiset pakkoliikkeet ja parkinsonismi. Monivammaisuus komplisoi usein oireistoa.

Aivovamman neuropsykiatriset jälkitilaoireet tulkitaan helposti psykiatrisiksi oireiksi, kuten masennukseksi, paniikkioireiksi, persoonallisuushäiriöiksi tai traumaperäiseksi stressireaktioksi. Neuropsykologisten oireiden osalta erotusdiagnostiikassa on muistettava muut kognitiivisia oireita aiheuttavat neurologiset ja yleissairaudet. Erotusdiagnostisia ongelmia ei yleensä tule, jos oireiden taustalla löytyy selkeä kriteerit täyttävä aivovamma ja ajallinen yhteys on vakuuttava. Tarkka neuropsykologinen tutkimus ja seuranta ovat diagnostiikan kulmakiviä.

Pääosa aivovammojen jälkioireista syntyy otsa- ja ohimolohkojen basaaliosien ruhjeista ja DAI-vaurioista. Kognitiiviset oireet, tunne-elämän ja käyttäytymisen häiriöt sekä kommunikaation muutokset muodostavat oireiston perustan; yleisin oirekuva koostuu väsyvyydestä, muistivaikeuksista sekä keskittymis- ja tarkkaavuusongelmista.

Vain 25 % aivovamman saaneista hoidetaan sairaaloissa (Sosin ym. 1996). Kymmeniä prosentteja jää lisäksi todennäköisesti kirjautumatta diagnoosirekistereihin (Moss ja Wade 1996, Thornhill ym. 2000). Oletettavasti suurella osalla Suomen 100 000:sta aivovamman jälkitilaa potevasta aivovammadiagnoosi on vielä toteamatta, ja siten vain murto-osa on ohjautunut tarvitsemaansa kuntoutukseen. Myöskään diagnosoitujen potilaiden järjestelmällinen seuranta ei toimi vielä tyydyttävällä tavalla.


Poiminnat Lääketieteellinen Aikakausikirja Duodecimon pääkirjoituksesta

Tunnistatko aivovamman jälkitilat?

Kirjoittajana dosentti, osastonlääkäri Jukka Turkka, 2004

Edelleen huomattakoon, että todistustaakka liittyen Gustafssonin aivovammasta aiheutuneisiin pysyviin haittoihin on sillä, joka väittää, ettei niitä ole lainkaan.

Joo, Jorma Palo oli tosiaan suuresti arvostettu neurologian emeritusprofessori ja lääketieteen ja kirurgian tohtori.

Palo julkaisi useita lääketieteellisiä teoksia, oppikirjoja ja tietokirjoja. Kirjallisesta työstään erityisesti aivotutkimuksen parissa hänet palkittiin mm. Suomen tietokirjailijoiden tunnustuspalkinnolla 1997. Vuonna 1994 Jorma Palo oli Tieto-Finlandia-ehdokkaana teoksellaan Suomalainen lääkärikirja (WSOY).

"Edelleen huomattakoon, että todistustaakka liittyen Gustafssonin aivovammasta aiheutuneisiin pysyviin haittoihin on sillä, joka väittää, ettei niitä ole lainkaan."

Eihän se nyt tietenkään niin mene, että pitäisi ryhtyä todistamaan, että joulupukkia ei ole olemassa.

[LexVeritas]

^ Olet ilmeisesti siis sitä mieltä, ettei Joulupukkia ole olemassa?

Tähän ketjun aiheeseen todettakoon, ettei Gustafssonin aivovamman neuropsykiatrisista jälkioireista ja pysyvistä haitoista ole muuta julkista tietoa kuin se, mitä hän itse on niistä kertonut mm. neurologi Jorma Palon kirjassa Nils Gustafsson ja Bodomin varjo.

[Ross Sullivan]

^ Olet ilmeisesti siis sitä mieltä, ettei Joulupukkia ole olemassa?

Tähän ketjun aiheeseen todettakoon, ettei Gustafssonin aivovamman neuropsykiatrisista jälkioireista ja pysyvistä haitoista ole muuta julkista tietoa kuin se, mitä hän itse on niistä kertonut mm. neurologi Jorma Palon kirjassa Nils Gustafsson ja Bodomin varjo.

Olen joo! Sinä varmaan vaadit minua todistamaan senkin, että joulupukkia ei ole olemassa.

Jorma Palon paskapuheet ja paskakirjoitukset ovat erittäin epäluotettavia.

[LexVeritas]

^Vaikeaa nähdä, että mm. Valtion tiedonjulkistamispalkinto, J.W Snellmanin palkinto sekä Suomen tietokirjailijoiden tunnustuspalkinto olisi myönnetty Palolle, jos hän olisi ollut neurologian ja muun lääketieteen alalla "erittäin epäluotettavaa paskaa kirjoittava paskanpuhuja" kuten väität.

Ehkä Palo oli mielestäsi lahjottu kirjoittamaan näkemyksiään Gustafssonin vammoista ja niiden jälkitiloista juuri sinun näkemystesi vastaisesti? Ehkä hän oli mielestäsi myös osallisena siinä Olli Tenovuon lahjomisessa, jonka väität todennäköisesti tapahtuneen? Onko mielestäsi kyse salaliitosta nimenomaan sinua vastaan? Ehkä Tenovuo ja Palo mielestäsi halusivat puheillaan ja kirjoituksillaan kiusata vain ja ainoastaan sinua?

[Ross Sullivan]

^Vaikeaa nähdä, että mm. Valtion tiedonjulkistamispalkinto, J.W Snellmanin palkinto sekä Suomen tietokirjailijoiden tunnustuspalkinto olisi myönnetty Palolle, jos hän olisi ollut neurologian ja muun lääketieteen alalla "erittäin epäluotettavaa paskaa kirjoittava paskanpuhuja" kuten väität.

Ehkä Palo oli mielestäsi lahjottu kirjoittamaan näkemyksiään Gustafssonin vammoista ja niiden jälkitiloista juuri sinun näkemystesi vastaisesti? Ehkä hän oli mielestäsi myös osallisena siinä Olli Tenovuon lahjomisessa, jonka väität todennäköisesti tapahtuneen? Onko mielestäsi kyse salaliitosta nimenomaan sinua vastaan? Ehkä Tenovuo ja Palo mielestäsi halusivat puheillaan ja kirjoituksillaan kiusata vain ja ainoastaan sinua?

Tosiaan! Ehkä Palo oli lahjottu puhumaan ja kirjoittamaan paskaa. Epäilen kuitenkin, että hänen tapauksessaan lahjontaa ei harrastettu, vaan hän yksinkertaisesti oli tyyppinä täysin nuija.

""Edelleen huomattakoon, että todistustaakka liittyen Gustafssonin aivovammasta aiheutuneisiin pysyviin haittoihin on sillä, joka väittää, ettei niitä ole lainkaan." Tämä on sinun parasta huumoriasi ketjuun.

Jos palkituista lääkäreistä puhutaan, niin:

https://www.hus.fi/ajankohtaista/laakin ... n-johdossa

https://www.laakarilehti.fi/ajassa/ajan ... ensalolle/

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000000293478.html

[LexVeritas]

^ Kirjoitin Gustafssonin vammojen jälkitiloista, joista Jorma Palo on kertonut kirjassaan Nils Gustafsson ja Bodomin varjo. Jos sinulla on jotain näyttöä, ettei Gustafssonilla jäänyt esimerkiksi neuropsykiatrisia pysyviä haittoja, niin ollos hyvä!

Tietääkseni Hirvensalo ei ole kommentoinut Gustafssonille jääneitä pysyviä haittoja.

[Ross Sullivan]

^ Kirjoitin Gustafssonin vammojen jälkitiloista, joista Jorma Palo on kertonut kirjassaan Nils Gustafsson ja Bodomin varjo. Jos sinulla on jotain näyttöä, ettei Gustafssonilla jäänyt esimerkiksi neuropsykiatrisia pysyviä haittoja, niin ollos hyvä!

Tietääkseni Hirvensalo ei ole kommentoinut Gustafssonille jääneitä pysyviä haittoja.

Sitähän juuri kommentoin. JP oli varsinainen NUIJA.
Vaikka ketju näyttäytyy lähinnä aamuöisiä huruviestejä kirjoittavien mielenterveyskuntoutujien ketjulta, niin jotain logiikkaa! Ei se nyt tietenkään niin mene, että vaaditaan todistamaan, että joulupukkia ei ole olemassa.

Hirvensalo on todennut, että Nissellä ei ollut edes keskivaikeaa aivovammaa. Siitä voisi päätellä jotain.

[LexVeritas]

^Rauhoitu. Kukaan ei tietääkseni ole vaatinut sinua todistamaan, ettei joulupukkia ole olemassa. Hän tietääkseni edelleen on. Googlaa Timo Alarik Pakkanen.

Hirvensalo ei väittänyt, etteikö Gustafssonilla olisi ollut keskivaikeaa aivovammaa. Hän ei pitänyt merkittävää aivovammaa kovin todennäköisenä.

Oli toivoton ja myös käsittämätön idea yrittää kumota alan arvostettujen huippuammattilaisten 45 vuotta aiemmin tekemä diagnoosi Gustafssonin aivoruhjetasoisesta, mahdollisesti diffuusista aivovammasta.
Gustafssonin diffuusista keskivaikeasta aksonivauriosta ovat kiistattomina todisteina ruhjehaavat mm. ohimolohkon alueella, tajunnan alentuma, muistikatkos sekä kävelykyvyn menettäminen. Mistään teeskentelystä niiden suhteen ei ole päteviä todisteita.

[Ross Sullivan]

^Rauhoitu. Kukaan ei tietääkseni ole vaatinut sinua todistamaan, ettei joulupukkia ole olemassa. Hän tietääkseni edelleen on. Googlaa Timo Alarik Pakkanen.

Hirvensalo ei väittänyt, etteikö Gustafssonilla olisi ollut keskivaikeaa aivovammaa. Hän ei pitänyt merkittävää aivovammaa kovin todennäköisenä.

Oli toivoton ja myös käsittämätön idea yrittää kumota alan arvostettujen huippuammattilaisten 45 vuotta aiemmin tekemä diagnoosi Gustafssonin aivoruhjetasoisesta, mahdollisesti diffuusista aivovammasta.
Gustafssonin diffuusista keskivaikeasta aksonivauriosta ovat kiistattomina todisteina ruhjehaavat mm. ohimolohkon alueella, tajunnan alentuma, muistikatkos sekä kävelykyvyn menettäminen. Mistään teeskentelystä niiden suhteen ei ole päteviä todisteita.

Rauhoittaja on edellispäivinä muun muassa uhkaillut "välittävänsä" viestejä eteenpäin (äidilleen?), luonut tasaväkisiä äänestyksiä ja jatkanut aamuöisiä spammailujaan.

Hirvensalon ja Öhmannin mukaan Nissellä ei ollut edes keskivaikeaa aivovammaa.