turumurre:
Täytyy nyt tämä viel laittaa:
K: Mitä kautta se meni kattoon?
L: Ku meil o se kodinhoitohuone, sit siit pääsee kylppäriin ja kylppärist sinne makuuhuoneeseen. Äiti meni toist kautta, ku keittiöst mennää suoraan eteenpäin, sit siin o se olkkari ja sit siit mennää minun makuuhuoneeseen. Eikä siin oo ovee välis. Nii et äiti meni sielt kattoo. Mää muistan, et äiti kävi kyl ulkon kattomas ja se sano, et tulispa ne pian.
Miksi lapsi ei vastannut suoraan ja yksinkertaisesti niin kuin asia oli? Miksi lapsi antoi ensin selostuksen siitä, että kylppärin kautta ei voi mennä? Puhuttelija kuulee vastauksena kysymykseensä sanat 'ku meil o se kodinhoitohuone' jne.. ei ihme että väärinkäsitys syntyy välittömästi, sekä ristiriita, jonka epärelevantti vastaus synnytti.
On muitakin reittejä joitten kautta äiti ei voinut mennä, esim katon kautta, ulkokautta, ikkunoitten kautta jne.
Turumurre unohtaa, että lapsi on ollut äidin puhuttelussa tämän sairaalahuoneessa ja selostanut lapselle ja läsnä olleille vieraille mitä yöllä tapahtui. Vieraitten poistuttua lapsi on ollut edelleen äidin seurassa. Ei ole mikään ihme, että vieraat muistavat lapsen omat kertomukset eri tavoin. Jukan sisar on kahdessa eri kuulustelussa kertonut, että lapsi ei maininnut omassa kertomuksessaan mitään ulkopuolisen näkemisestä, Jukan sisarella ei ole ollut syytä epäillä Annelia murhaajaksi - epäileekö vieläkään, on epäselvä asia.
turumurre
sitten vähän myöhemmin jolloin selkis että puhuttelija oli ymmärtänyt väärin:
K: Kertoko äiti sulle mitä hän näki, ku hän meni kattoo sielt, ko sä kerroit, et se meni sielt kodinhoitohuoneest ja pesuhuoneest ja meni sinne. Ni selviskö sulle mitä ,oliks, mitä äiti näki seillä.
L: Äiti ei menny ollenkaa sitä kautta. Äiti meni vain sitä olkkari kautta.
K: Aha, ei menny sieltä kautta.
Turumurre ei noteraa lainkaan sitä, että lapsi ei ollenkaan vastaa kysymykseen
kertoiko äiti mitä oli nähnyt. Eipä tuota noteerannut puhuttajakaan. Myöskään Anneli ei ole kertonut mitään seikkaperäistä, mitä näki esim silloin kun huusi raivokkaasti 'lopeta', tai 'uole' ym.
turumurre:
edit :
En malta olla laittamatta vielä erästä seikkaa tuosta edellä olevasta puhuttelupätkästä;
Lapsi kertoo:
Mää muistan, et äiti kävi kyl ulkon kattomas ja se sano, et tulispa ne pian.
Häkenauhasta:
63 2:08 02:45:29 Anneli [vaimeita askeleita] Tuleeksielt kettää/
Sopii kuin nakki silmään; Lapsi kertoo äitinsä ulkona käynnistä ja muistaa sanatkin suurinpiirtein, kuten häkenauhassa on kohdassa 2:08.
(Tämän saman huomion taisi myös Kuolemannaakka jo aikaisemmin kertoa)
Mistä tiedät missä Anneli oli kulloinkin? Minun ymmärtääkseni et mistään.
turumurre:
Ulkona käynnistä lisää; Lapsi toisessa kohtaa:
K: Vai meniks se ulos vai.
L: Ulos ja sit puhelimee.
Myös Anneli itse on kertonut tämän saman kohdan yhtäpitävästi:
Joo, no sit mä juoksin sinne tota, kuistille. Mietin, et mitä mä nyt tee. En mä
voi tästä lähteä, lapset o siel sisällä, mihkää lähteä ja ei mul edes avainta
ollu, ni mä kurkkasi sinne sit takasi, siel ei näkyny mitää. Mä meni sisää,
hän oli menny sit takasi sinne. Mä luule, et siin oli se puhelin ... auki, mä
meni sit takasi puhelimee. Mee xxxxxx oli kans vähä aikaa siin puhelimes
päivystämäs, et jos siel sanotaa jotai.
Ylläolevien lauseitten yhtäpitävyys on sinun keksintöäsi, tulkintaa. Niitten yhtäpitävyys on vain näennäistä.
On useita keskeisiä asioita, jotka eivät lapsen ja Annelin kertomina ole yhtäpitäviä. Pari esimerkkiä:
Anneli kertoi näyttäneensä pistohaavaansa lapselle jo yöllä kotona,mutta lapsi kertoi puhuttelussa, että näki haavan vasta sairaalaassa aamun valjettua.
Lapsi kertoi puhuttelussa (ei kuitenkaan 1.12.2006 vaan myöhemmin), että hän oli kertonut äidilleen
vasta sairaalassa että oli nähnyt poistumisen. Niinpä niin, vasta kun äiti sairaalassa oli kertonut mitä yöllä oli tapahtunut. Toistan: ei ole ihme että paikalla olleet sukulaiset muistavat lapsen kertomukset eri tavoilla - lapsen kertomus muuttui jo sairaalahuoneessa. Ristiriidat ja epäyhtenevyydet äidin ja lapsen kuvausten välillä vain lisääntyivät.
Tässä on melkoinen ristiriita niihin Annelin eri kuulusteluissa kertomiin kohtiin siitä kuinka hän pyysi lasta menemään katsomaan onko tappaja vielä paikalla. 'Joo, se lähti', lapsen vastaus, kuuluu häkenauhalla. Annelin omat puheet partiopoliisien soittoon ko poliisien muistelemina ovat myös suuressa ristiriidassa tämän kanssa. Poliisithan muistavat, että Anneli oli kertonut heille jo yöllä, että tappaja oli poistunut sitä kautta mistä oli tullutkin... helppoa.. mutta sitä ei kertonut, että nimenomaan lapsi olisi ilmoittanut nähneensä poistumisen. Olihan se silminnäkijä saatava, mutta sen Anneli keksi vasta myöhemmin.
Mutta joo, turhaahan tämä on. Antaa olla. Hovissa kuullaan lisää 'tarinoita'.
On siinä kiirettä pitänyt...suojapyyhe naamalla.
No no, ei se noin mennyt, vaan kuulustelija ymmärsi lapsen kertomuksen väärin. Lapsi kertoi talon tilaratkaisuja, eikä alkuunkaan tarkoittanut että äiti olisi sieltä kautta mennyt. Lueppa uuvestaan... 
Kyllä tää nauha on aikamoisen selvä keissi. Tuossa kahden minuutin vaiheilla ei murha ainakaan tapahtunut Annelin toimesta. Ehkä myöhemmin sitten....